perjantai 30. marraskuuta 2012

Jouluolut 2012 - Mikkeller Red/White Christmas

Jouluolut 2012 - Mikkeller Red/White Christmas

Olutopas.info - Arvio 

Yleistä: Näistä tämän vuoden jouluoluista tätä Mikkellerin toista jouluolutta kohtaan minulla oli suurimmat odotukset. Edellinen maistelemani Mikkellerin Witbier oli Not Just Another Wit, joka on edelleen oman top5 listani hopeasijalla. Ajattelin, että jos tämä joulu Mikkeller on vähänkin lähellä tuota toista Mikkellerin Witbieriä, niin melkein pystyisi parhaimman jouluoluen tittelin antamaan suorilta Red/Whitelle. Ei pidä kuitenkaan ruveta jakamaan palkintoja ennen kuin pullo on edes aukaistu.

Mikkeller on melko uusi panimo, joka pyörähti käyntiin vuonna 2006 ja sen perustivat kaksi tanskalaista kotioluenharrastajaa. Mikkeller on hieno esimerkki kotioluenpanijoista, jotka ovat panimon perustamisen jälkeen menestyneet erittäin hyvin. Oluenpano on vielä sellainen taito, joka on jäänyt oppimatta, mutta on hienoa lukea kuinka esimerkiksi monet suomalaisetkin oluenharrastajat tekevät omia oluitaan.

Panimo: Mikkeller

Tyyli: Witbier

Voltit:
8,0 %

Ulkonäkö: Erittäin korkea kaunis vaahtoinen olut, jossa vaahto säilyy muutaman minuutin jättäen jälkeensä kaunista pitsiä lasin reunoille. Väriltään punertavan ruskea ja erittäin kaunis olut.

Tuoksu: Vahva mäntyinen humalointi, jossa runsaasti hedelmällisyyttä (greippi). Karamellisen makea.

Maku: Karamellisen maltainen ja sitrushedelmäinen maku, jossa mukavasti mukana havumetsää. Oikein maistuvaa olutta. Maussa mukana mausteita ja appelsiininkuorta.

Tuomio:
Loistava olut, mutta ei ehkä loistava jouluolut. Jotenkin tästä jäi hieman se jouluisuus taka-alalle.

Ostanko jatkossa: Ei tiedä vielä, mutta viimeistään joulupöydässä on tieto, että mitä tuli ostettua.

Mistä: Saatavilla Alkon jouluvalikoimasta 2012

Olutopas.info pisteeni: 41/50


tiistai 27. marraskuuta 2012

Karhumiehen luostari-ilta 2012 - Yhteenveto

Karhumiehen luostari-ilta - Yhteenveto


26.10.2012 järjestin kahdelle ystävälleni Karhumiehen luostari-ilta nimisen tapahtuman. Kyseisen tapahtuman ideana oli tutustuttaa kaksi oluen ystävää luostarioluiden hienoon maailman. Nämä kaksi maisteluun kutsuttua ystävää ovat perusoluen kuluttajia eli ostavat juomansa salkuissa ja hinta on yleensä ratkaisevin asia ja kunhan merkki on Karhu. Maisteluillassa allekirjoittaneen mukana siis oli Karhumies ja VeliHopea. Illan aikana tutustuimme seitsemään eri luostariolueeseen ja jokaiseen juomaan liitimme vielä mukaan jonkin siihen sopivan ruoan. Minä hoidin iltaman luostariolut tarjonnasta ja tarjosin jokaisesta oluesta ”ammattitaitoisen” tietopaketin. VeliHopea vastasi illan ruokatarjonnasta ja Karhumies vastasi muista olusista ja naposteltavista. Seuraavaksi linkit jokaisen oluen arvioon ja juomat ovat nauttimisjärjestyksessä.

Karhumiehen luostari-ilta 2012 - Alkusanat

Tervetuliaismalja

Orval

Westmalle Trappist Tripel

La Trappe Dubbel

Achel 8 Bruin

Leffe Blonde

Kasteel Donker

Chimay Blue

Ilta oli kaikin puolin onnistunut, eikä moitteille jäänyt sijaa. Ruokaa oli sen verran reilusti, ettei missään vaiheessa päässyt nälkä yllättämään ja sama päti myös juomien kanssa. Viimeisen oluen maistelun jälkeen ei mennyt montaa hetkeä, kun testiryhmä jo vatsat ja päät kylläisenä olivat unten mailla. Huomioitavaa oli se, että tämä suomalainen perusolotila eli humalatila ei kenelläkään tullut saavutettua, kuin vaan rimaa hipoen. Muutama olut naamaan, kunnon ruoat ja sauna päälle, niin ei nukkumatti parempaa kutsua tarvitse. Sitten listailen vielä testiryhmän mielestä parhaat ja huonoimmat luostarioluet:

Parhaat luostarioluet:

Jaska: Orval

Miksi: Chimayn kanssa lähes yhtä hyvä, mutta tällä kertaa hieman maistuvampi.

VeliHopea: LTD eli La Trappe Dubbel

Miksi: Juoman makeus ja tasapainoisuus vei totaalisesti mukanaan. Kokonaisvaltaisen toimiva paketti, johon ei voi lisätä mitään sitä pilaamatta.

Karhumies: Eka eli Orval

Miksi: Kun muistan vielä ni se on paras.

Huonoimmat luostarioluet:

Jaska: Leffe Blond

Miksi: Sieluton luostariolut.

VeliHopea: -

Miksi: Yksi selkeä voittaja jätti muut tasapuolisesti varjoonsa, mutta yhtään huonoa ei joukosta löytynyt.

Karhumies: Achel 8 Bruin

Miksi: Ei vaan täytä makuaisteja.

Muuta kommenttia:

Karhumies kommentoi vielä omia juomaostoksiaan seuraavasti:

Karhu = Paras

Santtu (Sandels) = Parempi

Tapahtuman järjestejän lopputerveiset:

Tälläisiä teemailtoja ei voi kuin suositella kaikille oluen ystäville. Tämä antaa mukavasti sisältöä perusryyppy iltoihin ja kun juomien kaveriksi valmistaa hienoja ruokia, niin eipähän tarvitse nälissään kaljaa kitata. Suosittelen!


Karhumiehen luostari-ilta - Chimay Blue

Karhumiehen luostari-ilta - Chimay Blue

Olutopas.info - Arvio 

Nyt vihdoin ja viimein saan julkaistua Karhumiehen luostari-illan viimeisen maistelussa olleen oluen ja mikäs sen parempi lopetus illalle, kuin hieno olut Chimay Blue. Tämä sininen Chimayn olut on ollut täällä blogissa jo aiemminkin arvionnissa, joten en tule tästä aivan jätti tarinoita kertomaan. Kuitenkin tälleen joulun lähettyvillä on hyvä mainita, että Chimay Blue oli alun perin suunniteltu jouluolueksi, mutta suuren suosien saattelemana on ollut jo pitemmän aikaa ympärivuotisessa tuotannossa ja hyvä näin. Pitemmittä puheitta asiaa.

Antamani ruokavinkki: Ruoan jälkeen sikarin kanssa. (huom. emme syöneet niitä sikareita)

VeliHopean "ruoka": Sikari

Tyyli: Belgityylinen Vahva Ale

Voltit: 9,0 %


Arvioija: Jaska

Aikaisempi arvio: Chimay Blue 15.8.2012

Yleistä: Tämä Sininen Simei kuuluu omiin vakio-ostoksiini ja aina silloin tällöin kun haluaa pelata varman päälle, niin tämä olut tarttuu mukaan. Viimeisen päälle hieno nautiskelujuoma.

Ulkonäkö: Vahvalla vaahdolla kuorrutettu punaruskea olut. Jättää kaunista pitsiä lasin reunoille.

Tuoksu: Voimakas hedelmällinen ja yrttinen. Aikaisempaan arvioon lisäten, niin hiivaisuus tulee esille tuoksussa.

Maku: Yrttinen ja makea hedelmäinen. Jollain tavalla hapokas. Alkoholi ei maistu, mutta lämmittää.

Tuomio:
Varma tapaus. Aina maistuu hyvältä. Sikarin kanssa kokeilin ja ei toiminut, joten sikari mäkeen ja juomasta nauttimaan. Hieno juoma ja oikea juoma tälle hienolle illalle.

Ostanko jatkossa:
Tottakai ostan

Mistä: Alkosta

Olutopas.info pisteeni: 42/50 (Mennään samoilla pisteillä kuin aikaisemmin)


Arvioija: VeliHopea

Yleistä: Belgistetyn oloinen, mutta silti piilevän vahvan mausteinen olemus.

Ulkonäkö:
Tumman puhuva, hivenen samettisen sameinen.

Tuoksu: Metsäisen kutsuva.

Maku: Lämminhenkinen, pehmeän myötäilevä, mutta silti voimakas.

Tuomio: Ryhmänsä valioita.

Ostanko jatkossa: OSTAN!

Arvioija: Karhumies

Yleistä: 1862 Luostaribisse

Ulkonäkö: Tummanpuhuva

Tuoksu: Mieto ja sillai

Maku: Pehmeä

Tuomio: Menee koriin

Ostanko jatkossa: Juu

Yhteenvetona: 

Hienoakin hienompi lopetus Karhumiehen luostari-illalle. Chimay Blue näytti kaikille maistuvan erittäin hyvin. En sitten tiedä oliko makuaisti jo ajat sitten siirtynyt takavasemmalle. Karhumiehen kommentit ainakin antaisivat osviittaa tähän. Nyt on sitten kaikki kyseisen illan juomat maisteltu ja arvioitu. Edessä enää illan yhteenveto, jossa selviää mitkä maistui kaikkein parhaiten.

Simei ja sikarit

tiistai 20. marraskuuta 2012

Vakka-Suomen Prykmestar Savukataja

Vakka-Suomen Prykmestar Savukataja

Olutopas.info - Arvio

Yleistä: Vuoden 2012 kovimpia ja hienoimpia olutuutisia oli muutaman viikon takainen tieto, että Vakka-Suomen panimon hieno suomalainen käsityönnäyte Prykmestar Savukataja saapuu Alkon valikoimaan. Kyseinen olut on valittu Helsinki Beer Festivalilla vuonna 2009 parhaaksi olueksi. Oma viimeisin maistelukokemus on kahden vuoden takaa, joten tässä on tullut jo pari vuotta odotettua, että pääsisi uudestaan kokeilemaan yhtä tämän maan parhaista oluista.

Vakka-Suomen panimo ei ole todellakaan yhden hienon oluen tähdenlento, vaan esimerkiksi tänä vuonna VASP:in toinen erittäin hieno tuote Prykmestar Wehnäbock valittiin Suomen parhaaksi olueksi. Tähän kun lisätään vielä loistavat Prykmestar Savu ja Prykmestar LuomuPils, niin kyllähän ainakin minun mielestäni kyseessä on yksi Suomen parhaista panimoista. Panimo on perustettu vuonna 2007, jossa panimomestari Jani Vilpas tekee taikojaan.

Heti Savukatajan saavuttua Joensuuhun olin tapojeni mukaan kärppänä kaappaamassa pari putelia tätä savunektaria mukaani. Ensimmäisen pullon maistelusta kirjoittelin tämän alla näkyvän arvioini ja toisen pullon olen jättänyt vielä talteen, kun ajattelin tässä joku päivä suorittaa Savuolut testin. Kyseisessä testissä Savukatajan kanssa parhaimmuudesta taistelee savuoluiden kuningas eli Urbock ja suomalainen Teerenpeli panimon Sauhusanttu. Ennakkoasetelmat jo viittaavat siihen, että tästä olisi tulossa Savukatajan ja Urbockin kaksintaistelu, mutta ei nyt täysin Santtuakaan heitetä skapasta ulos. Käydäänpä ensiksi läpi miltä tämä Savukataja maistuu parin vuoden tauon jälkeen. Harvoin pulloa avatessa on näin odottava ja innostunut fiilis.

Tyyli: Savuolut

Voltit: 9,0 %

Ulkonäkö: Juoma kaatuu lasiin rakentaen päälle pienen lyhyt kestoisen vaahdon. Väritykseltään tämä savuinen olut on erittäin tummanruskea.

Tuoksu: Ensimmäisenä esille puskee tämä samainen savupalvikinkku, joka myös Urbockissa tuntuu voimakkaasti. Tuoksussa pieni vivahde hedelmäisyyttä. Hedelmistä päällimmäisenä tuntuu banaani.

Maku: Makunystyrät pääsevät töihin, kun tämä pehmeän täyteläinen herkku kaatuu kurkkua kohti. Voimakas savuinen hieman makean makuinen. Savupalvikinkku on pääroolissa, mutta tämä olut antaa pieniä sahtimaisia vivahteita pienellä banaanin maulla. Mukana on myös katajan maku, mutta se on osattu hienosti jättää hieman taka-alalle, ettei se pääse varastamaan liian suurta roolia. Paahteista mallasta ja voimakas 9% häviää rikkaan makumaailman taakse ilmoittaen olemassa olostaan ainoastaan poskia lämmittämällä.

Tuomio: Aivan mahtava suomalainen olut. Sinebrychoff Porterin jälkeen Suomen toiseksi paras olut, eikä häviä Porterillekkaan paljoa. Tätä olutta ei voi liikaa kehua. Mielenkiintoista laittaa Urbockin kanssa samalle viivalle ja testata näitä hienoja juomia yhdessä. Tiputtaa omalta Top5 Suomi -listalta samaisen panimon Wehnäbockin kolmannelle sijalle.

Ostanko jatkossa: Ehdottomasti tulen ostamaan aina, kun vaan on saatavilla.

Mistä: Alkosta löytyy ainakin joulun ajan ellei pääse loppumaan.

Olutopas.info pisteeni: 43/50

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Jouluolut 2012 - Mikkeller - Hoppy Lovin' Christmas

Jouluolut 2012 - Mikkeller - Hoppy Lovin' Christmas

Olutopas.info - Arvio 

Yleistä: Alkon jouluoluet vuodelle 2012 ja maistelussa tanskalaisen Mikkellerin Hoppy Lovin’ Christmas. Tyyliltään tämä olut on sama, kuin jo aikaisemmin maisteltu BrewDog Hoppy Christmas ja tämä on toinen Mikkellerin jouluolut tämän vuoden jouluvalikoimassa. Erikoisista ja mielenkiintoisista oluistaan tunnettu Mikkeller on tämänkin oluen valmistanut Belgiassa. Oluen valmistuksessa käytetyt humalalajikkeet antavat itselleni suurta kiinnostusta maistamaan tätä olutta. Keitokseen on sekaan heitetty: Magnum, Amarillo, Columbus, Centennial ja Citra. Olen niin monta kertaa täällä hehkuttanut tykkääväni Amarillosta ja en tarkoita sitä ravintolaa, joten jätän sen hehkutuksen toiseen kertaan ja keskityn tähän jouluiseen olueeseen. Mausteena tässä on käytetty mäntyä ja inkivääriä, joilla on todennäköisesti se jouluisuus haettu tähän juomaan. Mikkellerin valuessa lasiin ei voi kuin olla innoissaan tästä juomasta. Ei ole minkäänlaista epäilystä etteikö tanskanpoikien tuotos maistuisi hyvältä.

Tyyli: India Pale Ale

Voltit: 7,8 %

Ulkonäkö: Keltaoranssin oluen päälle kasautuu erittäin runsas vaahto, joka jättää jälkeensä kaunista pitsiä lasin reunuksille.

Tuoksu: Tuoksumaailma on melko havuinen, maltainen ja hedelmäinen.

Maku: Vahvalla humaloinnilla ryyditetty hedelmällinen olutnautinto. Greippi tuntuu omassa suussa kaikkein voimakkaimmin näistä etelänhetelmistä ja persikka antaa mukavaa pehmeyttä makuun. Suutuntumaltaan täyteläinen olut lähes sulaa suuhun. Jollain tavalla tästä tulee hieman mieleen Traquair Jacobite Ale, mutta en osaa  sanoa miksi. Joku osa-alue maussa vaan antaa samanlaista fiilistä.

Tuomio: Voittaa BrewDogin jouluoluen, mutta en nyt sanoisi ylivoimaisesti, vaan selkeästi. Monia yhteneviä osia näissä juomissa on, mutta Mikkeller voittaa vahvemmalla humaloinnillaan ja toimivampana kokonaisuutena, josta ei pahaa sanaa pysty sanomaan.

Ostanko jatkossa: Jos tämä  on vuoden 2012 Jaskan paras jouluolut, niin pitäähän tätä lisää ostaa. Samaisen panimon Red/White Christmas laittaa tässä kilpailussa varmasti kampoihin ja todennäköisesti menee edelle.

Mistä: Saatavilla Alkon jouluvalikoimasta 2012

Olutopas.info pisteeni: 40/50


torstai 15. marraskuuta 2012

Karhumiehen luostari-ilta - Kasteel Donker

Karhumiehen luostari-ilta - Kasteel Donker

Olutopas.info - Arvio

Laitellaanpas pitkästä aikaa luostari-illan satoa kehiin. Tämä Kasteel Donker oli kyseisen illan toiseksi viimeinen maistelussa ollut luostariolut. Tässä vaiheessa maistelijat alkoivat olla hivenen maistin puolella, mutta makunystyröissä oli vielä sen verran tuntoa, että pystyimme selviämään tästäkin juomasta. Van Honsebrouckin panimo on ollut toiminnassa vuodesta 1900 lähtien ja juoma on löytynyt Alkon hyllystä reilut parikyt vuotta.

Tällä linnaoluella aloittelimme jälkiruokien nauttimisen. Mielenkiintoisen tästä jälkiruoka maistelusta teki se, että kukaan meistä kolmesta maistelijasta ei ole suuri makean ystävä. Eikä VeliHopea osaa leipoa lähes ollenkaan, tai ainakin sellaisen käsityksen sain siitä. Poika oli käynyt ostamassa kaupasta jotain suklaakakkua ja hyvä niin.

Antamani ruokavinkki: Täyteläinen suklaakakku

VeliHopean ruoka: Joku kaupan suklaa höttönen

Tyyli: Belgityylinen Vahva Ale

Voltit: 11 %

Arvioija: Jaska

Yleistä: Maisteluiden vahvin olut, jota olen tätä ennen maistellut kertaalleen. Muistikuvia ei suurempia edellisestä kerrasta hirmuisesti ollut, mutta hyvältähän se silloin taisi maistua.

Ulkonäkö: Tumman ruskea, jossa hieman punaisuutta. Vaalean ruskea lyhytkestoinen vaahto.

Tuoksu: Tuoksussa havaittavissa makeutta ja hedelmällisyyttä. Hedelmistä päällimmäisenä tuntuu luumu.

Maku: Voimakkaan makuinen, mutta alkoholi ei silti tunnu liikaa. Makumaailmaltaan erittäin makean hedelmäinen. Täyteläinen ja pehmeähkö olut, jossa maistuu myös siirappi.

Tuomio: Oikein toimiva jälkiruokaolut ja muutenkin maukas juoma. Tämä kuitenkin häviää lukuisille muille belgityylisille vahvoille aleille.

Ostanko jatkossa: Todennäköisesti jatkossa jää hyllyyn puolestani, koska parempiakin löytyy. Esimerkiksi luostari-illan viimeinen olut.

Mistä: Alkosta löytyy

Olutopas.info pisteeni:
36/50

Arvioija: VeliHopea

Yleistä: Pelottavan vahva donkkaaja. Ensi näkemältä lähes pelottava.

Ulkonäkö:  Mahottoman tumma, ei näy ees läpi.

Tuoksu: Pehmeän magoisa tuoksu.

Maku: Erittäin sokerinen, hyvin karamellinen.

Tuomio: Loistava jälkiruoka, ei tarvitse mitään lisukkeita.

Ostanko jatkossa: Ostan

Arvioija: Karhumies

Yleistä: Pisinolut, LOL 100v

Ulkonäkö: Tummaaa

Tuoksu: BASIC

Maku:

Tuomio:

Ostanko jatkossa:

Yhteenvetona: 

Kuten yllä olevista arvioista alkaa huomaamaan, niin maistelijat alkavat olla maistissa. Karhumiehen kommentit olivat melko ammataitoisia. Tästä illassa olisi jäljellä enää yksi olut ja kyseinen olut on oma vakio-ostos ja sen verran paljastan , että väri sininen liittyy juomaan jollain tavalla. Monet saattavat arvatakin mikä juoma on luvassa.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Jouluolut 2012 – BrewDog – Hoppy Christmas

Jouluolut 2012 – BrewDog – Hoppy Christmas

Olutopas.info - Arvio 


Yleistä: Tämän vuoden jouluoluiden maistelut aloitin perjantai iltana skotlantilaisen Punk-panimon eli BrewDogin Hoppy Christmasilla. Tämä BrewDogin jouluolut oli kuudes maistelemani kyseisen panimon tuotos ja jokainen on ollut erittäin mielenkiintoinen kokemus ja kaikki ovat tähän mennessä vieläpä maistuneet oikein hyvin. Olen jo aiemminkin kirjoittanut tänne blogiini, että BrewDog tekee erikoisia ja melko mielenkiintoisia olutkokeiluja ja niitähän ne toden totta ovat, vaikka erikoisimmat ovat vielä jääneet minulta maistamatta. BrewDogin oluet ovat täällä Joensuussa lähes harvinaisuus, joten aina kun skottilainen punkkiolut sattuu tulemaan kylillä vastaan, niin mukaan lähtee ja vauhdilla. Muutenkin olen pettynyt kaupunkini olutvalikoimaan, joten nämä 23 erilaista jouluolutta tuovat tähän tuskaan hieman helpotusta. Sitten pitää varmaan tutustua, että onko BrewDogista vuoden 2012 Jaskan parhaaksi jouluolueksi.

Tyyli: IPA

Voltit: 7,5 %

Ulkonäkö: Kirkas punaisen kuparinen ja päällä parisenttinen vaahtohuntu. Pientä pitsiä muodostuu lasin reunoille, mutta ei paljoa.

Tuoksu: Havuinen ja greippinen tuoksultaan. Tuoksussa mukana myös reilu korillinen muitakin tropiikin hedelmiä.

Maku: Vahva mäntyinen humalointi. Erittäin hedelmällinen maultaan ja loppua kohti hieman kuiva. Hedelmistä vahvimmin tuntuu greippi, joka luo kirpsakan aromin. Tämä tuo mieleeni viime kesänä Gallows Birdin Real Ale festareilla nauttimani Tryst Raj:n, joka oli vielä asteen verran kovempi hedelmäpommi. Suurin ero näiden oluiden välille on mielestäni BrewDogin kuiva jälkimaku ja Raj:n voimakkaampi hedelmällisyys.

Tuomio: Oikein onnistunut IPA, mutta ei mikään mullistava kokemus. Parempiakin saman tyylin edustajia löytyy lukuisia. Nautinnollinen juoma kokemus, mutta jotenkin tästä puuttuu se jouluisuus. Vai eikö maistelija ole vielä päässyt joulumeininkiin käsiksi? Tästä se kuitenkin lähti virallisesti vuoden 2012 jouluoluiden maistelu ja uusia kokemuksia kohti.

Ostanko jatkossa: En usko ostavani uudestaan.

Mistä: Alkosta joulun 2012 ajan

Olutopas.info pisteeni: 36/50
 

perjantai 9. marraskuuta 2012

Vieraileva arvio: Karhumies - Indian PaleFace

Vieraileva arvio: Karhumies - Indian PaleFace

Fuller's India Pale Ale

Olutopas.info - Arvio 

Tässä tulee ensimmäinen vieraileva arvio, jonka on kirjoittanut ystäväni Karhumies. Karhumies on samainen tyyppi, joka oli maistelemassa kanssani luostarioluita ja hän laittoi minulle arvion Fuller'sin IPA:sta, jonka hänelle ostin.

Yleistä: Oluttyyppi syntyi kun brittiläisessä imperiumissa kehitettiin oluita, jotka kestivät pitkän merimatkan Britanniasta Intiaan. Tämä saatiin aikaan lisäämällä korkean alkoholiprosentin oluihin runsaasti humalaa.

Ulkonäkö: Hieman perus karhua tummempi lasissa. ( voi myös johtua työhuoneeni valaistuksesta)

Tuoksu: Raikas, hyvin pieni kirpsakka tuoksu.

Maku: Täyteläinen, pehmeä. Ei ollenkaan sellainen kirpsakka kuin voisi tuoksusta päätellä.

Tuomio: Mainio olut. En tiedä minkä ruoan kanssa, mutta menee tämä aivan hienosti tässä
ennen vaimon helsingin matkaa nautiskellessa. Kun loppuviikko ollaan aivan absolutisti.

Ostanko jatkossa: Taidampa ostaakkin. No ostan mie

Mistä: Jaakolta näitä kuulemma saa jos lainaa kamista =)

Tälläisellä arviolla aloitettiin sitten tämä vierailevien "tähtien" arvio osio.

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Karhumiehen luostari-ilta – Leffe Blonde

Karhumiehen luostari-ilta – Leffe Blonde

Olutopas.info - Arvio 

Saunomisen jälkeen oli aika palata illanteemaan eli luostariolusiin. Maisteluun meillä seuraavaksi asettautui maailman suurimman panimon, jos tuotantomäärissä mitataan, niin InBevin luostariolut nimeltään Leffe Blonde. InBev belgialainen jättiyritys, jolla on reilu satatuhatta työntekijää. Tämä panimo erottuu melko lailla monista muista maistelussa olevista. Samalta InBevin tulee myös maailmanlaajuisesti tunnettu Stella Artois. Leffe on panimon luostariolutmerkki. Blonde on tehty melko vanhalla reseptillä, jonka juuret ulottuvat jonnekkin 1200-luvulle. InBev on maksanut reilut 50 vuotta lisenssirahaa Notre-Damessa sijaitsevalle Leffen  luostarille, että saavat käyttää Leffe nimeä. Arvioita kun katsoo tästä oluesta, niin ei voi olla huomaamatta, että tämä on niiden mukaan ylivoimaisesti huonoin. Kaikki arviot ovat kuitenkin omia mielipiteitä ja vasta maistamalla juomaa voi sanoa miltä se maistuu. Tämän juoman kanssa nautimme illan toisen pääruoan ja  eipähän ainakaan tarvinnut nälissään olla.

Antamani ruokavinkki: Rasvaiset makkarat tai paistetut kanaruoat.

VeliHopean ruoka: Aurajuustokana

Tyyli: Belgityylinen ale

Voltit: 6,6 %

Arvioija: Jaska

Yleistä: Toista kertaa on tämä blondi lasissa ja eipä ainakaan ensimmäinen kerta ole jättänyt mitään unohtumatonta kokemusta muistini sopukoihin.

Ulkonäkö: Kellertävä lagermainen väritys. Päälle asettautuu hento vaahto, joka kuitenkin pysyy menossa mukana hienosti. Jättää pitsiä lasin reunoille.

Tuoksu: Tuoksultaan blondi on maltainen ja hivenen hedelmäisen makea.  Hiivaisuus puskee myös esille tuoksutellessa.
 
Maku: Pehmeä ja mieto maultaan. Maltaisuus tuntuu tuoksun tavoin ja aika helposti juotava olut. Hedelmällisyys on mukana menossa.

Tuomio: Ei oikein hetkauta suuntaan tai toiseen. Tasapaksu. Illan huonoin tähän mennessä ja kun kahta jäljellä olevaa pulloa katselen, niin hyvin todennäköisesti jää myös huonommaksi. Tähän ei ole laskettu mukaan Karhuja eikä Sandelsseja.

