tiistai 18. syyskuuta 2012

Jaska reissussa: The Gallows Bird - Real Ale Festival 2012



 

Real Ale Festival 2012

Sain vihdoin ja viimein kirjoitettua valmiiksi reissustani The Gallows Bird –olutravintolan Real Ale Festivaleille 8.9.2012. Kyseinen reissu oli reilu viikko sitten tehdyn Espoon matkani yksi kohokohdista. Tämä kyseinen ravintola sijaitsee Espoossa Merituulentie 30:ssä. Itselleni matkaa kyseiseen oluenystävien paratiisiin kertyi kolmisen kilometriä, jonka kävellen meinasin ensiksi huitaista, mutta lopulta sain autokyydin. Oli lauantaipäivä, joten paikka aukesi klo. 15:00 ja itse myöhästyin tästä varttitunnin. Annettakoon tämä anteeksi, koska minulla oli useita tunteja aikaa tutustua paikkaan ja ennen kaikkea hienoon olutvalikoimaan.

Kyseinen viikonloppu oli muutenkin oivallinen hetki tutustua Gallowsin tarjontaan, kun samaisena viikonloppuna paikassa järjestettiin Mary I Coronation Party – Real Ale Festival. Kaksipäiväinen festivaali sisälsi skottilaista meininkiä, oluita ja viskejä. Jos en väärin laskenut, niin Cask Conditioned oluita oli n 20, yksi Craft beer ja viisi pulloa. Tämän lisäksi lukuisia viskejä, mutta ne eivät kuulu omaan alaani. 26 skottilaista olutta ja erittäin kattava valikoima ”vakiovarustukseen” kuuluvia, niin on siinä Jaskalle tekemistä muutamaksi tunniksi. Tarkoituksena oli tutustua muutamaan skottilaiseen juomaan ja kokeilla myös muutamia oluita olutlistalta tai Gallowsin tapauksessa olutseinältä. Ostin viisi lippua, joilla naamani eteen saisin viisi puolikasta tuopillista skottilaisia herkkuja. Sittenpä aloitetaan ensimmäisestä. Hieman selailin tarjontaa ja päätin ottaa ensimmäisen ihan nimen perusteella. Nimeen oli upotettu taikasana Cascade ja näin ollen ensimmäiseen tuoppiin valui Tryst Cascade Pale Ale. Tuopponen kädessä silmäilin paikkaa tarkemmin etsien kohdetta, jossa urakka olisi mahdollisimman hyvä suorittaa ensimmäisestä kulauksesta viimeiseen pisaraan asti. Sitten huomasin vasemmassa takanurkassa vanhan sohvan, joka kutsui minua ja sinne vaeltelin ajatuksena vain, että kun pääsisi jo maistamaan kädessä heiluvaa juomaa. Eikun hanuri sohvanperukoille ja tutkiskelemaan juomaa tarkemmin. 

Tästä se alkaa!

Tryst Cascade Pale Ale 
Panimo: Tryst Brewery
Tyyli: American Pale Ale (APA)
Voltit: 5,0 %
Ulkonäkö: Muutaman millin vaahdolla suojattu kultaisen värinen olut.
Tuoksu: Erittäin hedelmällinen, hiivainen ja maltainen tuoksu.
Maku: Hienosti Cascade humaloitu olut, joka on hedelmällinen ja samalla hieman tunkkainen. 
Tuomio: Hieno aloitus koko ajan paranevalle illalle. 

Seuraavaa juomaa tuli mietittyä tuota Cascade APA:a juodessa ja piti valita mahdollisimman erityylinen olut. Ohjevihkosesta esille tuli seuraava ”uhri”, joka oli tyyliltään Stout. Lippu baarimikolle ja tummaa juomaa mukillinen mukaan.

Houston Warlock
Panimo: Houston
Tyyli: Stout
Voltit: 4,7 %
Ulkonäkö: Musta ja lähes vaahdoton.
Tuoksu: Melko mieto ”palanut” tuoksu. Tuoksussa tulee esille myös suklaa.
Maku: Erittäin raikas paahteisen suklainen olut. Jälkimaussa tulevat lakritsi ja kahvi.
Tuomio: Maukas helposti juotava raikas olut.

