perjantai 30. elokuuta 2013

Suomalaiset pienpanimot tutuksi – Panimo Hiisi

Jyväskyläläinen Panimo Hiisi on yksi uusimpia tulokkaita suomalaisten pienpanimoiden kasvavassa rintamassa. Panimolla ei ole vielä takanaan pitkää historiaa ja ensimmäiset oluetkin ovat vasta tässä lähiaikoina olleet ihmisten maistelussa. Itse olen Hiisin oluista maistanut oikein hyvää Rekolan Panimon kanssa valmistettu kollaboraatio olut Kaksi Kotia. Tätä artikkelia varten haastattelin Panimo Hiisin työhevosta eli Tatu Hiitolaa ja hän kertoi minulle Panimo Hiisin tarinan. Samalla kyselin hieman hänen oluthistoriastaan. Toinen jätkä panimon takana on  Mika Silajärvi. Tässä heidän tarinansa!


Mistä idea oman panimon perustamiselle lähti?
Kumpikaan ei osaa laulaa, tanssia tai edes näytellä, mutta jotain on henkensä pitimiksi tehtävä. Oluen valmistaminen ei ole lainkaan hassumpi homma.


Vähän vakavammin: Kumpikin oli tahoillaan ihastunut olueen ja pitempään miettinyt, josko sen ympärille voisi rakentaa uraa. Mikalla oli ravintolataustaa ja oli jo ennen panimoprojektia tehnyt siirtoa olutalalle oluttukun muodossa. Meikäläisellä taustat ovat luonnontiedepuolella ja ehkä sitäkin kautta valmistaminen oli alkanut kiinnostaa jo aikaisemmassa vaiheessa harrastuksenakin. Jätin ympäristötieteen opinnot "tauolle" ja lähdin Tuorlan kurssille opiskelemaan alkoholinvalmistusta, tavoitteena ehkä joskus lopulta perustaa oma panimo. Sillä tiellä ollaan.

Milloin idea oman panimon perustamiselle heräsi?
Idea Hiisipanimosta heräsi henkiin Mikan työskennellessä tukkunsa parissa ja minun ollessa Stadin Panimolla töissä. Näissä merkeissä tavattiin epäsäännöllisen säännöllisesti ja tutustuessa kävi ilmi, että oluen suhteen liikuttiin aika pitkälti samoilla linjoilla ja muutenkin juttu luisti. Siitä alkoikin asian vähän totisempi selvittäminen - voitaisiinko Jyväskylään lähteä pienpanimoa perustamaan? Tämä jalostui kuluvan vuoden helmikuussa yrityksen perustamiseksi ja panimon perustamisprojektiksi. Nyt, noin puoli vuotta myöhemmin tätä kirjoittaessani meillä on kolmisen tuhatta litraa olutta kypsymässä ja tavoitteena päästä ravintolapuolella jakeluun elo-syyskuun vaihteessa.





Kerroppas sitten minkälaiset panimolaitteet on Panimo Hiisillä käytössä?
Laitteiston sydämessä on Speidelin 500-litrainen Braumeister. Kyseessä on yksiastiainen, 500-litrainen vierteentuottolaite, jossa maltaat ovat mäskäyksen ajan kattilassa "mallaspiipussa", jonka läpi kierrätetään pumpun avulla vierrettä jatkuvasti koko mäskäyksen ajan. Tämä pitää mäskin lämpötilat tasaisena ja ikään kuin siivilöi vierrettä mallaspatjan läpi jo koko mäskäyksen ajan. Jatkuvan siivilöinnin ansiosta tuottaa myös kauniita, kirkkaita vierteitä.



Mäskäyksen päätyttyä piippu nostetaan käsinosturin avulla kattilan päälle valumaan kuiviin ja maltaat huuhdellaan melko pienellä määrällä huuhteluvettä viimeistenkin sokereiden talteen saamiseksi. Vierre keitetään ja whirlpoolataan samassa laitteessa, jonka jälkeen se siirretään levylämmönvaihtimen läpi käymistankkeihin.




