perjantai 29. maaliskuuta 2013

Suomalaiset pienpanimot tutuksi - Nokian Panimo


Nokian Panimo sai alkunsa vuonna 1991, kun Sinebrychoff päätti sulkea perinteikkään Pyynikin Panimon. Kansanliikkeen kautta kerätyn tuen jälkeen syntyi Nokian Panimo silloisella nimellään Pirkanmaan Uusi Panimo (PUP). Alun perin oli tarkoitus löytää panimolle tilat Tampereelta, mutta lopulta Nokian puolelta löytyi sopiva paikka panimolle. Panimon alku oli melko murheellinen, koska ensimmäinen erä oli keskeneräinen mentyään myyntiin. Tämän ensimmäisen erän epäonnistuminen vaikuttaa vieläkin Tampereella Nokian Panimon tuotteiden menekkiin, vaikka tästä ensimmäisestä erästä on tapahtunut huima kehitys eteenpäin. Vuonna 2004 tuli käyttöön nykyinen käytössä oleva nimi Nokian Panimo Oy. Panimon historian vaikein hetki sattui vuonna 2007, jolloin oli Nokialla laaja vesikriisi ja oli lähellä konkurssia. Panimo joutui vetämään suuren määrän tuotteistaan pois markkinoilta. Vesikriisin aikaan tuotanto oli poikki melkein kolme kuukautta ja samalla kriisi teki 25 prosentin loven liikevaihtoon. Vesikriisin aikana jouduttiin hävittämään 20 000 oluttölkkiä ja myöhemmin selvisi, että aivan turhaan, koska panimo ei sijainnut ”kriisialueella”. Panimon pelastukseksi koitui pankkiiri Henrik Andersin apuun tulo. Andersin suuri rahallinen panostus ja kolmen muun yksittäisen omistajan sijoitukset pelastivat panimon tulevaisuuden. Nykyisin panimo toimii velattomasti ja täysin omissa tiloissaan ja tulevaisuus kukoistaa.

Panimon tiloissa on oluen valmistukseen varattu kuusi 33 500 litran tankkia ja kaksi 14 000 litran pikkutankkia. Keittokoko on n. 7 500 litraa. Panimo oli alun perin rakennettu Lager oluiden valmistukseen, mutta ennakkoluuloton panimomestari Riitta Sulkama kehitteli mm. American Pale Alen, joka alkaa pikku hiljaa löytyä maitokaupoista ympäri Suomea. Panimolla työskentelee tällä hetkellä 15 henkilöä, joista yhdeksän työskentelee oluentuotannossa. Kokoistuotanto oli vuonna 2012 n. 1,5 miljoonaan litraa ja tarkoituksena olisi tämän vuoden aikana päästä 1,8 miljoonaan litraan. Tuotantoa hidastaa kellarin pienuus, koska nykyisellä keittämöllä voisi päästä jopa viiden miljoonan litran vuosituotantoon.

Tällä hetkellä maitokaupoista löytyy yhdeksän erilaista Nokian Panimon olutta ja Alkon valikoimassa panimo on edustettuna kolmella oluella. Yksi näistä Alkon oluista kuuluu Alkon käsityöläisolut kattaukseen. Joistain Alkoista saattaa löytyä vielä Elowehnä 5,3 %:sta, mutta tämä on valikoimasta poistuva tuote. Kyseinen tuote lopetettiin vähäisen kysynnän ja uusien tuotteiden vaatiman kapasiteettitarpeen vuoksi.

Tänä vuonna Nokian Panimolta tulee kaksi uutuutta, jotka alkavat pikku hiljaa löytyä vähittäiskaupoista ympäri maata. Ensimmäinen uutuus on Nokian Keisari 66 American Pale Ale. Tämä 66 APA on syntynyt kolmen vuoden tuotekehittelyn tuloksena ja suurin syy tämän oluen tuotantoon tulemiselle on kuluttajien halu saada kohtuuhintainen maitokauppa IPA/APA. Muutamat kuukaudet tulevat näyttämään, kuinka APA sopii suomalaiseen suuhun. Jos APA menestyy, niin seuraava askel aivan hyvin voisi olla kohtuuhintainen maitokauppa IPA.

