maanantai 22. huhtikuuta 2013

Suomalaiset pienpanimot tutuksi – Kiteen Panimo (VO Brewery)

Olli Vauhkonen on 23 –vuotias kiteeläinen nuorimies, joka on pienpanimon nimeltä VO Brewery Oy:n takana. Ensisysäykset oman panimon perustamiselle Vauhkonen koki Euroopan reissujen jälkeen ja tämän seurauksena syntyivät ensimmäiset kotioluet. Hän kävi läpi yrittämisen mahdollisuuksia Pohjois-Karjalan alueella ja huomasi, että täältä puuttuu olutpanimo. Ajatukset omasta panimosta saivat lisänostetta Joensuun Tiedepuistolla tehtyjen suunnitelmien ja laskemien jälkeen. Laskelmat ja suunnitelmat näyttivät sen verran hyvältä, että hän rupesi tarkemminkin miettimään, että olutpanimolla voisi olla tulevaisuutta Pohjois-Karjalan alueella. Kesällä 2012 Vauhkonen tilasi Saksasta automaattisen nanopanimon, jolla hän ryhtyi kokeilemaan eri olutlaatuja. Tätä ennen oluenpano oli suoritettu alkeellisilla laitteilla. Aluksi olutkokeilut olivat perinteisiä oluttyylejä täysmallasoluena, mutta siitä vähitellen muutoksilla ja lisäyksillä hän on hakenut yksilöllisempiä makuja. Tällä hetkellä Vauhkoselle on kertynyt noin 30 olutreseptiä.
Koetuotantoa parin kuukauden takaa Braumeisterillä

Panimo toiminta lähti liikenteeseen, kun hän oli miettinyt oluet joita panimo ryhtyy panemaan ja miettinyt sopivat markkinat näille oluille. Tämän jälkeen oli aika ryhtyä kasaamaan panimoa ja selvittelemään byrokratiaa. Tämä homma vaati noin puoli vuotta täysipainoista työtä, eikä ohessa ehtinyt muita töitä tehdä ollenkaan. Vuoden 2013 alkupuolella tarvittavat laitteet panimoa varten oli tilattu, lupahakemukset olivat vireillä ja tuotantohalli ostettu.

Tällä hetkellä luvat ovat kunnossa ja tuotantotila odottelee panimolaitteita. Olli toteaakin, että ” Erittäin hermoja raastavaa sekä hidasta hommaa jota en suosittele kellekään, mutta kerranhan sen joutuu vaan tekemään.”

Yhtiön nimi tulee olemaan VO Brewery Oy, mutta se tulee olemaan markkinoinnissa vähemmän käytössä. Nimi on kansainvälinen pääasiassa viennin takia. Suomen markkinoita ajatellen käytetään nimeä Kiteen Panimo ja tällä nimellä tulee toimimaan myös tulevaisuudessa avattavat kotisivut. Kiteen Panimon oluttuoteryhmää Vauhkonen ei vielä suostu paljastamaan. Panimo lähtee rakentamaan vahvaa brändiä Pohjois-Karjalan alueelle ja toki laajentaa markkinoitaan mahdollisuuksien mukaan, niin pian kuin on mahdollista.

Huonoja ja hyviä olutkokeiluja
Jokaiselle oluenpanijalle tulee huonoja ja hyviä oluita. Tässä hieman niistä. Jossain vaiheessa Olli päätti kokeilla suodattamista, joka oli suuri virhe. Olut oli kirkkaampaa, mutta maku ja yksilöllisyys hävisi. Muutaman kuukauden takainen Pilsner kokeilu oli hänen mielestään uskomattoman hyvä ja siitä jäi hyvät fiilikset. Samankaltaista reseptiä tullaan näkemään myös tuotannossa. Kyseinen tuote oli testattava isolla raadilla ja kenelläkään ei ollut moitittavaa.