Niin ikään Speidelilta hankittuja 1250 litran pääkäymistankkeja on 4 kappaletta. Ne on siis tilattu. Eivät siis ole saapuneet vielä. Lämpötilakontrolloitavien rosteritankkien loistaessa poissaolollaan meillä on nyt lokakuun alkuun asti käytössä muovisia 500 litran käymisastioita, joissa lämpötilakontrolli tapahtuu 20m2 lämpötilakontrolloitavan huoneen (oli kylmiö) lämpötilaa ohjaamalla. Erät ovat siis tällä hetkellä 500 litran kokoisia, mutta rosteritankkien saapuessa aletaan tekemään pääsääntöisesti kahden keiton eriä.



Pääkäymisen jälkeen kypsytys, mukaan lukien hiilihapotuksen viimeistely tapahtuu 1000 litran suurtankeissa, joita on hankittu Hartwallilta ja osin myös Malmgårdin panimolta (suuret kiitokset heille!). Oluet tekevät lopullisen kypsymisensä jäähdytettyinä näissä tankeissa, ja ne myös astioidaan ja pullotetaan suoraan suurtankeista. Kegitys ja pullotus hoituvat tätä kirjoittaessa kummatkin manuaalipelinä, mutta karusellimallinen puoliautomaattipullottaja on jo Keski-Euroopasta tilattu.





Onko jotain alun vaikeuksia ollut panimon perustamisessa?
Ei mitään ylitsepääsemätöntä. Sen jälkeen kun saimme keväällä rahoituksen kuntoon, ei mitään monumentaalista hankaluutta ole enää tullut vastaan. Koko ajan tulee jotain pientä uutta murehdittavaa ja selvitettävää. Liittimien yhteensopivuus on yksi pieni jatkuva murheenkryyni, mutta ei mitään ihmeellistä. Monelta suunnalta kuultuja ongelmia viranomaisten kanssa meillä ei ole ollut lainkaan, päinvastoin voin vain kiitellä Tullin ja Valviran virkamiesten asiallisuutta.
  

Mitä hienoja hetkiä olette kokeneet panimotoiminnan alussa?
Meillä oli pieni määrä omaa olutta mukana Porissa kuun alussa järjestetyillä olutfestareilla. Vaikka olut oli aika tuoretta, se oli jo meistä niin hyvää että sitä oli pakko saada mukaan. Ja hyvin se tuntui kelpaavan myös yleisölle. Se lämmitti mieltä. Muuten tässä ihan hiljattain siirrettiin nyt valmistumassa olevia oluita kypsymään ja niitä maistaessa jäi fiilis, että kyllä tässä nyt ollaan oikealla asialla. Muuten on ollut hienoa, kuinka paljon ihmisiä on tämä meidän projekti kiinnostanut, niin paikallisesti täällä Jyväskylässä, kuin muutenkin.

Millä oluilla aloitatte toiminnan?
Ihan aluksi myyntiin tulevat oluet ovat Palokka- ja Rakki-oluet. Palokka-oluet ovat vaaleita, brittiläistyylisiä ale-oluita, jotka on ryyditetty saksalaisin savumaltain.

Palokka oluet:
Palokat ovat selkeästi saman oluen kauppa- ja ravintolaversiot, eli ravintola-palokassa kaikkea on vähän enemmän. Näissä on kevyehkö humalointi, josta pystyy aromipuolelta kuitenkin hyvin poimimaan käytetyt brittihumalat (East Kent Golding).

Rakki oluet:
Rakit ovat meidän perustuotteiksi aiottu olutpari, molemmat jenkkityyppisiä, meripihkan värisiä reippaasti humaloituja oluita. Ne eroavat toisistaan Palokka-oluita merkittävämmin. Näistä enemmän blogipostissa: Tunnelmia mäskikattilan ääreltä

Mistä näitä oluita tulee saamaan?
Ensisijaisesti pyritään kaupunkien olutravintoloihin. Jyväskylästä voidaan mainita ainakin Harry's, Vihreä Haltiatar ja Revolution. Muuten ainakin akselilla Tampere – Turku - Pääkaupunkiseutu tullaan varmasti näkymään. Ruokakauppapuolella fokus on enemmän Keski-Suomen alueella. Näistä tullaan kyllä tiedottamaan kunhan myyntipaikat varmistuvat.

