perjantai 14. joulukuuta 2018

Jaskan Pien olutjoulukalenteri 2018: Luukku 14 - Olarin Panimo MC Taakibörsta iPa Remix

Olarin Panimo MC Taakibörsta iPa Remix

Heti alkuun täytyy myöntää, etten ole ennen kuunnellut MC Taakibörstaa. Nyt tätä olutta maistellessa laitoin soimaan ja koko oluen ajan kuuntelin. No en lähde sen enempää kommentoimaan musiikkia, vaan mennään oluen kimppuun. Tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun blogissani on arvioinnissa Olarin Panimo olut. Valmistusaineissa näkyy olevan humalien lisäksi myös mangoa ja ananasta.

Panimo: Olarin Panimo

Panimon sivut: www.olarinpanimo.fi

Maa: Suomi

Tyyli: Session IPA

Voltit: 5,3 %

Humalat: Amarillo, Citra, Mosaic ja Galaxy

Muuta: Mango ja ananas


Fiilikset:
Tuoksussa on kyllä reilut annokset trooppista hedelmäisyyttä ja taustalta kumpuaa mustaherukanlehteä. Mallaspuoli ei ota minkäänlaista osaa tuoksuun.

Maussa on pehmeää mangososetta ja sitten puree greippinen humalointi. Lopussa suuhun jää ananas ja humalat pyörii kitalaessa. Sopivasti löytyy runkoa, eikä lähde vetistelemään. Hedelmien ympärillä pyöriskelevä olut, joka maultaan antaa enemmän kuin tuoksu. Tässä tulee hyvin esiin ne extrat (mango ja ananas) ja toimivat osana kokonaisuutta. Ei kuitenkaan yllä miksikään mykistävän upeaksi tyylilajin edustajaksi, mutta kyllä mielellään tällaisen juo jopa parikin peräkkäin.


Mistä: Saatu Pien -olutkaupalta. Löytyy heidän olutjoulukalenterista.


Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 31/50

Novopacké Pivo Valdštejn

Novopacké Pivo Valdštejn

Pivovar Nová Paka valmistaa mm. tätä nyt arvioinnissa olevaa vahvaa lageria. Näiden kanssa itsellä on aina pientä jännistystä, että minkälainen viinalageri sieltä tulee, mutta tämä Novopacké Pivo Valdštejn yllätti erittäin positiivisesti.


Panimo: Pivovar Nová Paka

Maa: Tsekki

Tyyli: Vahva lager (Heller bock)

Voltit: 7,0 %

Katkerot: 31 EBU

Fiilikset:
Viljapeltoinen ja ruohoisesti humaloitu tuoksu. Oluen vahvuus tulee esiin, muttei mitenkään huonolla tavalla.

Maku on voimakas ja katkerot tulevat esiin melko reilusti. Ei niin makea mitä odotin ja se on hyvä juttu. Makeat ja vahvat vaaleat lagerit tökkivät melkoisesti, mutta tämä on oikein juotava. Alkoholi tuntuu, muttei mitenkään etovana viinalagerina. Harvassa on nämä vaaleammat vahvat lagerit, joita pystyy oikeasti juomaan ilman irvistelyjä, mutta tämä Valdštejn on sellainen. Tyylissään aivan asiallinen olut, mutta vaatii kyllä kaverikseen tuhdimpaa liharuokaa.

Mistä: Saatu. Löytyy Alkon valikoimasta.

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 32/50


torstai 13. joulukuuta 2018

Jaskan Pien olutjoulukalenteri 2018: Luukku 13 – Sonnisaari Mulkero

Sonnisaari Mulkero

Nyt sitten lähdetään maistamaan olutta, mikä voisi olla monenkin ihmisen ns. nimikko-olut itseni mukaan lukien. Oluen nimi on Mulkero ja sen on valmistanut oululainen Sonnisaari. Ensimmäisen kerran maistoin tämän oluen tämän vuoden helmikuussa Bangkokissa, jonne vein veljelleni pullollisen lahjaksi. Mukavaa vaihtelua antoi tällainen tumma olut, kun siellä oli päivät lipitellyt vaaleita lagereita, kuten Chang, Singha ja Leo.

Mulkero on 5,5 % portteri, jonka mausteena on käytetty appelsiininkuorta ja fenkolinsiemeniä. Voisi noilla spekseillä olla myös hyvä tarjoiltava olut joulupöytään tai istut sukulaisten kanssa iltaa nauttien joulurauhasta ja sitten tarjoat appiukolle pullollisen Mulkeroa.


