torstai 29. elokuuta 2013

Jaska mökillä - Helmiä sioille 2013


Muutama viikko takaperin lähdin käymään ystäväni mökillä ja koko reissun tarkoituksena oli tehdä hyvää ruokaa ja maistella loistavia oluita eli tarjoilla helmiä sioille! Alkuvalmisteluihin kuuluikin miettiä hyvät juomat reissua varten ja sitten vielä hyvät ruokareseptit. Omalle vastuulleni otin alkuruoan, pääruoan ja jälkiruoan. Ystäväni saikin tehtäväkseen sitten vastata iltapalasta. Suunnittelimme reseptit ja valitsimme niille sopivat juomat. Perjantaina sitten auto käynnistyi Joensuussa ja ensimmäisenä etappina oli Prisma josta haimme kaikki tarvittavat raaka-aineet ja nautittavat nesteytykset reissua varten. Sitten vielä ennen reilua sadan kilsan ajomatkaa, niin teimme viimeisen varikkopysähdyksen jossa kävin kellaristani hakemassa pullollisen Malmgårdin Oak Porteria ja pullollisen Nøgne Ø #100:sta. Sitten olikin kaikki tykötarpeet kyydissä ja eikun nokka kohti Lieksan perukoita. Reissussa mukanani oli aikaisemminkin täällä blogissa olutmielipiteitään kertonut SavuHatsu aka VeliHopea. Saavuimme paikalle ja mitä pikemmin siirryimme tervetuliaisjuoman pariin ja juomaksi olin valinnut itsellekin maistamattoman Saison Duponttia.

Saison Dupont
Jaskan mielipide: Ensi kertaa maistelussa tämä Saison – klassikko. Mukavan hedelmällinen Saison, jossa kirpeää mausteisuutta ja hapokkuus on juuri kohdallaan. Erittäin helposti juotava olut ja oikein nautinnollinen aloitus tälle mökkireissulle. Ei kuitenkaan ole kyseisen tyylilajin parhaimmistoa, koska itselleni toimii huomattavasti paremmin Nøgne Ø / Bridge Road India Saison, jossa reilummin humalointia. Voihan se olla, että tavallinen Saison ei ole se itselleni suosituin tyylilaji. Loppujen lopuksi oikein maistuva olut.

SavuHatsun mielipide: Lasissa meripihkan keltaista, sameaa, paksun ja pitkään säilyvän vaahtokerroksen päällensä levittänyttä tavaraa. Makea tuoksu jossa aavistus paahdettua sokeria. Maku oli lupaavaan tuoksuun nähden pieni pettymys. Tasaisen kesy makuelämys, ei kirvoittanut sen suurempia riemun kiljahduksia tässä maistajasta.


Kun Dupont oli nautiskeltu, niin olikin aika ottaa pääruokaa varten ostettu liha huoneenlämpöön ja siirtyä valmistamaan alkuruokaa. Valmistaminen olikin melko helppoa ja eikun systeemit halki, poikki ja pinoon. Näin saimme kaksi lautasellista savuisia herkkuja, kun heittelin lautaselle muutaman siivun Kuusamon savujuustoa ja reilun kasan Karelian Lihajalosteen Palvipekonia. Näistä tämä palvipekoni todellakin lähituote, kun Karelian Lihajalosteen tehdas sijaitsee yhdeksän kilometrin päässä meikäläisen kämpästä. Aivan mahtavan makuista pekonia, jota tulee ostettua erittäin usein. Näiden kyytipojaksi olin säästellyt VASPin Jani Vilppaan lähettämää Prykmestar Savua.

Vakka-Suomen Prykmestar Savu + savulautanen
Jaskan mielipide: Savua lasissa ja savua lautasella. Tätä pulloa säästelin, kun halusin, että SavuHatsukin pääsee maistamaan tätä Prykmestar Savua. Tämän saatavuus on kuitenkin melko kehno, niin voimmekin puhua harvinaisesta herkusta. Oluen maussa reilusti savukinkkua ja hieman mukavaa paahteisuutta. Kevyt helposti juotava savuolut, jonka kanssa lautasella olevat savuiset herkut rakentavat pyhän savuisen kolminaisuuden olut, juusto ja pekoni. Kaikki nämä kolme elementtiä ovat sellaisia, että eipä sitä ihminen paljon muuta tarvitsisi tallaillakseen tällä planeetalla. Loistavaa herkkua, sekä juoma, että alkupala.

