torstai 16. elokuuta 2018

Rochefort 10 (5v.)

Rochefort 10 (5v.)

Rochefort 10 on mielestäni yksi parhaista oluista mitä maapalloltamme löytyy ja sen on saanut tuoreena yhdet parhaimmista pisteistä mitä olen blogissani antanut eli 44/50. Arvioin tämän oluen vuonna 2012 ja kyseessä on olutblogini aivan alkutaipaleen juttujani. Tässä linkkiä siihen juttuun.
6.8.2018 blogini täytti kuusi vuotta ja onkin aika julkaista arvio kellarissani reilu viisi vuotta kypsyneestä Rochefort kympistä. Tämä kypsytelty R10 olikin sitten vielä aivan toista luokkaa ja tulee tämän jutun lopussa saamaan parhaimmat pisteet mitä olen oluelle koskaan antanut. Lähdetäänpäs sitten katsomaan miten siinä nyt näin pääsi käymään.


Panimo: Brasserie Rochefort

Maa: Belgia

Tyyli: Quadrupel

Voltit: 11,3 %

Fiilikset:
Tuoksu on täynnä täyteläistä tummaa hedelmää. Mausteisuutta löytyy, mutta kauttaaltaan kaikki aromit on nitoutuneet visusti yhdeksi suureksi ”aromipesäksi”. Tässä kypsyttelyajassa on kaikki terävät kulmat hioutuneet pyöreiksi.

Makumaailma on pyöreä, kuten osasi odottaa. Hyvin hillitty kokonaisuus keskittyy tummiin hedelmiin ja pirskahtelevaan belgihiivaan. Täyteläinen, tasapainoinen ja petollisen vahva olut. Viiden vuoden aikana tästä on hävinnyt pieni kitkeryys ja kokonaisuus on erittäin pehmeä. Aivan kuin sulaisi suuhun tämä jumalten nektari.

Yksi maailman parhaista oluista vielä paremmassa kunnossa, kuin tuoreeltaan. Tuoreena tämä olut on minulta saanut 44/50 pistettä. Tässä kunnossa pistemäärä on 48/50 ja ainoat pistemenetykset tulevat ulkonäön puolelta, jossa annan 3/5. Jos joku voi olla täydellistä, niin tämä on!

Mistä: Tilasin viisi vuotta sitten netistä. Nyt löytyy Alkosta.

Kuvausvekotin: Canon EOS M3

Pisteet:
Tuoksu: 10/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 10/10
Suutuntuma: 5/5
Yleisvaikutelma: 20/20
Yhteensä: 48/50



maanantai 13. elokuuta 2018

Laitilan Kekri 2018

Laitilan Kekri 2018

Toinen Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan uutuusolut on Kekri vuosimalliltaan 2018. Tämän vuotinen Kekri pohjautuu aikaisemmin kehitettyihin Kekri-resepteihin. Se ensimmäinen uutuusolut oli NEIPA ja tässä on linkkiä sen oluen arvioon.

Panimon info:
” Kekri on muinaissuomalainen sadonkorjuujuhla ja samalla suomalainen vastine Oktoberfestille. Laitilan Kekri on pantu tyylisuuntaesikuvilleen uskollisena jo aikaisin keväällä, jotta Kekrin aikaan makunautinto olisi parhaimmillaan.

Laitilan Kekri on pohjahiivakäymisellä valmistettu, pitkään kypsytetty erittäin täyteläinen täysmallasolut. Väriltään se on punertavanruskea ja maultaan täyteläinen, hedelmäinen ja keskiasteisesti humaloitu. Raaka-aineina on käytetty Münich-, Pilsner- ja Caramel-maltaita sekä Magnum- ja Hersbrücker-humalaa.


Kekri on työn ja ilon juhla, jonka viettoon kuuluu laulun ja tanssin ohella olennaisesti myös runsas ja maittava ruoka. Laitilan Kekri sopii mainiosti raskaimpienkin liharuokien seuralaiseksi.”


Panimo: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas

Panimon sivut: www.laitilan.com

Maa: Suomi

Tyyli: Märzen / Oktoberfestbier

Voltit: 5,5 %

Katkerot: 28 EBU

Humalat: Magnum ja Hersbrücker

Maltaat: Münich, Pilsner ja Caramel 150


Fiilikset:
Viljapeltoa ja karamellista makeutta. Leipäisän maltainen ja hyvin tasapainoinen.