Minkälaisia tuotteita panimolta on luvassa tulevaisuudessa?
Kaikenlaista on kehitteillä. Jonkin verran tulemme elämään vuodenaikojen mukaan, joten lähitulevaisuudessa on ainakin tulossa tummempi ja ronskimpi Palokka, sekä muutakin tummanpuhuvaa uutta. Vähän pitemmälle tulevaisuuteen povailisin että tehdään spesiaalierä jotain isompaa olutta, akselia Imperial-jotain / Belgiquad, joista varsinkin jälkimmäinen on pyörinyt omassa mielessä jo jonkin aikaa.

Onko tiedossa muita tulevaisuuden suunnitelmia?
Tässä toimintaa aloittaessa ei hirveästi uskalla suunnitella sen suurempia tulevaisuudelle. Suurin toive olisi, että tässä syys-lokakuun aikana saadaan loputkin starttiin liittyvät asennus- ja muut työt valmiiksi ja päästään asettumaan normaaliin päivärutiiniin.
Minkälaisiin tuotantomääriin tavoittelette tänä vuonna ja tulevaisuudessa?
Tälle vuodelle, eli vuodelle 2013 ei vielä uskalla hirveästi luvata, ehkä päästään jonnekin luokkaan 12–15 000 litraa. Ensi vuodelle tavoite on 50 000 litrassa.

Mitä haluaisit tuoda panimostanne esille?
Me olemme kahden oluen ystävän panimo, joka tulee ennakkoluulottomasti kokeilemaan asioita ja tekniikoita, mutta jonka oluista tulee aina löytymään joku punainen lanka. Joku syy, jonka takia olut on tehty. Vaikka olut on meille myös harrastus, ei meille lähtökohtaisesti ole tärkeää tehdä isoja tai muuten "vaikeita" oluita. Helposti juotavakin olut voi olla hyvä ja mielenkiintoinen. Olemme myös todella yhteistyöhaluisia ja Rekolan panimon kanssa keväällä Kaksi Kotia -oluen merkeissä aloitettu yhteistyö saa jatkoa tässä syksyn aikana. Muitakin verkkoja on vesillä, mutta ei niistä vielä tässä vaiheessa sen enempää.

--------

Tatu Hiitolan historia oluiden parissa
Tässä tulen käymään läpi hieman taustoja kuinka Tatu lopulta on oluen pariin siirtynyt, minkälaisia oluita on hän valmistanut ja mitkä ovat niitä parhaita oluita hänen mielestään.

Milloin panit ensimmäisen oluen ja minkälainen siitä tuli?
Joskus opiskelija-aikanani eli ei nyt ihan hirveän montaa vuotta sitten. Uuterunkoa ja osittaismäskäystä, joku rukiinen humalapommi se oli. Ei ollut pahaa lainkaan ja aloittelijan tuurilla hankittu ensimmäinen onnistuminen herätteli mielenkiintoa entisestään. Ei se nyt mikään superkompleksi mestariteos ollut, mutta hyvä alku.

Minkälaisia oluita olet sen jälkeen valmistanut?
Onhan näitä tullut valmistettua, paljon pale aleja india-etuliitteellä ja ilman, blondeja, vehniä, stoutteja, redejä ja ambereita. Kaikenlaista. Mieleenpainuvimpia ovat ehkä olleet sen ensimmäisen onnistumisen lisäksi hyvin onnistunut white IPA ja ainakin melko erikoinen runsaasti humaloitu malt liquor. Yksi onnistunut ja pariin otteeseen uusintakeitonkin nähnyt jenkkihenkinen red ale on jäänyt mieleen myös. Cascade-Willamette-Mt. hood -aromihumalakombo on ainakin itseä miellyttävä ja jopa jokseenkin elegantti.