SavuHatsun mielipide: Lautasella todellakin savuisia herkkuja! Juusto oli ennestään tuttua ja tiesin sen sopivan makunystyröilleni erinomaisesti mutta palvipekoni oli ihan uusi tuttavuus. Tavallinen ”amerikan” pekoni on suurta herkkua mutta näin kylmiltään en ollut koskaan aikaisemmin maistanut. Kiva savun maku mutta pikkisen liikaa läskiä mielestäni, ei tuo pelkkä rasva ole sellaisenaan mitään niin kovin maukasta minusta. Naposteltavien kyytipoika olikin sitten jotain aivan muuta, sillä lasiin kaadettu yön tumma ritari tarjosi vertaansa vailla olevan makuelämyksen. Tuota herkkua siemaillessa aika pysähtyi ja mieleen tulvahtivat loppusyksyn metsästysretket ja luonnollisesti tervastulilla istuskelu. Rikollisen hyvää ja suorastaan synti ja suuri vääryys ettei tätä saa A-marketista. 



Savuisen makuelämyksen jälkeen pääruoaksi valittu liha olikin saanut olla huoneenlämmössä sopivat 45 minuuttia. No joo ei me noin pitkään niitä savuherkkuja syöty, vaan siinä nyt rupateltiin niitä näitä ja sikarit polteltiin ym. Siirryinkin sitten keittiön puolelle valmistamaan oikein kunnon pihvit. Tässä esikuvanani käytin Rekolan Panimon Malty-Jarin kirjoittamaa Tuoppi & Sapuska –blogista löytämääni reseptiä. Tuosta linkistä Jarin resepti ja tässä alla Jaskan resepti. Viikonloppuisin minulla on tapana ruokaa valmistaessa nauttia samalla jotain ruoanvalmistusolutta ja tällä kertaa valintani päätyi tämän kesän ostetuimpaan olueeseen ja loistavaan Nokian Keisari 66 American Pale Aleen.

Nokia Keisari 66 American Pale Ale
Jaskan mielipide: Nokian K66 on ollut itselläni ylivoimaisesti ostetuin olut tänä kesänä ja sellainen varma toimiva valinta, kun haluaa juoda hyvää ja kohtuuhintaista olutta. 66:sta oli oikein kiva siemailla, kun samalla katseli pihvien paistumista. Ilmassa leijaili oluen tarjoamat greippinen humala ja ruoan tarjoamat yrtit ja valkosipuli. Aah!

SavuHatsun mielipide: Mitäs tästä nyt kertoisi muuta kuin että todella hyvää käyttöolutta. Meni ruuanlaittoa sivusta seuraillessa alas oikein hyvin. Pakko peukuttaa tämän puolesta.

Kunnon Pihvi resepti kahdelle hengelle:
Ainekset:
•    2 pakettia Rainbow Black Angus naudanpihviä
•    n. 10 tuoretta vihreää parsaa
•    4 valkosipulin kynttä
Mausteet:
•    Rosmariini
•    Timjami
•    Suola
•    Pippuri
Paistamiseen:
•    Voi
•    Öljy


Valmistusohje:
Lihaksi valitsin pari pakettia 200 gramman Rainbow Black Angus naudanpihviä, jotka annoin olla huoneen lämmössä hieman reilun 45 minsaa. Sitten eikun kaasuliesi tulille ja paistinpannu liedelle. Pannuun voita ja öljyä ja sitten nelisen kappaletta valkosipulin kynsiä, jotka hieman pamautin rikki veitsellä. Kynsien lisäksi sekaan ennen lihoja heittelin vielä rosmariini & timjami seoksen, jonka olin aikaisemmin kotosalla hakannut sopivaan koostumukseen. Tämän jälkeen pihvit pannulle ja paistelin niitä sopivan aikaa. En katsonut kellosta, kun ajattelin että paistellaan silleen sopivasti, niin hyvä tulee:) Sopivan hetken päästä heittelin lihat foliin lepäilemään ja pannulle pikkusen lisää voita. Kannattaa ottaa ne valkosipulitkin talteen, koska muuten rupeaa tummumaan hieman liikaa. Kunhan voi oli sitten sopivasti sulanut, niin asettelin pannulle kuutisen kappaletta tuoretta vihreää parsaa ja paistelin niitä siinä miedolla lämmöllä n. viisi minuuttia. Sen jälkeen alkoikin mättö olla valmista ja eikun parsat lautaselle, liha niiden päälle ja ruoka pöytään. Pöytään seuraksi suolaa ja pippuria, jota sitten sain heitellä lihan päälle oman makunsa mukaan. Juomaksi valitsin voimakkaasti humaloitua hybridiolutta eli Chouffe Houblon Dobbelen IPA Tripelia. Ajattelin, että nämä tumma lager/vaalea lager perusruokajuomajutut on nähty, niin nyt kokeillaan jotain erilaista. Pakko vielä sanoa, että ensimmäistä kertaa sain tehtyä sen näköisen ruoka-annoksen, että näyttikin myös hyvältä :)