Vauhkosen Ollin suosikkioluet asettuvat belgialaisten Trappistien maailmaan, jotka antavat mukavia makuelämyksiä ja juontioluena hänelle maistuu parhaiten tuonti Pilsner.

Hienoja hetkiä
Vauhkosen mielestä hienoimmat hetket ovat tähän mennessä olleet asioiden järjestyminen. Pari viikkoa sitten hän seisoi vasta maalatussa teollisuushallissa miettimässä tarkkoja paikkoja joihin sijoittaa laitteita ja hän oli juuri palannut Valviralta hyvien uutisten kanssa. Silloin viimesitään hän tajusi, että tämä kaksi vuotta suunniteltu juttu oikeasti toteutuu. Itse oluen tekohan ei hänelle tunnu työltä, mutta laitteiden pesu ehkä hieman. Tekemistä on kuulemma ollut enemmän kuin mitä voisi kuvitella ja rahaakin on kulunut enemmän mitä oli varattu, mutta pääasiassa hyvin suunniteltu on tässäkin tilanteessa puoliksi tehty. Tosin hänen suunnitelmansa ovat menneet monesti uusiksi.

Tuotantoon tulevat oluet
Tuotanto tulee todennäköisesti alkamaan Pils:llä, joka tulee olemaan sopivasti erikoinen, mutta ei kuitenkaan liian erikoinen. Neljän kuukauden tuotannon jälkeen myynnissä tulee olemaan neljää eri tyyliä. Alussa oluet eivät tule olemaan liian erikoisia, vaan panimo tulee pysymään tunnetuimmissa oluttyyleissä. Tällä tavalla panimo pyrkii saamaan erikoisoluita kainostelevat maistelemaan ja toteamaan käsityön merkityksen oluenpanossa. Kun tuotteita on varastossa ja tankeissa tilaa, niin markkinoille tulee kausituotteita. Myöhemmin on markkinoille tulossa myös suunnitteilla oleva luomuolut. Tulevaisuudessa suunnitteilla on myös siideri. Kun tuotanto on saatu hyvin käyntiin, aikoo Vauhkonen olla yhteyksissä Alkoon. Reseptivihkossa olisi kuulemma sinne hyvin sopiva lähes 10 prosenttinen olut. Muita tulevaisuuden suunnitelmia ja haaveita ovat mm. tislaamon perustaminen panimon yhteyteen.

Tuotteiden osalta myyntisopimukset ovat alustavia ja asiasta tulee varmempaa tietoa kesäkuussa. Tuotteita on kuitenkin tarkoitus saada tarjolle mahdollisimman laajalti Itä-Suomen alueella. Yritys tulee panostamaan erittäin paljon laajaan saatavuuteen ja jakelun nopeuteen.

Tuotantomääräksi ovat kaavailleet tälle vuodelle noin 25 000 litraa, joka voi olla hieman yläkanttiin myöhäisen aloittamisajankohdan takia.

Ennen tuotannon alkua on luvassa vielä paljon töitä. Vauhkosen tulee tehdä tuotekehittelyä, järjestellä jakelua, luoda uusia asiakassuhteita ja tietenkin panimolaitteiden asentaminen. Tuotantotilat alkavat olla valmiina. Hienosäätöä on luvassa vielä sähköjen ja vesijärjestelmän kanssa, mutta mitään suurempaa ei ole enää luvassa. Panimolaitteet saapuvat heinäkuussa ja silloin tapahtuu niiden asennus. Käymistankit tulevat hieman aikaisemmin, mutta valmistuslaitteiden tekemisessä kuluu vielä aikaa Englannissa.