Seuraavana halusin poiketa Real Ale Festarioluista ja kokeilla pulloseinän tuotteista jotain itselle tuntematonta, mutta juomaa josta olen paljon kehuja kuullut/lukenut. Juomaksi oli helppo valita Victory Storm King Imperial Stout. Juoma on niin hyvä, että aion tässä mainita muutamalla sanalla ja lähiaikoina kirjoitan tarkemman arvion. Sen tämä juoma kyllä ansaitsee. Storm King on beige vaahtoinen musta olut, jossa on paahteinen tuoksu ja täyteläisen monipuolinen maku. Enempää en tässä vaiheessa paljasta kyseisestä juomasta, vaan tarkempaa tietoa tulossa lähiaikoina. Edellä mainitun juoman jälkeen olikin sitten aika palata Festarijuomiin ja kokeilla tarjonnan ainoaa IPA:a (India Pale Ale), joka ainakin paperista luettuna vaikutti mielenkiintoiselta. Baaritiskiltä mukaan lasillinen Tryst Raj -nimistä olutta ja takaisin sohvalle istumaan.

Tryst Raj
Panimo: Tryst Brewery
Tyyli: India Pale Ale (IPA)
Voltit: 5,5 %
Ulkonäkö: Kupliva vaahtoinen ja siirappisen värinen. Hapoton.
Tuoksu: Hieman maltaisuutta ja rutkasti hedelmällisyyttä, muuten melko mieto tuoksu. Havaittavissa pientä toffeisuutta ja hedelmistä päällimmäisenä esille tulee persikka.
Maku: Erittäin hedelmällinen pirteän raikas juoma. Tuoksun tavoin päällimmäisenä hedelmistä maistuu persikka. Osittain hieman sitrushedelmämäinen tarkemmin sanottuna mieleen tulee pinkkigreippi. Aivan mahtavan makuinen hedelmäpommi.
Tuomio: Tämä voisi olla mahtava kesäterassijuoma, kun aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta, niin tätä tuoppiin ja eipä sitä muuta tarvitsis. Maistui muuten loistavalta myös sisätiloissa sohvalla istuessa. Erittäin hieno olut. Tykkäsin ja paljon.

Real Ale Festivaali oluiden seassa oli yksi Craft beer ja se sattui olemaan BrewDog International Arms Race. Tämä olut sinänsä on mielenkiintoinen kokeilu, jossa ei ole käytetty ollenkaan humalia, vaan maut on kaiveltu marjoista ja yrteistä. Mukillinen sitä ja maistelemaan. 

BrewDog International Arms Race
Panimo: BrewDog
Tyyli: India Pale Ale (IPA)
Voltit: 7,5 %
Ulkonäkö: Lähes vaahdoton. Kirkas kuparin värinen.
Tuoksu: Ei oikeastaan tuoksu miltään. Pitkän tuoksuttelun jälkeen pientä marjaisuutta, mutta mikään haistelemani olut ei tähän mennessä ole ollut näin hajuton.
Maku: Paksu sahtimainen suutuntumaltaan ja maultaan. Hedelmällinen ja marjaisa. Mausteinen. Ihan kuin banaani yrittäisi puskea jälkimaussa esille. Ei voi kun sanoa, että erikoinen.
Tuomio: Ei mullistanut minun maailmaani, mutta kaikin puolin mielenkiintoinen kokemus. En usko, että tulen kokeilemaan uudestaan. 

Sitten maisteluun Highlanderi!

Fynes Ales Highlander
Panimo: Fynes Ales
Tyyli: Strong Bitter
Voltit: 4,8 %
Ulkonäkö: Vaahdoton, hapoton ja meripihkan värinen olut.
Tuoksu: Maltainen tuoksu, mutta mieto.
Maku: Hienosti humaloitu. Hivenen sitrusmainen.
Tuomio: Juotavan makuinen, mutta hienon illan huonoimmasta päästä.

Hetkeksi pois skottilaisbisseistä ja mukillinen saksalaista tummaa vehnäolutta, joka arvosteluiden mukaan on erittäin hyvää ja uskon kyllä. Kohta koen ja todennäköisesti tykkään.

Ayinger Ur-Weisse
Panimo: Aying
Tyyli: Dunkelweizen (tumma vehnäolut)
Voltit: 5,8 %
Ulkonäkö: Vaalean ruskea korkea vaahto, joka viihtyy melko pitkään juoman pinnalla. Hiilihappoinen juoma.
Tuoksu: Banaaninen, hiivainen ja hivenen paahteinen.
Maku: Maultaan kirpeän pehmeän banaaninen. Maussa on pientä makeisuutta ja juoma banaanin lisäksi on myös muutenkin melko hedelmällinen.
Tuomio: Erittäin laadukas vehnäolut, joka ei kuitenkaan nouse omiin suosikkeihini. Melko tasapaksu esitys tai ehkä liian puhdas suoritus, ettei päässyt mullistamaan. Odotin jotain tajunnan räjäyttävää kokemusta, mutta tämä olikin vaan loistava. Tulen kokeilemaan uudestaan.