Kunnon pihvi + Chouffe Houblon Dobbelen IPA Tripel
Jaskan mielipide: Lasiin kaatui loistava oluthybridi, jossa melko reilua humalointia ja belgivivahteita. Tämä Houblon Dobbelen on tähän asti ollut itselleni sellainen nautiskeluolut, mutta nyt ensimmäistä kertaa kokeilen tätä ruoan kanssa ja voikin sanoa sen toimivan oikein hyvin. Oluen katkerot korostavat mukavasti pihvin makua. Pihvi jo itsessään hipoi täydellisyyttä, mutta tonttuolut antoi sille vielä uuden ulottuvuuden, jossa tonttu ja nauta käsi kädessä kävelivät tyydyttämään nälkäisen olutharrastajan janon- ja näläntunteen. Ruokaannos oli kaikessa yksinkertaisuudessaan juuri sopivan kokoinen siirtämään nälkää tulevaisuuteen ja makuelämys vailla vertaa. Kyllä minä näköään osaan pihvin paistaa :)

SavuHatsun mielipide: Lautasella köllötti pöydässä nyt sellainen pihvin könsikäs, että vesi pyrki välittömästi kielelle. Loisto lehmää tuo black angus sanoisin, viimeisen päälle A-luokan lihaa jonka chef Jaakko oli paistanut täydellisen mehukkaaksi. En ole valkosipulin ystävä ensinkään mutta tähän annokseen sopi todella hyvin. Lautasella ei ollut mitään liikaa eikä liian vähän, yksinkertaisen tehokasta ja hyvää ruokaa. Kyytipojan virkaa ajanut tonttukin toimi pihvin kanssa erinomaisesti. IPA:n kirpeys korosti todella hyvin lihaisan aterian jo ennestään hienoa makua, hyvä yhdistelmä kaiken kaikkiaan.
---
Maittavan illallisen jälkeen olikin loistavan jälkiruoan aika ja kävin hakemassa pari pulloa puolisen tuntia jääkaapissa viilennettyä Rochefortin kymppiä. Näin loistava juoma ei tarvinnut kaverikseen mitään hipleitä, joten eikun juomat lasiin ja nauttimaan elämästä.



Rochefort 10
Jaskan mielipide: Pullollinen taivasta. Nautiskeluoluiden aatelia ja tämän vuoksi valitsinkin R10:n jälkiruoaksi. Suosiolla jätin kaikki ylimääräiset jutut pois. Tähän jälkiruokaan ei tarvittu kuin juoma ja lasi. Yksi omista suosikkioluistani ehdottomasti ja omassa Top5 listassani sijalla neljä.