Jaskan mielipide panimosta:

Erittäin hienoa saada Pohjois-Karjalaan olutpanimo ja mielenkiinnolla odottelen, että minkälaisia tuotteita alkaa Kiteen Panimon suunnasta tulemaan. Ideoiden puutteesta ja suunnitelmallisuudesta ei voi ainakaan Ollia moittia. Hattua täytyy nostaa, koska panimon perustaminen ei varmasti ole mikään kaikkein yksinkertaisin homma Suomen kaltaisessa maassa. Tässä lähiaikoina tulen saamaan ensimmäisiä oluita maisteluun ja tulen niistä luonnollisesti kirjoittamaan täällä blogissani. Samalla tulen pitämään Teidät lukijani ajan tasalla, että kuinka Kiteen Panimo tästä rakentuu kohti tuotantovaihetta. Tässä vaiheessa ei voi kuin toivottaa erittäin paljon onnea Vauhkosen Ollille ja Kiteen Panimolle.

Muokkaus: 23.4.2013 (kyseessä ei ollut Pohjois-Karjalan ensimmäinen olutpanimo.)
Tässä alla Heikki Kähköseltä info Pohjois-Karjalan olutpanimokulttuurista. Kiitokset Heikille täsmennyksestä ja samalla kiitokset myös Facebookin puolelta Pertti Moilaselle, joka aikaisemminkin jo mainitsi tästä Liperin Olupanimosta.

"Liperissä toimi 1997-2001 Pohjois-Karjalan Panimo / Liperin Olut, joka valmisti mm. luomuolutta vaihtelevalla menestyksellä. Joensuukin on vanha ja perinteikäs panimokaupunki. Joensuun panimoista viimeinen tosin lopetti toimintansa jo yli 60 vuotta sitten. Seppo Bonsdorffin kirjasta Suomen Panimot 1756-1996 käy ilmi, että Nurmeksen Olut Tehdas Osakehtiö toimi 1897-1910. Lisäksi nykyisen luovutetun Karjalan alueelle jäi viime sotien jälkeen Sortavalan Panimo. Myös entisessä Värtsilässä toimi Wärtsilän Oluttehdas 1872-1917. Luovutetusta Värtsilästä osa on yhä Suomen puolella Pohjois-Karjalassa"




7 kommenttia:

  1. Erittäin mielenkiintoista. Onnea uudelle panimolle!

    VastaaPoista
  2. Hyvä yhteenveto mielenkiintoisesta projektista. Kyseessä ei kuitenkaan ole Pohjois-Karjalan ensimmäinen olutpanimo. Liperissä toimi 1997-2001 Pohjois-Karjalan Panimo / Liperin Olut, joka valmisti mm. luomuolutta vaihtelevalla menestyksellä. Joensuukin on vanha ja perinteikäs panimokaupunki. Joensuun panimoista viimeinen tosin lopetti toimintansa jo yli 60 vuotta sitten. Seppo Bonsdorffin kirjasta Suomen Panimot 1756-1996 käy ilmi, että Nurmeksen Olut Tehdas Osakehtiö toimi 1897-1910. Lisäksi nykyisen luovutetun Karjalan alueelle jäi viime sotien jälkeen Sortavalan Panimo. Myös entisessä Värtsilässä toimi Wärtsilän Oluttehdas 1872-1917. Luovutetusta Värtsilästä osa on yhä Suomen puolella Pohjois-Karjalssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Heikille täsmennyksestä ja muokkasinkin artikkelissa olleen virheen.

      Poista
  3. Olin mukana järjestämässä pienpanimohenkistä mediaiskua Joensuussa 18.11.2006. Silloin paikallinen olutseura Östrafinlandsölförening (ÖfÖf) täytti 10-vuotta. Olin silloin OlutPOSTI-lehden toimitussihteeri ja Öföfin synttäreille osallistuivat mm. SOS ry:n pj. Eve Vaittinen sekä lehden päätoimittaja Heino Tiilikainen.

    Tapahtumiin liittyen järjestimme lehdistö- ja yleisötapaamisen oluen merkeissä Palaveri Pubissa, Joensuussa. Tilaisuutta varten kirjoitin oheisen lehdistötiedotteen. Pienpanimon tarpeesta Joensuuhun kirjoittivat mm. Karjalainen ja edesmennyt Karjalan maa. Eve oli myös Ylen Pohjois-Karjalan Radion lauantailähetyksessä vieraana.