Pehmeää ja sopivan soljuvaa olutta. Heti tulee mieleen, että jonkun makkaran kanssa menisi hemmetin nätisti. Kyllä toimii myös ilman makkaraa. Maltaisen rungon takaa pilkahtelee kukkaisa ja mausteinen humalointi. Aikaisemminkin olen näitä Laitilan Kekri-oluita juonut ja nyt tuntuu siltä, että tämä on ylivoimaisesti paras tähän sarjaan. Tuoksu ja maku ovat kumpikin hyvässä balanssissa, eikä häpeä yhtään saksalaisille saman tyylilajin edustajille. Tätä tulee kipattua useammat vielä tämän vuoden aikana, kunhan rupeaa kaupoista löytymään.

Tässä vielä vuodelta 2013 arvio sen vuoden Kekristä eli suuri harppaus on tuosta tapahtunut.


Mistä: Saatu panimolta. Maitokaupat

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 35/50

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Laitilan NEIPA

Laitilan NEIPA

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalta on tullut pari uutuutta ja niistä ensimmäisenä arviointiin otan NEIPAn. Toinen uutuus on vuosimallin 2018 Kekri. Laitilan NEIPA on prosenteiltaan melko vahva 7,5 % ja tässä on käytetty kahdeksaa eri humalaa.

Panimon info:
” Laitilan NEIPA (New England India Pale Ale) on suodattamaton, voimakkaasti humaloitu pintahiivaolut. Sen valmistuksessa on käytetty ohramaltaiden lisäksi vehnämallasta ja kauraa, joten olut on tyylin mukaisesti samea ja suutuntumaltaan pehmeä. Humaloinnissa on keskitytty aromipuoleen, katkeroiden jäädessä maltillisiksi. Aromissa tulee selkeästi esille hedelmäiset ja trooppiset humalat, joita korostetaan entisestään runsaalla kädellä tehdyllä kuivahumaloinnilla.”

 
Panimo: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas

Panimon sivut: www.laitilan.com

Maa: Suomi

Tyyli: New England India Pale Ale

Voltit: 7,5 %

Katkerot: 40EBU

Humalat: Ahtanum, Azacca, Cascade, Citra, Eureka, Galaxy, Mosaic ja Simcoe

Maltaat: Maris Otter Pale Ale, VEHNÄmallas ja KAURA

Fiilikset:
Trooppista hedelmää, ananasta ja kauttaaltaan aromikasta menoa. Prosentit eivät tunnu tuoksussa. Tuoksu lupailee melkoista makunautintoa.

Maku on tuoreen aromikasta ja nektarinen. Runsasta trooppista hedelmää ja ryhdikäs runko. Mehuisan hedelmäinen olut, jossa prosentit eivät tunnu. Laitilan NEIPA on yksi parhaita tähän tyylilajiin mitä on suomalaisilta panimoilta tullut vastaan. Vaikka Laitilan onkin iso tekijä pienpanimojoukossa, niin jo pidemmän aikaan heiltä on tullut erittäin vakuuttavaa tavaraa. Laitilan NEIPA upposi omaan makuuni aivan mahtavasti.


Mistä: Saatu panimolta. Saatavilla muutamassa ravintoloissa.

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 38/50





lauantai 11. elokuuta 2018

Panimo Kiiski Kapina APA

Panimo Kiiski Kapina APA

Mäntsälä mielessäin” laulettiin jo lähes neljäkymmentävuotta sitten. Nyt ei ole Mäntsälä ainakaan itselläni mielessä, mutta siellä valmistettua olutta on lasissa ja tämä on ensimmäinen kokemus Panimo Kiiski -nimisen mäntsäläläispienpanimon tuotantoon. Aloitan maistelut heidän Kapina APA -nimisellä oluella, joka on heidän niin sanottu ”Old school APA” ja sitä on kypsytetty n. 2kk tankissa ennen astiointia. Panimolta kertovat, että ”humala on profiililtaan pitkä ja maltillinen, ei tule lapiolla päähän efektiä”. Tuo kuulostaa oikein hyvältä, koska lapio päähän ei tunnu hyvältä.  (kokemusta löytyy siitäkin).