Seuraavaksi mahassa rupesi tuntumaan nälkä ja mitäs muutakaan ruokaa syödään skottilaisolutfestareilla, kuin haggista. Niille jotka eivät tiedä mikä/mitä haggis on, niin tässä pieni tietoisku. Haggis on skottien perinneruoka. Tässä ruuassa täytetään lampaan mahalaukku mm. kaurahiutaleilla, lampaan maksalla, keuhkolla, sydämellä, ihralla, sipulilla ja mausteilla. Oman annokseni sain perunamuusin kera, joka on myös perinteeseen kuuluvaa. Äskettäinen saattaa kuulostaa ällöttävältä heikompien mielestä, mutta oikeastaan se maistui pippuriselta maksalaatikolta. Oikein maukas ateria ja sopi erittäin hyvin illanteemaan. Taustalla kun vielä jätkät soittivat säkkipilleillä musiikkia kiltit päällä, niin eipä voisi ilta paremmaksi muuttua. Juomana haggiksen kanssa maistelin Traquair Jacobite Alea, joka myöskin sattui olemaan skottilaista. Siitä seuraavassa.

Traquair Jacobite Ale
Panimo: Traquair 
Tyyli: Old Ale
Voltit: 8,0 %
Ulkonäkö: Tumman ruskea olut, jonka kruununa pinnalla nelisenttinen vaahto.
Tuoksu: Erittäin paahteinen tuoksu. Hedelmällinen, maltainen ja lakritsinen aromi.
Maku: Maultaan melko mausteinen ja vahva paahteisuus jatkuu yhä vahvasti. Mausta tulee esille hieman viinimäisyyttä. Lämmetessä aromit vahvistuvat ja tämä olut pääsee oikeuksiinsa. Edellä mainitut ominaisuudet vain vahvistuvat juoman lämmitessä.
Tuomio: Hieman lämmittyään erittäin maukas olut ja uskon, että tulen kokeilemaan uudestaan lähes huoneenlämpöisenä. 

Jacobite Ale on viimeistä pisaraa myöten juotu ja haggis lautasellisesta ei ole kuin koristeeksi heitetty persilja jäljellä. On aika ottaa illan viimeinen ja lähteä talsimaan kolmen kilsan päähän majapaikkaan, jossa maisteluita todennäköisesti tulee jatkettua, mutta ilman arvioita. Sen verran alkaa olla juomia alla, ettei maistajan ote ole enää kaikkein tarkin. Viimeiseksi valikoitui. BrewDog Tokyo Rising Sun Highland Edition. Kyseisen juoman erikoisuus on se, että BrewDogin jätkät ovat ”unohtaneet” tämän oluen kypsymään neljäksi vuodeksi viskitynnyriin ja siitä syntyi tämä olut. 

BrewDog Tokyo Rising Sun Highland Edition 
Panimo: BrewDog
Tyyli: Imperial Stout
Voltit: 13,2 %
Ulkonäkö: Täysin musta olut, jossa päällä kolmesenttinen beige vaahto.
Tuoksu: Tervainen tuoksu, jossa hiven makeutta.
Maku: Maultaan metsäinen, tervainen ja paksu. Seassa kahvisuutta ja marjoja. Silti lopulta melko makean makuinen.
Tuomio: Erikoinen, mutta hyvällä tavalla. Hauska olut, jota tuskin ikinä tulen uudestaan maistelemaan. En väitä, että olisi huono, mutta on paljon myös parempia oluita olemassa.

 












Tähän kuitenkin oli hyvä päättää ilta. Sitä on kuitenkin pitkä hieno makuelämyksien täyteinen päivä The Gallows Birdissä takana ja maistelija on vielä siinä kunnossa, että ei tarvitse nelivetoa. On hyvä laittaa säkkipillit pussiin ja suunnata kohti uusia seikkailuja. 

Yhteenvetona illasta: The Gallows Bird on erittäin hieno olutravintola, josta en moitteen sijaa löydä. Olutvalikoima mielestäni on melko laaja ja sitäkin paremmin mietitty. Itsellekin jäi olutseinälle vielä monia kokemattomia oluita, joita pitää käydä maistelemassa. Tapahtumana Real Ale Festival oli onnistunut ja maistelemani festarioluet erittäin hyviä. Tulen varmasti vierailemaan Gallowsissa jatkossakin. Hieno paikka, hieno tunnelma ja hienot oluet. 

Ja mielestäni illan paras skottilainen olut oli Tryst Raj. 



Käykää tutustumassa tarkemmin The Gallows Birdiin klikkaamalla alla olevaa logoa
ja
ennen kaikkea paikan päällä.


Huom. Kaikki artikkelin kuvat laitettu The Gallows Birdin luvalla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti