torstai 24. tammikuuta 2013

Pienpanimolaiset Alkoon – Alkutahdit olutvuodelle 2013

Pienpanimolaiset Alkoon – Alkutahdit olutvuodelle 2013

Vuosi 2013 lähti melko hiljaisesti liikenteeseen olutrintamalla. 18.1. kävin hakemassa ensimmäisen ”uutuuden” Alkon takahuoneesta, kun ei ollu vielä hyllyyn ehtinyt. Kyseinen olut oli äskettäin arvioimani Ayinger Jahrhundert-bier, joka oli Alkon paluumuuttaja. Ayinger oli oikein mainio ”perus”olut, joka antaa hieman väriä harmaaseen bulkkimaahamme. Lähipäivien aikana pitäisi Monopolimarketin hyllyyn tipahtaa Achel 8 Blond, joka on itselleni vielä maistamaton tapaus. Tämä Belgityylinen vahva ale on ainakin lukemieni arvioiden perusteella hyvä olut, mutta ei kuulu niihin oluisiin joita nyt alku vuonna hirveästi odottelen.
Sitten mielenkiintoni heräsi aivan eri tavalla, kun kuulin tämän seuraavan oluen rantautuvan tänne kylmään pohjolaan: Brooklyn Black Ops, josta ei hirveästi tietoa edes löydy. Tai löytyy, mutta suurin osa on Lontoon kielellä. Black Ops on tynnyrikypsennetty Imperial Stout ja mitä tulee ainakin toiseen Brooklynin Imperial Stouttiin Black Chocolate Stoutiin, niin odotettavissa on erittäin mielenkiintoinen olut, joka tekee makuhermoille ihmeitä. Tämä on itselleni, niitä Once in a lifetime oluita elikkäs kerran kun kopasee, niin ompahan tullu maisteltua. Varmasti mielenkiintoinen tapaus.

Viime vuonna juhlittiin Alkon 80 –vuotista taivalta kymmenellä pienpanimo-oluella. Itse kävin hakemassa Joensuun ensimmäiset pullot heti putiikin auettua ja kannatti kyllä hakea. Päällimmäisenä mieleeni jäi loistavat Stadin American Amber IPA ja Malmgård Huvila X-Porter. Näistä kumpainenkin oli maultaan aivan maailmanluokkaa ja suuri kaipuu jäi kumpaakin kohtaan. Vuosi on kulunut näistä oluista, kun Alkoon saapuu seuraava satsi pienpanimo-oluita. On tietenkin yksittäisiä tipahdellut silloin tällöin, mutta harvassa on ollut. Nyt hyllyihin heilahtaa 11 erilaista olutta ja edustettuna yhdeksän eri oluttyyliä. Yhdeksän näistä on suomalaisten pienpanimoiden taidonnäytteitä ja kaksi saapuu Tanskasta. Kun pääsemme neljänteen päivään helmikuuta, niin kannattaa ruveta seurailemaan oman paikkakuntansa A-marketin saatavuuksia näissä oluissa. Nämä oluet ovat käsityöoluita ja ovat rajallisen ajan saatavilla. Näillä näkymin jos ei pidä huolta, että saa omansa, niin alta aikayksikön ne häviävät parempiin suihin. Tässä on lista saapuvista oluista ja laittelin sekaan myös hieman omia mietteitä.

Beer Hunter's Mufloni Saison de Randonneur Kataja Edition: Tämän Beer Hunter’sin oluen viime kesäinen maitokauppaversio osasi vältellä minua melko hyvin, kun ei tarttunut haaviin. Nyt myyntiin tuleva olut on viritetty 4,5 %:sta 6,5 %:iin ja sekaan heitelty katajaa. Mielenkiintoa riittäisi, mutta euromäärä, jolla pullo vaihtaisi omistusoikeutta on ehkä sen verran suuri, että voi jäädä haaveeksi.

Laitilan Kukko Ale: Tämä ei herätä suuria tunteita. Nykyisin jokaisesta kaupasta löytyy Kukko Alea 4,3 %:lla ja tässä 5 %. Voi olla, että maistelen tai sitten en. Tai sitten tiukka vertailu näiden kahden Kukko Alen välillä. Aika näyttää.

Malmgårdin Panimon Huvila Oak Porter: Paluu vuoden takaisen X-Porterin makuun pienellä tammitynnyrikypsennyksellä höystettynä. En malta odottaa. Varmasti hieno olut.

Mikkeller Sort Gul Black India Pale Ale: Tanskalainen Black IPA. Itselleni melko tuntematon oluttyyli, mutta antaakin lisää mielenkiintoa tätä olutta kohtaan. Olen tähän mennessä maistanut viittä erilaista Mikkellerin olutta ja kaikki ovat olleet erittäin nautinnollisia kokemuksia. Tämä Sort Gul ei tule poikkeamaan kaavasta.

Nokian Tuplakeisari: Kahdeksan prosenttinen Doppelbock. Tämä herättää jonkin sortin kiinnostuksen, koska tässä on tullu pari putelia juotua Doppelbockkien kuningasta Ayinger Celebratoria, josta äskettäin kirjoittelinkin arvion, mutta aivan pakko on käydä yksi sellainen ostamassa, että saa hyvän valokuvan arvioon.

Nørrebro Kings County Brown Ale:
Itselleni täysin tuntematon panimo tai olen Alkossa nähnyt pulloja, mutta ei niin paljon ole Nørrebron oluet kiinnostusta herättänyt, että olisin niistä maksanut pyydettyjä hintoja. Tämä todennäköisesti jää omalta osaltani hyllyyn. Brown Ale ei kuulu omiin suosikkityyleihini

Saimaan Juomatehtaan Marsalkka Savu: Savuoluet kiinnostavat aina joten testing testing. Ja Saimaan Marsalkka oluet ovat sellaisia hyviä perusoluita.

Stadin Panimon American Saison: Stadin Panimon oluet ovat melko harvinaisia täällä Pohjois-Karjalan suunnalla, joten sellaisen kun näkee niin maisteltava on. Nämä American –sarjan oluet ovat omaan suuhuni uponneet loistavasti. Olen maistanut melko vähän Saison tyylisiä oluita, joten innolla tätä maistelemaan.

Suomenlinnan Panimon Zander Winter Ale: Viime vuonna maistelin kolmea eri Suomenlinnan Panimon olutta, joista yksikään ei ollut omaan makuuni. Tämä jää todennäköisesti testaamatta.

Teerenpeli Vehnäväinö: Teerenpeli on Suomenlinnan Panimon tapaan itselleni sellainen panimo, josta en hirveästi ole irti saanut. Kahdeksan maisteltua Teerenpelin olutta ja paras on yhden oluen nimi: LaiskaJaakko, jonka maku ei taas ollut mikään loistava. Weizenbock on kuitenkin tyylilajina lähellä sydäntä, joten tässä saattaa olla Teerenpelillä mahdollisuus saada positiivisempaa kuvaa silmissäni. Tulen testaamaan,  mutta tyylilajin vuoksi.

Vakka-Suomen Panimon Prykmestar Schwarzbock: VASP on suomalaista panimoista oma suosikkini ja heidän valmistamat Alko vahvuiset oluet ovat kaikki olleet järestään loistavia. Miinuksena panimosta ovat maitokauppavahvuiset oluet, joista en niin paljoa välitä. Luvassa varmasti taas yksi maistuva Prykmestar olut. Innolla odottelen.

Nonniin! Nyt olis käyty läpi nämä helmikuun alussa myyntiin tulevat pienpanimolaiset ja muutama muukin olut. Yhteenvetona voisi sanoa, että mielenkiintoisia oluita on saapumassa. Loistavia juomia on luvassa, mutta uskon että näinkin värikkäässä otannassa pettymyksiltä ei voi välttyä.

Ennen näiden pienpanimo-oluiden saapumista heitän reissun Etelä-Suomeen, kun lähden muuttoavuksi. Reissun tarkoituksena on käydä ensimmäistä kertaa Arkadian Alkossa ja sitä odottelen kuin kuuta nousevaa. Alustavaa ostoslistaa olenkin jo laatinut ja pitäisi vielä keksiä yksi välietappi välille rautatieasema – Arkadian Alko – Kamppi. Nyt Teillä rakkaan blogini lukijat on mahdollisuus auttaa meikäläistä ja kertoa, että missä olutpaikassa kannattaa käydä piipahtamassa, kun siirtyy perjantaina 1.2.2013 Helsingin rautatieasemalta kohti lippulaiva Alkoa ja sieltä Kamppiin bussia venailemaan. Onko siinä lähettyvillä paikkaa, jossa janoinen reissumies voisi heittää tuopillisen kitaansa ja jos on niin minkälaista olutta suosittelette? Auttakaa!





8 kommenttia:

  1. Bruuverihan se olisi siinä Kampissa sopivasti hollilla, olutsuositusta on vähän vaikea antaa kun siellä oman panimon tuotteet vaihtuvat niin nopeaan tahtiin.

    VastaaPoista
  2. Rautatietorin lähellä on ainakin 3 paikkaa, jossa voi käydä. Kaivokadun puoleisen oven puolella ostoskeskuksessa (siis ihan ostoskeskuksen "sisäpihalla" on Kitty's Public House, jossa saa esim real ale ja muutama helmi löytyi pullovalikoimasta. Samassa talossa Ateneumin puolen seinällä on gastropub Stone's, jossa juomavalikoima on hyvä (itse en ole käynyt). Ja sitten ehkä suositeltavin paikka on Kaisla, joka on asemalta lähdettäessä Rautatietorin takana Vilhonkadulla. Hanoissa on paljon mielenkiintoista, ja pullojakin löytyy todella hyvin.

    VastaaPoista
  3. Kaisla on vähän sivussa reitiltäsi muttei kaukana ja valikoima on ensiluokkainen, luultasti Helsingin kahden parhaan joukossa (Pikkulintu on se toinen). Sinne siis jos aikaa on! Myös Kitty's käy tai Bruuveri, jossa tosin on käytännössä vain Bruuverin/Saimaan omia hanaoluita. Jokunen pullo toki, mutta ei mitään kiinnostavaa. Mutta se ainakin on reitillä...

    VastaaPoista
  4. Jos hyvä tuuri käy, Kaislasta voisi löytyä jopa halajamiasi Westvleteren 12:sta ja Plevnan Siperiaa. Molempia oli vielä pari-kolme viikkoa sitten. Jos ei löydy näitä, niin jotain muuta kiinnostavaa varmasti löytyy.

    VastaaPoista
  5. Kun tuossa blogissasi valittelit, että osa noista olusista maksaa liikaa, niin siinä tapauksessa ei kyllä kannata Bruuveriin eksyä. Täysin ylihinnoitelu paikka. Kampinkeskuksen paikosta Rotterdam on selkeästi parempi. Mutta Kaislahan on se paikka, jonne sun kannattaa mennä. Pikkulinnun jälkeen toiseksi paras paikka täällä Helsingissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oluen hinta saa olla kallis, mutta silloin juoman tulee vastata hintaa. Eli hinta/laatusuhde tulee olla kohillaan, että minä ostan. Ylihinnoitelluista oluista en tykkää.

      Poista
  6. Valitettavasti en osaa näissä asioissa auttaa lainkaan mutta ajattelin kuitenkin ilmoittaa, että blogisi on korkattu!
    -kersantti-

    VastaaPoista
  7. Kiitoksia kaikille hyvistä vinkeistä. Tässä olenkin jo junassa matkaamassa kohti isoa kirkkoa ja Kaislan kautta pitää suunnistaa.

    VastaaPoista