Ostanko jatkossa: En osta!

Mistä: Alkosta

Olutopas.info pisteeni: 28/50

Arvioija: VeliHopea

Yleistä: Seksikäs nimi, propsit siitä. Viettelevä vaaleaverikkö.

Ulkonäkö:  Hienostunut kuohkea vaahto, lähes täydellinen väri.

Tuoksu: Kiepsahtelevan kevynen, aavistus karamellia.

Maku: Hivenen hiivainen ja kupliva

Tuomio: Ruokaolusien (huom. vahvojen) aatelia.

Ostanko jatkossa: Hyvän ruuan kaveriksi kyllä.

Arvioija: Karhumies

Yleistä:

Ulkonäkö: Olut kuin mikä vaan, mutta aika lailla perus. 

Tuoksu: Mieto Fairy tuoksu.

Maku: Liian raikas, pastillimainen mieto.

Tuomio: Ehkä hipsteri iltaan joo!

Ostanko jatkossa: Enkä

Yhteenvetona:

Arviointipapereita lukiessa ei voi olla huomaamatta, että viimeistään tässä vaiheessa alkaa käsiala muuttua melko sekavan puolelle ja Karhumiehen kommentit oluesta vahvistavat sitä faktaa, että vatsojen lisäksi alkaa myös tuo päänuppikin täyttymään. Tämä olut on ollut tähän mennessä huonoin, mutta VeliHopean valmistama erittäin maukas aurajuustokana jaksoi kannatella tätä hieman keskenkertaista olutta mukanaan. Leffen Blondi sopi mainiosti tämän kanaruoan kanssa. Ruoka oli melko voimakkaan makuinen joka myös oli hyvä asia maistellessa. Sanotaanko näin, ettei Leffe ollut huono, vaan hyvien oluiden hienossa sarjassa vähiten maistuvin. Jäljellä olisi enää pari olutta ja kumpainenkin taittuu hieman jälkiruoka osaston puolelle.


Auriskannoo ja Blondi!!!






tiistai 6. marraskuuta 2012

JaskanKaljat - Jouluolut 2012


JaskanKaljat Jouluolut 2012

Nyt alkaa joulu kolkuttelemaan pitkä ripaisen ovia, kun tämän viikon loppupuolella Alkon hyllyille saapuu 23 erilaista jouluolutta. Eilen rupesin tarkemmin tutustumaan kyseiseen valikoimaan ja merkkailin hieman ylös, että millä juomilla joulunodotus ja itse joulu hoidetaan kunnialla läpi. Pikaisen tutkiskelun jälkeen sieltä nousi esille 11 erilaista jouluolutta.

Tulen tekemään jokaisesta oluesta arvion, niin kuin tähänkin mennessä. Tämän lisäksi tulen ennen jouluaattoa päättämään, mikä näistä oluista voittaa JaskanKaljat Jouluolut 2012 tittelin ja samalla pääsee mukaani joulupöytään. Listasin oluet tuohon alle aakkosjärjestyksessä, joten vielä ei olla parhaimpia heitetty keulille. Oluita klikkaamalla pääset vähän sinne tänne tällä hetkellä. Niiden takaa löytyy Ratebeeria, Olutopasta ja minunkin blogiani. Kunhan tässä alan julistamaan arvioita näistä juomista, niin alla oleviin laittelen sitten linkit oman blogini juttuihin.

Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock (Arvioitu)
Anchor Our Special Ale (Arvioitu)
BrewDog Hoppy Christmas (Arvioitu)
Fuller's Old Winter Ale (Arvioitu)
Gouden Carolus Cuvee Van De Keizer Rood (Arvioitu)
Insanely Bad Elf (ei saapunut Joensuuhun)
La Trappe Bockbier (Arvioitu)
Mikkeller Hoppy Lovin' Christmas (Arvioitu)
Mikkeller Red/White Christmas (Arvioitu)
Sinebrychoff Jouluolut IV (Arvioitu)
Westmalle Trappist Dubbel (Arvioitu)

Mustana hevosena: Vakka-Suomen Prykmestar Savukataja (Arvioitu)
Savukataja on siksi laitettu mustaksi hevoseksi, koska ei sisältynyt Alkon jouluolut valikoimaan, mutta silti on erittäin mainio jouluolut ainakin mielestäni.

Listasta jäi pois monia varmasti maistuvia olusia, mutta jotkut piti valita ja tällaisella kokoonpanolla yritän pärjätä. Urbockista olenkin tehnyt jo arvion, mutta muut tulen vielä maistelemaan, haistelemaan ja sitten vielä arvon arvioni. Listan vähiten mielenkiintoinen on Sinebrychoffin Jouluolut, mutta pääsi mukaan edullisen hintansa ja sen vuoksi, etten ole moneen vuoteen sitä maistellut. Suurin mielenkiinto kohdistuu Tanskalaisen Mikkellerin Red/White Christmasiin, joka ainakin speksejä luettaessa voisi omaan suuhun maistua mallikkaasti.Katsellaan tässä lähiviikkojen aikana, kuinka nämä oluet maistuvat ja kuka voittaa tämän himoitun tittelin.

maanantai 5. marraskuuta 2012

Karhumiehen luostari-ilta – Achel 8 Bruin

Karhumiehen luostari-ilta – Achel 8 Bruin

Olutopas.info - Arvio

Nyt pääsimme maistelussa ensimmäiseen ja ainoaan juomaan, jota itse en ole ennen maistellut. Kyseinen juoma on kyllä muutaman kerran meinannut tarttua ostoskoriin, mutta nyt vasta se sitten ensimmäisen kerran oikeasti lähti kassan kautta mukaani. Achel on uusin Trappistioluita valmistava luostari. Oluenvalmistus alkoi vuonna 1998. Samaisella paikalla on ollut luostareita useaankin otteeseen, mutta kahdesti ne on pistetty maantasalle. Ensimmäisen kerran 1. maailmansodassa ja kerran tulipalossa. Panimon juuret johtavat lähes neljänsadan vuoden päähän, joten ei tämä kuiteskaan mikään aivan uusi tulokas ole.