Panimon info:
” Helposti lähestyttävä Amerikan Pale Ale. Kapina on pehmeän täyteläinen ja sopivasti, ei liikaa aloittelijan makuun jenkkihumaloitu täysmallas pintahiivaolut. Sopii nautittavaksi sellaisenaan tai esimerkiksi burgerin kanssa.”

Viime marraskuussa kirjoitan tästä panimosta juttua blogiini, joten muistin virkistämiseksi tässä linkkiä siihen juttuun.


Panimo: Panimo Kiiski

Panimon sivut: www.panimokiiski.fi

Maa: Suomi

Tyyli: American Pale Ale

Voltit: 5,5 %

Katkerot: 44 EBU

Humalat: Cascade ja Mosaic

Maltaat: Pale ja Caramel


Fiilikset:
Tuoksussa alkuun tulee esiin pehmeää karamellisuutta, joka vähitellen ottaa mukaansa trooppista hedelmäisyyttä. Kauttaaltaan hyvin lempeä tuoksu ilman mitään teräviä reunoja.

Maku tuo tuoksussakin tutuksi tulleiden karamellin ja tropiikinhedelmien kaveriksi kirpeämpää sitruksista katkeruutta ja maltaan rakentama runko kantaa hyvin humalan painon. Panimo sanoo, että Kapina APA on helposti lähestyttävä American Pale Ale ja olen heidän kanssaan samaa mieltä. Helposti lähestyttävä olut ei kuitenkaan välttämättä ole olut, jossa on tehty kompromisseja, että se olisi helpompaa ja Kapina näyttää sen toteen. Makumaailmaltaan monipuolinen olut ja hyvä ensimmäinen kosketus itselleni tähän panimoon. Nyt kun olis vielä maistaa burgerin kanssa, niin toimisi!


Mistä: Saatu panimolta

Kuvausvekotin: Canon EOS M3

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 35/50



perjantai 10. elokuuta 2018

Honkavuoren Inkeri

Honkavuoren Inkeri

Inkiväärillä maustettua olutta kotikaupunkini Joensuun Panimo Honkavuorelta. Olen blogissani useaan otteeseen maininnut olevani inkiväärin suuri ystävä, joten mielelläni maistan oluita, joissa sitä käytetään. Ruoanlaitossa inkivääri on usein läsnä ja toimii hyvin. Oluessa sen käyttäminen on melko varovaista ja varovaisuus on ymmärrettävää, koska inkivääri jakaa paljon mielipiteitä. Katsotaan kuinka Inkeri toimii.

Panimo: Panimo Honkavuori

Panimon sivut: www.honkavuori.fi

Maa: Suomi

Tyyli: Aromisoitu Olut

Voltit: 4,5 %


Fiilikset:
Tuoksussa on sopivan pistävä määrä inkivääriä. Tykkään, että inkivääri kertoo olemassaolostaan. Tuoksussa pitää inkiväärin hieman potkaista ja Inkeri tekee sen. Muuten pientä banaania ja simaista menoa. Valohan tästä loistaa läpi ja nyt en puhu siitä mikä katkaisimesta isketään päälle, vaan samaisen panimon Valo Vehnäoluesta. 

Suussa tuntuu inkiväärillä maustettu sima. Kevyttä viljaisuutta ja pieni vehnän kirpeys. Oikein juotava inkiväärinen olut, vaikka omaan makuuni inkivääriä saisikin olla vielä enemmän. Inkivääri on kuitenkin sen verran vahva mauste oluessa, että suuremmissa määrin se vaikuttaisi negatiivisesti myyntiin. Tällä inkivääri määrällä myy varmasti paremmin.

Loppuun sanonkin, että näin arvion kirjoittamisen jälkeen katsoin panimon sivuilta etikettiä, niin siellähän tosiaan mainitaan ”Honkavuoren palkittu vehnäolut Valo kohtasi inkiväärin ja näin syntyi Inkeri.” Kyllä sen vaan sieraimet tunnisti.