SavuHatsun mielipide: Tämä oli varsinainen ylläri ja veti suun kovasti hymyyn kun kohteeseen saapuessa jäsen J kaivoi laatikosta pullolliset tätä herkkua. Tiesin että jälkkäri olisi mitä parhain ja sitähän se oli. Täydellisen aterian päälle kun valutteli tämän tumman, vahvan herkun niin mikäs siinä oli ollessa. Oli onni, että tätä kamaa oli vain yksi pullo saatavilla koska jos sitä olisi enemmän, sitä myös menisi enemmän ja kuosi voisi olla aamulla sama kuin tuolla kaverilla tuossa pullon vieressä. Suosin ja suosittelen.
---
Hyvä ruoka ja parempi mieli piti taas paikkansa. Siihen vielä kun lisäsi loistavat oluet, niin pystyikin puhumaan mitä parhaimmasta fiiliksestä. Ilma oli mukavan tyyni ja aurinkokin pikku hiljaa suunnitteli laskuaan. Kävimme kantamassa ulkosaunalle vedet ja SavuHatsu kiskaisi puukiukaan tulille ja siirryimme odottelemaan kivien kuumenemista. Hetki oli mitä otollisin kaivaa esiin oma suosikkiolueni Nøgne Ø #100. Tässä olikin mielenkiintoiset hetket, kun olin tässä reilun vuoden aikana opettanut SavuHatsua irti bulkkikaljoista parempien oluiden maailmaan. Ensi sysäyksen hän sai Karhumiehen luostari-illassa, jossa hän käytti vielä nimeä VeliHopea. Siitä lähtien hän oli pikku hiljaa enemmän ja enemmän kokeillut erilaisia oluita ja hänen suosikki oluttyylinsä oli Double IPA, jota tämä #100:kin edustaa. Kyseisellä pullolla alkoikin olla ikää jo parisen vuotta eli tästä voisikin saada vähitellen hieman enemmän Barley Winen tyylisiä vivahteita.

Nøgne Ø #100
Jaskan mielipide: Tässä se nyt on! Jaskan suosikkiolut. Puolen litran pullo täynnä pelkkää täydellisyyttä. Kahden vuoden ikäinen #100 on selkeästi ruvennut taittumaan enemmän ja enemmän Barley Winen suuntaan. Tummaa hedelmää ja hivelevää pehmeyttä. Aivan loistava olut tai oikestaan loistavin. Mikäs sen parempaa, kuin tällainen olut lasissa ja taustalla kaunis auringonlasku. Kyllä mieli lepää!

SavuHatsun mielipide: Tätä tapausta odotti jännityksellä koska sattuneista syistä olen kuullut tästä herkusta monen monta kertaa koskaan sitä itse maistamatta. Olut lienee jäsen J:n top-oluet listalla melkoisen korkealla. Olut oli tummempaa kuin odotin, samoin tuoksu vahvempaa. Maku taas oli odotuksiin nähden lievä pettymys. Olihan se todella hyvää, mutta ei niin ylivertaista kuin legendat kertovat. Hyvää olutta ilman muuta, mutta makunystyrät kertoivat, että parempaakin ovat maistaneet.
---
Siinä sitten keskenämme kaadoimme kitusiimme huippu olutta ja aurinko samalla teki katoamistempun horisontin taakse. Pullo ammotti tyhjyyttään, kun siirryimme kohti saunan lauteita. Nappasin kaveriksi vielä pari purkkia Saimaan Marsalkka Vaalea Luomua ja eikun löylyjen syleilyyn.

Saimaan Marsalkka Vaalea Luomu
Jaskan mielipide: Marsalkan kanssa saunaan ja saunomiskokemus on taattu. Ulkosauna tarjosi loistavat löylyt. Maltainen Marsalkka on oiva valinta löylyihin.

SavuHatsun mielipide: Menee saunassa siinä missä mikä muu olut tahansa, sammuttaa janon ja siihen tarkoitukseen ihan hyvä tuote.
---
Niin kuin antoi olettaa, tarjosi kiuas mahtavat lämmöt tähän lämpökoppiin nimeltä sauna. Välissä piti käydä viilentymässä järvessä ja eikun takaisin kiskomaan löylyä kiukaalle ja Marsalkkaa kitusiin. Löylyjen jälkeen SavuHatsu kaivoi esiin pullollisen saunajuomaa ja maistelimme Vakka-Suomen Prykmestar Double I.P.A., joka on SavuHatsun yksi suosikkioluista.

Vakka-Suomen Prykmestar Double I.P.A.




Jaskan mielipide: Saunan jälkeen istahdimme saunan terassille ja lasiin kaatui Vakka-Suomalaista oluttaituruutta. Prykmestarin tuplaIPA tarjosi tarvittavan hedelmällisen humala-annoksen pimenevään iltaan. Hedelmällinen/havuinen nektari, joka maistuu aina.