Toinen uutuus on Keisari Luomu Tumma, joka panimomestarin sanojen mukaan syntyi nopealla tahdilla. Keisari Luomu Pilssin suosio antoi jo suuntaa siihen, että jossain vaiheessa rinnalle pitää tuoda tumma luomu olut. Tuotekehittely tälle tummalla luomulle alkoi viime vuoden syksyllä ja nyt lähipäivien aikana alkaa löytyä ympäri Suomea.

Tulevaisuudessa olut tulee pysymään Nokian Panimon ykköstuotteena, vaikka valikoimasta löytyy virvoitusjuomia ja yksi siideri. Panimo osti konkurssiin menneen Alexin Panimon laitteet ja tulevaisuuden haaveena olisi ottaa nämä käyttöön. Tarkoituksena niitä olisi käyttää sekä tuotekehittelyssä, mutta myös tarkoitus ryhtyä panemaan pieniä eriä joitain special oluita. Mahdollisuutena olisi myös tarjota esimerkiksi ravintoloille mahdollisuus panna oma olut, vähän niin kuin ”tee se itse” –meiningillä.

Panimomestari Riitta Sulkaman tämän hetkinen suosikkiolut on uutuus 66 American Pale Ale.

Myynnissä olevat Nokian Panimon oluet:

Vähittäiskauppa oluet:
Alkon valikoiman oluet:
  • Nokian Keisari Året Runt 5,7 %
  • Nokian Keisari Munchener Strong
Jaskan mielipide panimosta:
Jos nyt en väärin muista, niin Nokian Panimon Keisari Luomu oli ensimmäisiä ostamiani suomalaisia pienpanimo-oluita tai jonka ainakin tietoisesti ostin pienapanimo-oluena. Jo siitä ensimmäisestä ostokerrasta lähtien tämä Luomu on maistunut hyvältä ja useasti sitä on tullut senkin jälkeen ostettua. Keisari EloWehnä 4,7 % kuuluu ehdottomasti maitokauppavahvuisten vehnäoluiden kärkikahinoihin ja useasti on lasissani vieraillut. Kesällä grillatessa tämä vehnis on ollut erittäin maistuva kaveri, Artikkelin lopussa on arvio uutuudesta Keisari 66 American Pale Ale ja tässä kohtaa voin sen verran paljastaa, että ensi kesän grillausjuoma muuttui kerta hörpyllä.

Sitten tämän EloWehniksen vahvempi isoveli EloWehnä 5,3 %, on hieman veljeään parempi, mutta pelaa sen verran haastavammassa liigassa Alkon hyllyllä, jossa vastassa on sellaisia huippunimiä, kuin Weihenstephaner Hefeweissbier ja Franziskaner Hefe-Weissbier. Harvemmin tulee ostettua vahvempaa Elowehnää, kun vieressä on huomattavasti parempaa. Sitten taas Keisari Kellari kuuluu omiin vakio-ostoksiina ja suosin sitä monesti saunaoluena.

Tässä seuraavassa on täky Teille perusoluen juojille. Perusbisse osastoa edustava Keisari Lager Premium, joka irtoaa kaupasta lähes euron halvemmalla, kuin LappariKarhuKoffiOlvit ja on maultaan näitä paljon edellä. Kyseinen olut kuuluu Vaalea Lager kategoriaan, jota suurin osa maitokauppojen valikoimasta on. Harvemmin ostopäätökseni tälle tyylilajille kääntyvät, koska ei sieltä mitään mielenkiintoista löydy. Tämä Keisari Lager Premium on niiden vaaleitten laakereitten sitä parempaa osastoa.

Sitten mennään näihin huonoihin nokialaisiin ja nyt en puhu niistä puhelimista. Heh heh! Näin pitkälle pääsin artikkelissa ennen kun mainitsin ensimmäisen kerran kännykät. Eli omasta mielestäni ehdottomasti huonoin on Keisari Dark. Olin näköään arvioinut tämän oluen Olutoppaaseen ja pisteitä kertyi 20/50. Ja tässä suora lainaus kirjoittamastani tekstistä ” Isokuplainen vaahto. Tumman ruskea kotikaljan värinen juoma. Mieto hiivainen ja miedon paahteinen tuoksu. Maussa kotikaljamaisia vivahteita. Pientä raikasta paahteisuutta. Hivenen metallinen. Suutuntumaltaan melko hiilihappoinen. Keisari oluiden huonoimmasta päästä.” Tämä on ehdottamasti huonoin Nokialainen ja tulee jäämään jatkossa osaltani kauppojen hyllylle. Artikkelin lopussa huomattavasti parempi tumma nokialainen.