Mistä: Saatu panimolta

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 2/5
Yleisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 29/50



keskiviikko 8. elokuuta 2018

Cervisiam Toxic Alevenger

Cervisiam Toxic Alevenger

Nyt jos koskaan oluttölkin ulkoasu iskee silmääni valtavalla voimalla ja positiivisella sellaisella. Toxic Avenger -elokuvat olivat lapsuudessa sellaisia, joita tuli katsoa jopa ehkä vähän salaakin. Kyseinen hahmo oli aivan suurin suosikkini kaikista sankarihahmoista mitä lapsuudessani oli. Löytyi minulta myös Toxic Avenger -actionfiguurikin, joka usein antoi kunnolla kuonoon Turtleseille, Batmaneilla, Prätkähiirillä ym. hahmoille. Nyt arvioinnissa olevaa olutta koristaa tämä kyseinen kulttihahmo ja oluen nimikin Toxic Alevenger myötäilee samaa teemaa. Oluen takana on norjalainen panimo nimeltään Cervisiam Bryggeri.

Panimon sivuilta:
”Our tribute to campy 80s movies and Troma, the world’s worst film producer. A light, easy-drinking and fresh pale ale, hopped rigorously with citra and mosaic. A bit of peach is added after primary fermentation as a typical Cervisiam twist.”
 
Panimo: Cervisiam Bryggeri

Panimon sivut: www.cervisiam.no

Maa: Norja

Tyyli: American Pale Ale

Voltit: 6,0 %


Fiilikset:
Tuoksu on pehmeä trooppisen hedelmäinen ja hivenen sitruksinen. Aromit menevät hyvin hedelmät edellä, eikä mallasosastolta paljoa kuulu mitään. 

Makumaailma menee pehmeys edelle tuoden mukavat annokset trooppisia hedelmiä suuhuni. Aromikas makunautinto, jossa humalaa on mutta ei hyökkäävästi. Hyvää balanssia alusta loppuun. Mehuisa. Omaan makuuni loistava hedelmäinen APA, joka ei ole kaukana nykyhetken trendia oli NEIPAa.


Mistä: Saatu.

Kuvausvekotin: Canon EOS M3

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 38/50







tiistai 7. elokuuta 2018

Boon Oude Geuze Mariage Parfait 2008

Boon Oude Geuze Mariage Parfait 2008

Valmistautuminen tulevaan Belgian reissuun on hyvä aloittaa tällä ”kevyellä” Gueuzella. Tämä kyseinen olut on saanut alkunsa vuonna 2008 ja se on pullotettu vuonna 2011. Jälkimmäiseksi mainittuna vuonna panimolla sekoittivat 95 % kolme vuotiasta Lambicia ja 5 % nuorta Lambicia keskenään. Sitten eiku tavara pulloon ja kauppoihin myyntiin. Itse tilasin tämän oluen noin viitisen vuotta sitten (voin muistaa väärinkin) ja siitä lähtien se on kellarissa hengaillut sielun veljiensä ja siskojensa kanssa. Nyt sitten pullollisesta laitetaan arviota näkyville.


Panimo: Brouwerij F. Boon (Swinkels Family Brewers)

Maa: Belgia

Tyyli: Gueuze

Voltit: 8,0 %

Parasta ennen: 20.10.2031


Fiilikset:

Tuoksu on voimakkaan oloinen. Happamuutta ja puutynnyriä. Karviaismarjaista hapokkuutta. Hieno tuoksu ja tällaista harvoin pääsee tuoksuttelemaan. Vahvoja aromeja, mutta hyvä balanssi.

Makumaailma jatkaa siitä mihin tuoksu jäi. Vahvaa Gueuzea, jossa hienostunut puumaisuus yhdistyy sopusuhtaiseen happamuuteen. Kirpeähköä vihreää omenaa ja kuivattaa suuta. Maussa kaikki elementit ovat hyvässä tasapainossa. Alkoholi peittyy hyvin ja se tulee esiin vaan voimakkaampana runkona. Mariage Parfait 2008 on loistava olut, vaikka omaan makuuni tämän tyylilajin parhaimmat löytyvät 5,0 % paikkeilta. Näin kahdeksassa prosentissa alkaa olla melko tuhti tähän tyylilajiin.

Mistä: En kyllä muista mistä hommasin, mutta netistä se oli. Kaivoin Kellarista, jossa tämä yksilö ehti olla lähes viisi vuotta.

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 9/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 5/5
Yleisvaikutelma: 16/20
Yhteensä: 42/50