SavuHatsun mielipide: Tämä löytyy omasta top kolmosesta, paikka tosin vaihtelee silloin tällöin ykkösestä kolmoseen mutta tiukasti se on siellä pysynyt heti ensi huikasta lähtien. Maku on vaan niin vahva ja hyvä ja täyteläinen että se vaan vie mennessään. Jotenkin sopii erityisen hyvin mökkisaunan kuistilla nautittavaksi minusta. Alun perin tämän ei pitänyt olla mukana menossa, koska olin ajatellut tähän kohtaan West Coast Ipaa mutta ylläri pylläri sen kohdalla oli A-marketissa pelkkää tyhjää joten se jäi haaveeksi. Ajattelin kuitenkin pysyä päätetylle asialle uskollisena ja halusin saunajuomaksi hyvää IPAa niin mikäpäs toisaalta sen parempi vaihtoehto kuin tämä, tietää ainakin mitä saa eikä voi mennä pieleen.
---
Ulkona alkoi olla jo sen verran pimeää, joten siirryimme kaikkien susien ja karhujen katseilta sisälle piiloon. Mökissä ei ollut minkäänlaisia sähköjä, joten reilusti kynttilöitä tulille ja maistamaan seuraavaa herkkua. Tässä vaiheessa me siat olimme saaneet jo lukuisia helmiä, mutta vielä oli jotain jäljellä ja nälkäkin yritti pikku hiljaa hiipiä vatsan perukoille. SavuHatsu siirtyikin keittiön puolelle loihtimaan iltapalaa.

iCS (improvised Club Sandwich)


Valmistusohje by SavuHatsu:
Tässä nyt kävi vähän kuten alun perin pelkäsinkin, pikku kotikokki oli iltapala-ajan saapuessa sen verran simassa että lopputulos ei ehkä ihan vastannut alkuperäissuunnitelmaa, joka oli perinteinen Club Sandwich. Olisin jo voinut skipata koko iltapalan mutta toveria ei jätetä ja jäsen J kuulosti olevan sen verran nälkäinen että piti laittaa ihan tuplana tulemaan ja laitettiin sitten. Pannulle voita ja paistoon paahtoleipää 8 kappaletta. Leivät sivuun ja pannulle tirisemään munia 4, maustetaan suolalla ja pippurilla. Lopuksi paketti pekonia paistumaan myös. Pekonin paistumista odotellessa siivutetaan tomaatit ja paprika. Kootaan koko viritys latoen kerroksittain leipää, munia, pekonia, tomaattia, paprikaa, juustoa, majoneesia ja salaattia. Ruokajuomaksi valikoitui Alkon hyllystä Aldaris Porteris.

iCS + Aldaris Porteris:
Jaskan mielipide: Muutama tunti sitten nautittu pihvi alkoi olla kaukaista historiaa vatsani mielestä ja ilmoitti asian oikein kunnolla murisemalla. Murina loppui kerrasta, kun pääsin popsimaan loistavaa iltapalaa. Reilusti cheddaria, pekoni, kananmunaa ja majoneesia. Huuhdeltuna alas latvialaisella tummalla oluella. Leipä oli kokonaisuutena aivan loistava kuositus, joka jätti taka-alalle tämän Aldaris Porterisin. Aldaris muutenkin ei ole mikään perus portteria kummaisempi, mutta suoritti tehtävänsä janojuomana. Ok olut ja huippu leipä. Aldaris Porteris on Alkon edullisin Portteri, mutta muutama kymmenen senttiä kalliimpi Fuller’sin London Porter on aivan eri maata ja tuhat kertaa parempi.

SavuHatsun mielipide: Pakko sanoa ettei suurempia muistikuvia iltapalasta ole mutta ilmeisesti se oli tarkoitukseen soveltuva koska ei jäänyt syömättä. Kerrostelun kruunasi Aldariksen Porteris olut joka valikoitui iltapalan kaveriksi ihan sillä perusteella koska internet kertoi että portteri voisi sopia tällaisen mätön kanssa.
---
Vatsat olivat toiseen otteeseen täynnä, päät eivät vielä aivan ja ilta alkoi taittua reilusti yön puolelle. Korttipakka esiin ja korttia lätkimään. Korttia pelaillessa tuli maistettua erittäin hyvää Stadin Panimon American Barley Winea ja samalla turistua niitä näitä enimmäkseen näistä päivän aikana nautituista hienoista olusista.