Antamani ruokavinkki: Chorizo

VeliHopean ruoka: Joku tulinen chorizo makkara.

Tyyli:
Belgityylinen vahva ale

Voltit: 8,0 %

Arvioija: Jaska

Yleistä: Tämä juoma on hinnaltaan tämän maistelun kallein ja sen vuoksi on monesti jäänyt itseltä hyllyyn. Saman tyylin edustajista on mieluummin lähtenyt mukaan Chimay Blue tai La Chouffe. Nyt sitä sitten mielenkiinnolla maistellaan, että onko Achelista noiden haastajaksi.

Ulkonäkö: Oluen päälle kehittyy vahva kuohkea lyhyt kestoinen vaahto ja väritykseltään juoma on tummanruskea.

Tuoksu: Tuoksussa voimakas aromi, joka viittaa vahvaan yrttisyyteen. Tuoksussa havaittavissa hedelmällisyyttä.

Maku: Maultaan pehmeähkön makea, paksu, täyteläinen ja vahva. Maussa mukana maltaisuutta ja hedelmällisyyttä.

Tuomio: No joo! Tää on oikein maistuva, mutta ei yllä tyylilajinsa kärkisijoille. Omassa listauksessa häviää mm. Rochefortin kasille, Chimay Bluelle ja La Chouffelle.

Ostanko jatkossa: En usko ostavani, mutta La Chouffea pitää joku päivä käydä pullo hakemassa.

Mistä: Alkosta

Olutopas.info pisteeni: 35/50

Arvioija: VeliHopea

Yleistä: Pelkistetyn perinteikkään oloinen.

Ulkonäkö:  Karhumaisen ruskea.

Tuoksu: Karamellisen täyteläinen.

Maku: Makea, lähes yhtä sokerinen kuin edellinen, pehmoinen.

Tuomio: Karamellisen täyteläinen elämys!

Ostanko jatkossa: Vähintään six päkin!

Arvioija: Karhumies

Yleistä: Vanha pommitettu olutpanimo!

Ulkonäkö:  Tumma ja ruma!

Tuoksu: Raikas, maltainen, hieman kirpsakka.

Maku: Ruismainen miedosti. Pehmeä/polttava.

Tuomio: En usko, että uudellen juon.

Ostanko jatkossa: Nope

Yhteenvetona:

Tämäkin juoma jakoi mielipiteitä. VeliHopea selvästi tykkää makean makuisista ja Karhumiehelle nämä ei toimi. Chorizo oli maultaan liian tulinen, koska peitti hieman oluen makua. Karhumies kun maistoi chorizoa, niin näytti että siltä pää räjähtää, kun taisi olla pojalle liikaa poltetta. Seuraavaksi olikin sitten saunan vuoro ja saunan jälkeen seuraavan isomman ruokahässäkän vuoro.
Tulista makkarroo salaattipedillä!

lauantai 3. marraskuuta 2012

Karhumiehen luostari-ilta – La Trappe Dubbel

Karhumiehen luostari-ilta – La Trappe Dubbel

Olutopas.info - Arvio 

Mahassa murisi sen verran komeasti, että alkoikin olla ensimmäisen pääruoan aika. Ruoan kanssa tarjottavana oli ainoan hollantilaisen trappistipanimon tuotos La Trappe Dubbel. Olutta panimossa on tehty vuodesta 1884 lähtien. Panimo on kerran menettänyt Trappisti nimekkeen käyttöoikeuden, koska ryhtyi yhteistyöhön suuren ja mahtavan hollantilaisen Bavarian kanssa. Kuuden vuoden taistelun jälkeen he saivat nimikkeen takaisin. Ruokasuositus tälle juomalla olisi ollut possu, mutta VeliHopean kommentti asiaan oli, että ”minähän en possusta ruokaa tee”. Kyseessä ei ole mitkään uskonnolliset tai poliittiset syyt. Hän ei vaan tykkää possuista. Eikä se meitä haitannut, kun ruokalistalla oli härkäruukku pippurikastikkeessa.

Antamani ruokavinkki: Possu

VeliHopean ruoka: Härkäruukku pippurikastikkeessa.

Tyyli: Dubbel

Voltit: 7,0 %

Arvioija: Jaska

Yleistä: Kerran olen tätä La Trappen Dubbelia maistellut ja siitä alkaakin olla taas muutamia vuosia.  Ei hirveän paljon muistikuvia miltä tää maistui. Mielenkiinnolla maistelemaan.

Ulkonäkö: Ulkonäöltään tumman ruskean oranssiolut. Melko runsas vaahto, joka jättää kaunista pitsiä lasin reunoille.

Tuoksu: Pehmeä ja hedelmällinen tuoksu. makean sokerinen.

Maku: Makea, voimakas ja maltainen. Maussa mukana myös karamellia. Ohutrunkoinen juoma, jolta hieman odotti enemmän. Miksi odotin, niin en siihen osaa vastata.

Tuomio: Ruoan kanssa sopi melko mukavasti ja maistui ihan hyvältä. Ei kuitenkaan yllä esimerkiksi Westmalle Dubbelin tasolle. Ei herätä sellaista ahaa elämystä, mutta ei tämä jätä mitään negatiivistakaan mielialaa.