Panimo: Sonnisaari

Panimon sivut: www.sonnisaari.com


Maa: Suomi

Tyyli: Portteri

Voltit: 5,5 %


Fiilikset:
Mausteinen ja kuivan paahteinen pitkä tuoksu. Hieman palanutta tummaa maltaisuutta, lakritsia ja reilusti kahvia.

Vahvasti humaloitu portteri, jossa alkukatkeron jälkeen suussa rupeaa pehmenemään. Paahteisuus on myös maussa hieman palanutta (ihan hyvällä tavalla) ja kahvisuus vahvaa. Lopussa taas tulee esiin selkeää humalan katkeroa. Koko maistelun ajan fenkoli tuo esiin oman mausteisuutensa, mutta appelsiininkuorta en löydä missään vaiheessa.


Mistä: Saatu Pien -olutkaupalta. Löytyy heidän olutjoulukalenterista.

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:

Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 34/50



Garage SOUP IPA

Garage SOUP IPA

Heti alkuun täytyy sanoa, että tätä juomaa ei tule millään tavalla sotkea niihin Garage lonkeroihin, joita löytyy jokaisesta kioskista. Kyseessä on barcelonalainen panimo nimeltä Garage Beer Co. ja nyt maistossa heidän SOUP IPA. Kyllähän tuo tölkki on sen näköinen, että helposti myy itsensä monien oluiden seasta ja kukapa ei haluaisi hieman keittoa ottaa.

Keitto IPA on hämyisen värinen IPA eli edustaa New England IPA -tyylilajia. Prosentteja löytyy 6%, joten maitokaupasta tämä keittopurkki ei mukaan lähde. Olutravintoloiden keittolounashommiksi siis menee.

Panimo: Garage Beer Co.

Panimon sivut: www.garagebeer.co

Maa: Espanja

Tyyli: New England IPA

Voltit: 6,0 %

Katkerot: 35 EBU

Humalat: Mosaic ja Citra


Fiilikset:
Paksun hedelmäinen tuoksu, jossa mangoa ja ananasta. Aromikas trooppisen hedelmäinen ja havuisa tuoksu.

Makumaailma on melko mehuisa ja greippistä kirpeyttäkin tulee esiin. Trooppista hedelmää alusta loppuun. Tuoksun mango on päässyt myös makuun mukaan ja mangon loputtua saamme kirpsakan sitruksisen lopun havuilla höystettynä.

Ensikosketus tämän panimon tuotteisiin ja heti sattui kyllä nappisuoritus. Voisin heti vaihtaa keittopäivän keitot tällaiseen purkkiin.


Mistä: Saatu. Löytyy Pien Shop & Bar -valikoimasta ja asiantuntevista olutravintoloista :)

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 38/50


keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Jaskan Pien olutjoulukalenteri 2018: Luukku 12 – Maistila Optimisti

Maistila Optimisti

Puolivälissä urakkaa ollaan tämän olutkalenterin kanssa. Minunkin kaltaisella pessimistillä on melko optimistinen ajatus, että tämä olutkalenteri saadaan kunnialla hoidettua eli ei jää oluita juomatta. Siitä nätillä aasinsillalla tämän päivän oluen kimppuun minkä nimi on Optimisti. Oluen on valmistanut oululainen Maistila ja heiltä ei ole ainakaan allekirjoittaneen ikinä mitään huonoa maistaa eli luottoa Maistilan oluisiin minulta löytyy.

Optimisti on etiketin mukaan mureasti humaloitu amerikkalaistyylinen pale ale.



Panimo: Maistila

Panimon sivut: www.maistila.fi

Maa: Suomi

Tyyli: American Pale Ale

Voltit: 5,4 %

Humalat: El Dorado ja Ahtanum

Fiilikset:
Humaloinniltaan voimakas. Trooppista hedelmää ja yrttisyyttä. Ripaus karamellisuutta, mutta hyvät menevät edellä.

Onhan tässä melkoisesti humalaa, mutta toisaalta suussa melko pyöreähkö. Hedelmäkarkkinen ja muutenkin trooppisen hedelmäinen pakkaus. Katkeroa riittää, mutta on täällä karamellista makeuttakin.

Mitäs tässä muuta voi sanoa, kun että taattua Maistilan laatua. Edelleenkään en muista, että olisin heiltä mitään huonoa maistanut ja tämä ei muuta ajatustani.