Onko tarinaa jostain erittäin hyvin onnistuneesta tai epäonnistuneesta oluesta?
Hyvä olut saa hyvälle mielelle, ja onnistunutta omaa olutta muille tarjotessa on ilo saada jakaa hyvää mieltä ja nähdä, kuinka muillakin suupielet nousevat hymyyn. Se on yksi iso syy tähän ammattiin ryhtymiseeni. Kun olin juuri aloittanut tuorlassa, keitin parinkymmenen litran erän rukiista IPAa ensimmäisen keittoni hengessä. Se onnistui oikein hyvin ja ehkä silloin minusta tuntui ensimmäistä kertaa ihan oikeasti siltä, että ehkä tästä vielä ura urkenee. Tätä tarjoilin paljon ja hyvin se tuntui uppoavan.

Nyt yksi maailman vaikeimpia kysymyksiä eli mikä on sinun suosikkiolut?
Eihän tähän nyt voi oikein vastata, kun se vaihtelee niin paljon. Fiiliksen, sään, vuodenajan yms. mukaan. Usein lempiolut on jotain uutta ja jännittävää Mikkeller tms. -osastoa, mutta esim. Punk IPA on sellainen moderni klassikko, jonka ääreen palaan usein. Myös Orval ja Chouffen Houblon viihtyvät usein pöydällä.

Mikä on sellainen olut, josta ajattelet, että hitsi kun tuon olisin itse kehitellyt?
Välillä näitä tulee. Esimerkiksi Mikkellerin Texas/Mexas Rangerit olivat sellaisia, että olin itsekin pitkään pyöritellyt jotain tulisehkoa/mausteista tummaa olutta mielessäni ja sitten nämä tulivat ja olivat vielä erittäin hyvin tehtyjä. Myös VASPin nokkosolut oli sellainen. Hienoa kotimaisten yrttien käyttöä. Ei näitä kannata jäädä murehtimaan, sillä suurimman osan asioista joku on jo ehtinyt kokeilemaan jossain.

--------
Jaskan mielipide panimosta: Jyväskylässä on toden totta pistetty kattilat porisemaan ja Hiisi aloittaa olutmarkkinoille tulonsa tuomalla monta erilaista olutta oluenystävien makunystyröitä hemmottelemaan. Juttelin Hiisi panimon Tatun ja Mikan kanssa pitkät tovit Helsingin Suuret Oluet Pienet Panimot –festivaaleilla ja jätkistä pystyi havaitsemaan sitä suurta intohimoa ja tekemisen meininkiä oluen valmistusta kohtaan. Panimon oluet eivät ole Kaksi Kotia oluen lisäksi muuten vielä tuttuja, mutta tähän tulen tekemään poikkeuksen, kun ajaa päräytän 20.9.2013 Jyväskylään Oluton Festareille.

28.8.2013 teki ensimmäinen panimon olut Raivoava Rakki ensiesiintymisen ja siitä vielä onnittelut. Ensimmäisen oluen saaminen markkinoille on kova ja hieno suoritus.


Lisää tietoa panimosta Hiisin kotisivuilta: www.panimohiisi.fi

Kiitokset Panimo Hiisi tästä haastattelusta ja tavataan olutlasin äärellä sitten Jyväskylässä!




2 kommenttia:

  1. Hieno kirjoitus. Festareilla tavataan! ;)

    VastaaPoista
  2. Beerhighwayn Maria Markus on nyt Suomen ensimmäinen Briteistä akreditoitu Beer Sommelier (The British Beer Academy, Lontoo). Muita saman tutkinnon suorittaneita ovat mm. Garret Oliver ja Anders Kissmeyer.
    Beerhighwayn Facebookista löytyy video, miten tehdä Hiisin Rukiisen IPA:n kanssa maistuvaa ruokaa.

    VastaaPoista