Muita huonoja oli tämän vuoden Alkon käsityöläisoluisiin kuulunut TuplaKeisari. Olen arvioinut TuplaKeisarin 22 pisteen edestä ja en sytyttänyt muuta, kuin kaipuun Ayinger Celebratoria kohtaan. 
Jaskan yhteenveto: Nokian Panimo on noussut vaikeuksien kautta voittoon ja tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä. Olutvalikoima on melko laaja ja tälleen olutharrastajana odotukset kohdistuvat sitä tulevaisuudessa mahdollisesti saapuvaa IPAa kohtaan. Panimon pari huonoa olutta ei poista sitä faktaa, että suurin osa on maistuvia oluita ja vieläpä kohtuuhintaisia.

Nokian Panimo lähetti minulle maistiaiset näistä kahdesta uutuudesta ja seuraavaksi mennään sitten näiden uutuuksien kimppuun.



Nokian Keisari 66 American Pale Ale

Olutopas.info - Arvio

Yleistä: Panimomestari Riitta Sulkaman kolmen vuoden tuotekehittelyn tulos. Kyseinen 66 American Pale Ale on Nokian Panimon uutuus, niin kuin artikkelissa aikaisemmin mainitsinkin ja tämä tulee näyttämään suuntaa, että kuinka suomalainen oluenjuoja ottaa vastaan jotain perusmassasta poikkeavaa.

Tyyli: American Pale Ale (APA)

Voltit: 4,2 %

Kantavierre:  10,2 %

Katkerot (EBU): 35 (arvio)

Väri (EBC): 18

Humalat: Katkerona  käytetty Columbus ja aromina Cascade, sekä Tradition

Maltaat: Pilsner, Pale Ale ja Crystal

Ulkonäkö: Mieto lyhyt kestoinen vaahto. Hieman samea kuparinen oranssi olut.

Tuoksu: Tuoksussa nenääni iskee jenkkihumalointi ja sieltä tarkemmin Cascade. Taustalta pystyy poimimaan pientä hedelmällisyyttä.

Maku: Makumaailmaa hallitsee havuinen jenkkihumalointi ja yksi omista suosikki humalistani Cascade. Suussa tuntuu juurikin havumetsää ja greippiä. Mukavan pirteä olut. Katkeruus on juuri sopiva.

Tuomio: Tämä menee ehdottomasti vakio-ostoksiini. Tämänlaista on monta vuotta odotettu, että saataisi maitokauppoihin järkevän hintainen APA/IPA. Mielenkiinnolla odotellaan, että jos tässä joskus saisi kaupan hyllyltä noutaa myös tuota IPAa. Tykkäsin tästä oluesta erittäin paljon. Onko tässä tämän kesän oluthitti? Mielestäni voi hyvinkin olla. Sain ainakin uuden grillauskaverin. Paras Nokian Panimon olut ehdottomasti.

Ostanko jatkossa: Ehdottomasti tulee ostettua.

Mistä: Vähittäiskaupoista kautta maan.

Olutopas.info pisteeni: 37/50

Ja sitten vielä toinen uutuus heti perään.



Nokian Keisari Luomu Tumma

Olutopas.info - Arvio 


Yleistä: Tämä syntyi Keisari Luomu Pilssin suosion vaikutuksesta ja melko nopealla aikataululla.

Tyyli: Tumma Lager

Voltit: 4,5 %

Kantavierre:  10,4 %

Katkerot (EBU): 28 (arvio)

Väri (EBC): 32

Humalat: Hallertauer Perle, Hallertauer Tradition. Näistä juuri tuo Perle on Panimomestarin oma suosikki.

Maltaat: Pilsner, luomumallas ja tumma luomumallas.

Ulkonäkö: Kirkas oranssinpunertava (kuparin värinen) olut, jonka päällä kuohkea nelisenttinen vaahto.

Tuoksu:  Tuoksultaan makean maltainen ja mukavan humaloitu. Paahteisuus on myös mukana.