Mistä: Saatu Pien -olutkaupalta. Löytyy heidän olutjoulukalenterista.


Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 35/50




Hyvää ruokaa, olutta ja musiikkia Vol.2



Vuonna 2013 kävin vaimoni kanssa Helsingissä ja teemana oli hyvää ruokaa, olutta ja musiikkia. Tässä linkki siihen juttuun. Tämän viikon alussa homma pistettiin uudestaan, mutta vaimon tilalla oli hyvä ystäväni. Reissun pääjuttuna oli lähteä yhden suosikkibändimme eli Disco Ensemblen jäähyväiskeikalle.

Kello oli rapsakat 4.20, kun aamusta Onnibussilla höräytimme matkan käyntiin kohti pääkaupunkia. Kolmen tunnin yöunilla puolet reissusta oli melkoista pilkkimistä ja joka kerta, kun meinasin nukahtaa, niin suustani pääsi kuorsauksen ja röhkäisyn välimuotoinen äänähdys. Täten en viitsinyt nukkua, koska kanssamatkustajat meinasivat kuolla nauriin minun röhkiessäni.

Helsingissä ensiksi kahvia koneeseen ja sen jälkeen etsimään ruokapaikkaa. Paikaksi valikoitui City Centerissä sijaitseva Social Burger Joint. Ruoka oli oikein mainiota, mutta Helsingistäkin löytyy useampi paikka, josta saa parempia burgereita.

Social Burger Joint lounas

Sometussessio käynnissä

Vatsa täynnä olikin hyvä ottaa suunta kohti Pien Shop & Baria, jossa en ollutkaan käynyt muutosten jälkeen. Pieni ja hämärä putiikki oli muuttunut tilavaksi ja valoisaksi olutravintolaksi. Istuimme siinä pitkän tovin ja maistelimme hanoista löytyviä herkkuja. Espanjalaisen The Flying Inn -panimon The Warp Imperial Oatmeal Stout oli suuta hivelevän hieno juoma. Kaupan valikoima oli jakautunut kahdenlaisiin oluisiin. Kaikki alle 5,5 % -oluet pystyi ostamaan mukaansa ja kaikki oluet olivat mahdollista nauttia myös paikan päällä. Valikoima oli kyllä vaikuttavan hieno. Vahva suositus tälle paikalle ja tämä tulee jatkossa olemaan pakollinen etappini näillä Helsingin matkoilla.

Hanalistaa




Tällaista purkkievästä tuli ostettua mukaan

Helsingin lähes kaikki hotellit olivat myyty täyteen, joten yöpaikaksi ystäväni otti hostellin, jossa oli sitten kaikille yhteiset vessat ja suihkut. No yhden yön pystyy viettämään missä tahansa. Tavarat jätettiin huoneeseen ja siirryimme illalliselle.

Illallispaikkana meillä oli Bryggeri Helsinki, mikä oli kokenut paljon muutoksia panimon ja ravintolan puolella. Hanasta maisteluannoksena alkuun Pils, Weizen, IPA, Spezial ja Sofia. Laatu oli tututtuun tapaan kohdallaan ja IPA erittäin hyvässä vedossa.



Alkupalaksi tilasin Panimon Tartarin, jossa oli kotimaista naudan marmorifileetä, pikkelöityä puolukkaa ja ryytisinappimajoneesia. Vahvoja makuja, jotka saatu nätisti nidottua hyväksi kokonaisuudeksi. Ystäväni tilasi Olutglaseerattua kananpoikaa ja sitruunalla maustettua crème fraîchea. Maistoin palasen ja olipa muuten mehevää kananpoikaa.

Panimon Tartar


Olutglaseerattua kananpoikaa ja sitruunalla maustettua crème fraîchea



Pääruokana Grillattu Flank steak, savuselleripyreetä, bataattiranskalaisia sekä tryffelillä ja chilillä maustettua Bearnaisekastiketta. Huh, että oli hyvää. Tämäkin annos kertoi sen, että Bryggeri Helsinki on ravintolana sellainen, jossa ei ole tarvinnut ikinä pettyä ruokaan, vaan huippulaatua saa aina. Ystäväni tilasi Cheeseburgerin & Coleslaw ja sanoi, että aivan eri luokassa, kuin aikaisemmin syöty Social Burgerin vastaava. Ennen pääruokaa meidän luonamme kävi kuulumiset vaihtamassa suomalaisen pienpanimokulttuurin kovin jätkä eli Pekka Kääriäinen ja mukavahan se on aina Pekan kanssa rupatella.