    ----------

    Suomen Olutseura ry.
    LEHDISTÖTIEDOTE
    Vapaa julkaistavaksi la 18.11. klo 9.00


    Pienpanimo virkistäisi Pohjois-Karjalaa


    Joensuun seudun kehittyvä elinkeinoelämä ja maakunnan vahvat kulttuuriset perinteet kaipaavat kaupunkiin pienpanimoa. Oma panimo rikastuttaisi koko Pohjois-Karjalan monipuolista ja elävää ruoka- ja juomakulttuuria. Hyvin toimivalla tuotantolaitoksella olisi myös työllistävä vaikutus.

    Suomen Olutseuran puheenjohtaja Eeva-Liisa Vaittinen haastaa elinkeinoelämän, matkailuyrittäjät ja maataloustuottajat pohtimaan panimotoiminnan elvyttämistä Pohjois-Karjalassa.

    - Pienpanimolla olisi hyvät mahdollisuudet menestyä Joensuun seudulla. Alue tunnetaan jo marjaviineistä, miksi ei tulevaisuudessa myös maukkaista oluista?, Vaittinen kysyy.

    Pohjois-Karjalassa kamppaillaan voimakkaasti lähiruoan puolesta. Vaittisen mielestä omalla oluella ja panimolla olisi mahdollisuus kohentaa maakunnallista identiteettiä ja matkailullista arvoa.

    - Panimotoiminnan keskittyessä maakuntien kaupat ja ravintolat elävät pian vain parin-kolmen suuren panimokonsernin tuotteiden varassa. Pohjoiskarjalaisella oluenystävällä tulee olla jatkossakin mahdollisuus nauttia lähellä tuotettuja ja oman maakunnan raaka-aineista valmistettuja oluita, Vaittinen sanoo.

    Vaittinen käyttää vertailukohtina Savonlinnaa, Mikkeliä ja Lappeenrantaa, joissa panimotoiminnan käsityöläisperinne elää vielä tänä päivänäkin vahvana.

    - Samalla kun isot panimot ajavat maakuntien tuotantolaitoksiaan alas, pienille käsityöläisyrittäjille löytyy uutta kasvutilaa. Pienpanimot tarjoavat kuluttajille oluita, joiden valmistamiseen suurilla panimoilla ei ole massiivisten tuotantotavoitteiden vuoksi mahdollisuutta.

    Vielä vajaat sata vuotta sitten Joensuussa toimi sekä olut- ja portteripanimo että viinatehdas. Maakunnassa vahvoja panimopaikkakuntia ovat olleet myös Värtsilä ja Sortavala. Olut on kuulunut pohjoiskarjalaiseen ruokapöytään jo vuosisatojen ajan.

    - Karjalaiseen ruokaperinteeseen olut istuu niin ruoanvalmistuksessa kuin ruokajuomanakin. Varsinkin pitopöydissä olut on ollut aina kunniapaikalla.

    Joensuulaisen olutseuran Östrafinlandsölföreningin 10-vuotisjuhlissa lauantaina puhunut Vaittinen muistuttaa, että kaikki maamme olutseurat toimivat oluen ja muiden alkoholijuomien kohtuukäytön puolesta. Tavoitteena on opastaa nuoria ja vanhempiakin alkoholinkäyttäjiä väkevien sijasta mietojen juomien pariin.

    - Kohtuullisesti nautittuna oluella on jopa terveyttä edistävä vaikutus. Olutseurat opastavat täysi-ikäisiä kansalaisia oluiden ja kohtuullisten juomatapojen maailmaan, joka on usein vivahteikkaampi ja haasteellisempi kuin retki viinien pariin, Vaittinen vakuuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin. Nyt muutaman vuoden jälkeen tästä yllämainitusta mediaiskusta, saamme sitä mitä lehdistötiedotteessa kaivataan. Esimerkiksi Joensuun kuoleva olutkulttuuri on yksi näitä asioita, johon uuden panimon syntyminen maakuntaan tulee varmasti olemaan hyvä asia. Pub Palaverin toiminnan loppuminen ja muiden ravintoloiden surkeat olutvalikoimat ovat tekemässä Joensuusta täysin PKO:n hallitseman bulkkiolutkaupungin.

      Tässä onkin hyvä mahdollisuus, jos maakuntamme olutravintoloissa rupeaisi löytymään Kiteen Panimon lähiolutta hanoista/pullotuotteina, niin uutta nostetta saataisi varmasti. Kävin viime perjantaina tutustumassa pitkästä aikaa Joensuun kuolevaan "olutkulttuuriin" ja tällä hetkellä huonolta näyttää. Lähipäivien aikana julkaisen tästä reissusta raporttia.

      Aika näyttää, mutta loistava asia on kyllä, että saadaan panimo tänne Pohjois-Karjalaan.

      Poista
  4. Erittäin mielenkiintoinen artikkeli, en olekaan törmännyt tuohon. Täältä tosiaan puuttuu juurikin ne asiat mitä muualta löytyy. Pohjois-Karjala ja varsinkin Joensuu on mahdollisuuksien paikka kehittää tämän tyyppistä kulttuuria, koska täältä se puuttuu lähes kokonaan. Olen neuvotellut esimerkiksi panimoravintolan perustamisesta Joensuuhun ja ideoinut monen tahon kanssa miten saisimme tuotteellamme tehtyä brändiarvoa myös Pohjois-Karjalaan. Olisi myös erittäin kiinnostavaa pitää muiden pienpanimoiden kanssa "octoberfest" Pohjois-Karjalassa. Mutta nämä ovat ainoastaan suunnitelmia.

    Toivotaan että yhtiössä kaikki menee kuten on suunniteltu, ainakin nyt näyttää hyvältä. Tuotantolaitos valmistuu kesäksi, laitteet saadaan Suomeen heinäkuussa ja luvat elokuussa. Tässä tulikin juuri ne asiat mitkä myös mahdollisesti viivästyttävät toiminnan alkamista, mutta pyrimme pitämään aikatauluista kiinni.

    Kesäkuussa ilmestyvät nettisivut sekä facebook yhteisö, josta myös voi seurata panimon edistymistä. Panimo ottaa myös mielellään vastaan vinkkejä sekä ideoita ja tottakai mahdollisimman paljon palautetta kunhan oluet saadaan kauppoihin.

    VO Brewery Oy
    Olli Vauhkonen

    VastaaPoista
  5. Onnea Ollille tulevaa varten! Innolla odotetaan milloin päästään oman maakunnan tuotoksia maistamaan!

    Edelliset kerrat Pohjois-Karjalaisen oluen maistamisesta (pl. kotituotanto) ovatkin 90-luvun lopun "panimoravintola" -vuosilta. Muistan että yhtäkkiä useampikin pubi teki omaa olutta ja rosteripannut kiiltelivät tiskin takana. Näitäkin Joensuun keskustassa oli ainakin Willy ja Goldfinger. Muistelen että myös silloinen Kellari.

    Ne kaikki olivat muistikuvieni mukaan ihan hirveää kuraa. Opiskelijana ei ehkä oluiden makupaletti ollut niin laaja tai tuttu, mutta jotenkin veikkaan että nuo ravintola-"oluet" eivät maistuisi vieläkään.

    Liperin oluesta miulla ei ole minkäänlaisia muistikuvia vaikka noina aikoina olenkin kaupungissa ollut ja oluttakin ahkerasti kuluttanut. Ehkä olutta ei tullut opiskeluaikaan aina niinkään nautittua, vaan suoritettua...

    VastaaPoista