Ostanko jatkossa: Todennäköisesti en osta.

Mistä: Alkosta

Olutopas.info pisteeni: 33/50

Arvioija: VeliHopea

Yleistä: Kiva pullo! Vaahtoineen näytti kaadettuna hauskalta.

Ulkonäkö:  Mörkin näköstä, mutta kiinnostavaa, kuohkea.

Tuoksu: Hyvin mieto ja sokerinen.

Maku: Hyvin sokerinen, todella maistuva! Ehkä jopa sen takia, WOW!

Tuomio: Ykköskentän keskushyökkääjä.

Ostanko jatkossa: ja paljon!

Arvioija: Karhumies

Yleistä: Dumle olut ja ainutkertainen LOL 1884 vuotias.

Ulkonäkö:  Kokis lasissa.

Tuoksu: Hyvin tuoksuton, ehkä hivenen rusinainen.

Maku: Tahmaava, täyteläinen, sokerinen.

Tuomio: Maistelussa OK, mutta tummasta en tykkää!

Ostanko jatkossa: EN

Yhteenvetona: 

Ruoka oli erittäin hyvää ja kommenteista päätellen aletaan pikku hiljaa päästä asian ytimeen. La Trappe oli ensimmäinen olut, joka rupesi jakamaan vähän mielipiteitä. VeliHopea ihastui juomaan täysin, kun taas Karhumiehelle ei oikein uponnut. Tämän jälkeen koko porukalla olikin vatsat aivan täynnä ja isäntä laittoi saunan päälle. Ajateltiin saunoa ja antaa vatsojen vähän vajua, koska edessä oli vielä toinen pääruoka ja neljä luostariolutta. Ennen saunaa ajattelimme ottaa vielä yhden luostarillisen ja sitten lauteille.
Härkäruukku pippurikastikkeessa ja Dubbeli!






torstai 1. marraskuuta 2012

Karhumiehen luostari-ilta – Westmalle Trappist Tripel

Karhumiehen luostari-ilta – Westmalle Trappist Tripel

Olutopas.info - Arvio

Orvalin jälkeen oli hyvä jatkaa maisteluita ja odotellessa VeliHopean seuraavaa purtavaa, saattoi kurkusta valua alas muutamia Karhumiehen mallasjuomia. Pienen odottelun ja paskanjauhannan jälkeen otimme seuraavan pullon tarkkailuun ja pullon etiketin teksti kertoi seuraavaa: Westmalle Trappist Tripel. Luostari on perustettu 1700 – luvun lopulla, mutta trappistiluostari siitä tuli vasta 1836, jolloin alkoi myös oluentuotanto. Tämän Trappist Tripelin resepti on n. 50 vuoden takaa. Tripeli on pullossa käyvä olut, niin kuin muutkin Trappistit. Pullon pohjalle kertyy sakkaa, joka otettiin huomioon maistelua suorittaessa. Tripelissä on käytetty kuutta eri humalalajiketta. Tämä olut on yksi kuudesta belgialaisista Trappistipanimoista ja samalla suurin.

Antamani ruokavinkki: Aperatiivi

VeliHopean ruoka: Minimallin hirvihampurilainen

Tyyli: Tripel

Voltit: 9,5 %

Arvioija: Jaska

Yleistä: Pari kertaa on tullut tätä maisteltua.

Ulkonäkö: Hieman samea keltainen suuri kuplaisella vaahdolla kuorrutettu olut.
 
Tuoksu: Kukkaisa vahva aromi. Voimakas. Sitrushedelmäinen. Makea ja alkoholimainen tuoksu.

Maku: Makumaailmaltaan vahva, mutta melko pehmeä. Hedelmällinen ja hivenen kuiva. Sokerisen makea. Hirvipurilainen antoi vielä mukavan lisävivahteen makuun ja sopi loistavasti tämän oluen kylkeen.

Tuomio: Oikein toimiva Trappisti, mutta ei mikään maailmaa mullistava. Häviää parhaimmilleen. Muuten oikein nautinnollinen kokemus. Pikkasen parempi kuin Chimay Triple.

Ostanko jatkossa: Joskus varmaan tulee kokeiltua.

Mistä: Alkosta

Olutopas.info pisteeni: 35/50

Arvioija: VeliHopea

Yleistä: Houkuttelevan kultainen

Ulkonäkö:  Vaahdoton (huom. Poika oli taas rööki huulessa, kun juoma näytti kaunista vaahtoaan.), Kirkkaan kutsuva kokonaisuus.

Tuoksu: Hiivaisella kengänpohja setillä mennään.

Maku: Ei niin maukas, hiukka nihkeä ”anto”.

Tuomio: Ruuan makua erittäin paljon korostava olut.

Ostanko jatkossa: Ostan!

Arvioija: Karhumies

Yleistä: Vanha uusi resepti.

Ulkonäkö:  Perusbisse, mutta hieman sakeampi.

Tuoksu: Hyvin samanlainen, kuin American Pale Ale.

Maku: Ensin hieman kitkerä ja laimenee ”polttavaksi”.

Tuomio: Varmasti tulee useammin kokeiltua.

Ostanko jatkossa: Ostan

Yhteenvetona: 

Hirviburgeri
Westmalle jakoi hieman mielipiteitä, mutta yleisilme kuitenkin jäi reilusti positiivisen puolelle. VeliHopean hirvihampurilainen kuitenkin oli loistavuutta hipova ja jäi paremmin mieleen tästä maistelukokemuksesta. Seuraavan maistelussa on mukana illan ensimmäinen pääruoka ja eiköhän ala pää eikun siis maha täyttymään.