Grillattu Flank steak, savuselleripyreetä, bataattiranskalaisia sekä tryffelillä ja chilillä maustettua Bearnaisekastiketta

Cheeseburger & Coleslaw

En ole mikään kakkujen ym. systeemien ystävä, joten jälkiruokavalinta oli helppo. Kummallekin lasilliset Lammin Sahtia ja ystäväni pääsi ensimmäistä kertaa kokemaan sahdin ja heti kerrasta tykästyi. Bryggeri Helsingin puolella on panimon ja ravintolan puolella muutoksia tapahtunut, mutta homma toimii yhtä loistavasti edelleen ja tämä on suosikkiruokapaikkojani Helsingissä.

Jälkiruoka: Lammin Sahti

Hymy herkässä, kun Sahtia saa :)
--
Bryggeri Helsingistä lähdimme sitten kohti Tavastiaa, jossa illan keikka oli. Pieni Pien-vierailu tehtiin siinä matkan varrella ja sieltä yhdet hyvät oluet ennen keikkaa.



Disco Ensemble on kuulunut suosikkibändeihini vuodesta 2005 asti, kun he julkaisivat First Aid Kit -albuminsa. Tämä jäähyväiskeikka Tavastialla oli kuudes kerta, kun näen bändin livenä. Mitäs sitä pystyy tästä viimeisestä keikasta sanomaan, kuin sen olleen yhtä energinen mitä kaikki aikaisemmatkin esiintymiset.  Yksi parhaista livebändeistä ja äänihän siinä meinaa mennä, kun osaa kaikki biisit itsekin "laulaa" mukana. Mahtava keikka.



Keikan jälkeen vielä piipahtamiset Angleterressa ja Black Doorissa. Siitä sitten hostellille. Päivän aikana tuli käveltyä mukavat 16 kilometriä, joten siinä tuli samalla testattua, että miten se leikattu polvi kestää. Seuraavana päivänä kävelimme ystäväni kanssa vielä enemmän. Matkaa taittui jalkaisin 21 kilometriä. Ystäväni halusi käydä Verkkokauppa.comin liikkeessä ja käytiin oluella Tommy Knockersissa, Il Birrificiossa ja viime hetken eväät Stones’issa. Siitä sitten Onnibussin kyytiin ja taittamaan kuuden tunnin kotimatka takaisin Joensuuhun. Yöllä kotia saavuttua hieman tuntui leikatussa polvessa, kun 37 kilometriä käveli kahteen päivään ja istui siihen vielä 12 tuntia ahtaassa linja-autossa. Sauna + pils toimivat hyvänä lääkkeenä, joten siitä eiku paluu takaisin arkeen. Oli kyllä hieno reissu ja taisikin olla kiireisen vuoden ensimmäinen Helsingin reissu. Ensi vuonna sitten ehkä enemmän reissuja!





tiistai 11. joulukuuta 2018

Jaskan Pien olutjoulukalenteri 2018: Luukku 11 – Level 11 Brewing Panda Sour

Level 11 Brewing Panda Sour


Pullollinen hapanta pandaa kaatuu lasiini ja kyseessä on granaattiomenan siemenillä maustettu sour ale. Panimona Level Eleven Brewing, joka on käynyt valmistamassa oluen UG Brewerylla.

Panimo: Level Eleven Brewing

Maa: Suomi

Tyyli: Sour ale

Voltit: 4,2 %


Fiilikset:
Sopusuhtaisen hapan ja hedelmäinen. Granaattiomenan tunnistaa ja punaista marjaa sieltä myöskin löytyy. Kevyt viljaisuus.

Makua hallitsee granaattiomenainen mehuisuus, joka ei ole itsessään mikään miellyttävä (on tullut monesti juotua). Happamuus miedonoloista ja poreita ei juurikaan löydy eli lähes täysin hiilihapoton. Runko jää vieläpä vetiseksi. Nyt on kyllä sellainen olut, jossa ei oikein ole mikään osa-alue onnistunut. Varovainen esitys, jonka kyllä kerran voi maistaa.

Mistä: Saatu Pien -olutkaupalta. Löytyy heidän olutjoulukalenterista.

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 5/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 5/10
Suutuntuma: 5/5
Yleisvaikutelma: 8/20
Yhteensä: 25/50