Stadin American Barley Wine

Jaskan mielipide: StaPan BW on melko useaan otteeseen tullut ostettua Alkon reissulta. Mielestäni Alkon valikoimaan pitäisi saada enemmän tämän tyylilajin edustajia, mutta minkäs teet kun Alkon randomgeneraattori puskee ties minkälaisia juomia hyllyyn. Tämä kuitenkin on erittäin hyvä olut ja kortit pelailun ohessa nautittuna upposi oikein hyvin. Ei edustaja tyylinsä parhaimmistoa, mutta siltikin oikein hieno olut. Muutamia viikkoja sitten maistelemani Stadin Rongoteus Rye Wine oli vielä parempaa.

SavuHatsun mielipide: Sika oli jo nauttinut niin monta helmeä, ettei tästäkään voi muodostaa kovin tarkkaa mielipidettä mutta hatara mielikuva on, että hyvää kaljaa oli! Tämä pitänee nyt jälkeenpäin maistaa uudestaan ihan skarpissa mielentilassa ja elää tuo hetki uudestaan niin tietää mitä on tullut otettua. Sitä odotellessa.
---
Kellon viisarit alkoivat hipomaan kolmea aamulla, kun oli illan/yön viimeisen oluen aika ja siihen valikoitui mainio malmgårdilainen elikkäs Oak Porter. Ostin tätä olutta pari pulloa talteen ja nyt oli oiva hetki tuhota niistä toinen.

Malmgård Huvila Oak Porter

Jaskan mielipide: Illan tai oikeastaan yön viimeisin herkku oli kellarista mukaan lähtenyt lastutettu X-Porter eli Huvila Oak Porter. Viskiä, paahdetta ja vahvaa kahvia. Siitä on tämä olut tehty. Loistava lopetus loistavien oluiden täyteiselle mökkipäivälle. Tähän olikin hyvä lopetella tämä ilta, kun rupesi pikku hiljaa korttipelienkin säännöt unohtumaan :)

SavuHatsun mielipide: Vaarallinen tuote. Viimeistään tässä vaiheessa kortin lätkiminen piti lopettaa kun ilmeisesti tämä olut rikkoi pelikaverini lopullisesti. Toki en itsekään ollut enää strategiseen ajatteluun kovin soveltuva joten keskityimme pelkästään lastutettuun Oak Porteriin. Ihan hyvä valinta, ei tällainen herkku tarvitse kortteja, saati paljoa muutakaan kuin lasin ja nauttijansa.

Oak Porterin jälkeen olikin päivän urakka takana ja siat olivat saaneet reilusti helmiä. Päivä oli ollut loistavien oluiden ja maittavien ruokien täyteinen ja eipä siinä tarvinnut pitkään unta hakea, kun NukkuMatti sai haettua kaksi oluenystävää mukaansa unimaailmaan. Seuraavana päivänä paistelin sitten aamupalaksi vielä samanlaisen pihvisetin, kuin edellisenä päivänä, siistimme paikat ja jätimme hyvästit mökille. Ensi vuonna sitten taas uudet helmet ja samat vanhat siat.

Tontut :)


5 kommenttia:

  1. Oikein mukava juttu, jonka sisältö vähintäänkin kutkutti mieltä! :)

    VastaaPoista
  2. Hyvin mökin tunnelma ja illan eteneminen välittyivät kotikatsomoon asti! Tonttuolutta löytyy pari pulloa ja tämän reportaasin jälkeen tekisi kovasti mieli korkata toinen niistä...

    VastaaPoista
  3. Hyvin mökin tunnelma ja illan eteneminen välittyivät kotikatsomoon asti! Tonttuolutta löytyy pari pulloa ja tämän reportaasin jälkeen tekisi kovasti mieli korkata toinen niistä...

    VastaaPoista
  4. Mukava kuulla, että juttu on onnistunut. Kyllä tuo tonttuolut on niin hyvää, että eikun vaan maistamaan :)

    VastaaPoista
  5. Loistojuttu! En oo tainnut aikasemmin kuulla oluiden suhteen näin eeppisestä juomavarustelusta, tässä alkoi olla kaikki jo suht. viimeisen päälle kohdallaan, pihviateriakin näytti herkulliselta.

    Btw, Palaverin poistuttua Joensuusta oon kuullu sellaista vinkkiä, että La Barréen on jotakin kautta tullut Rochefortin kymppiä myyntiin.. en ole vieläkään ehtiny tarkistamaan tilannetta itse, mut toivon syvästi että huhut pitävät paikkansa.

    -Tonski, Olutopas

    VastaaPoista