Maku: Maultaan makean maltainen ja paahteinen. Jotenkin hieman kuiva. Tuo mieleen samaisen panimon Året Runt – oluen ja onhan näissä käytetty samat humalat. Humalointi tuntuu sopivasti ja tulee esille maltaisuuden takaa.

Tuomio: Oikein maistuva tumma lager. Pitää ehdottomasti kokeilla ruokajuomana, koska itselleni nämä tummat ovat pääasiassa juuri sapuskan kanssa nautittavia juomia. Jää näistä uutuuksista ehdottomasti 66APA:n jalkoihin ja tämä johtuu aivan omasta makutottumuksesta, joka kallistuu huomattavasti enemmän 66:sen tapaisiin juomiin. Luomu Tumma on omasta mielestäni Nokian Panimon paras tumma olut ja valovuoden edellä Keisari Darkkia. Siltikään ei mikään huippu hyvä Tumma Lager.

Ostanko jatkossa:
Uskoisin, että tulen ostamaan.

Mistä: Vähittäiskaupat kautta maan

Olutopas.info pisteeni: 30/50

Kaikkiin artikkelissa käytettyihin kuviin käyttöoikeus pyydetty Nokian Panimolta ja artikkelin teksti tehty yhteistuumin Nokian Panimon toimitusjohtajan Matti Heikkilän ja panimomestari Riitta Sulkaman kanssa. Kiitokset koko Nokian Panimolle mahdollisuudesta kirjoittaa tämä artikkeli ja kiitokset lähettämistänne olutuutuuksista.

Lisätietoja panimosta: www.nokianpanimo.fi/

Loppuun vielä Riitta Sulkaman kommentti, johon on helppo yhtyä:  
”Mieluummin vähemmän ja hyvää, kuin paljon ja humalanhakuisesti.”



keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Kulmbacher Mönchshof Kellerbier

Kulmbacher Mönchshof Kellerbier

Olutopas.info - Arvio

Yleistä: Pääsiäisloma alkoi ja pitihän sitä juhlistaa päivän päätteeksi saunalla. Saunan jälkeen katselin kaapin tarjontaa ja tämän hetkinen tilanne näytti melko surkealta. Mielenkiintoisia juomia ei juurikaan löytynyt. Aika paljon juuri tätä peruskeitto osastoa, niin kuin tämä arvioinnissa nyt oleva Kellerbier. Kyseinen olut kuuluu Kulmbacherin panimon tuotteisiin, joita minulla löytyy useampia erilaisia vielä kätköistäni. Kyseisen panimon valikoimaan kuuluu erittäin laaja kattaus monenlaisia oluita ja itselleni on lasiin vähällä aikaa päässyt neljä erilaista, joista tämä Kellerbier on sitä keskikastia. Alkon valikoimasta tällä hetkellä löytyy kaksi Kulmbacheria: Pils Edelherb ja Urtypisches Schwarzbier. Näistä kumpaakaan en tosin ole maistellut. Pitemmittä puheitta maistellaan tätä ”Kellaribisseä”

Tyyli: Zwickel/Keller/Landbier

Voltit: 5,4 %

Ulkonäkö: Vaalea nelisenttinen vaahto kasautuu hieman samean meripihkaisen punaruskean oluen päälle.
Tuoksu: Tuoksu on maltainen ja hieman pistävä. Aika mieto ja mitään sanomaton.

Maku: Maussa mallas tuntuu päällimmäisenä ja pieni katkeruus. Hiilihappoinen ja lopussa jää sellainen tunkkainen suutuntuma.

Tuomio: Ei maistunut millään tavalla. Verrattaessa esimerkiksi Nokian Panimon Kellariolueeseen, joka allekirjoittaneelle maistuu, niin tämä hävisi reilusti. Kaksi reilusti parempaa Kulmbacheria luvassa tässä lähiaikoina.

Ostanko jatkossa:  Ei tule ostettua.

Mistä: Ulkomailta

Olutopas.info pisteeni: 28/50

Kolme sanaa: Maltainen, Pistävä, Kehno

Väliaikatietoja suomalaiset pienpanimo tutuksi artikkeleihin:

Vastauksia on pikku hiljaa ruvennut tulemaan ja lisää odottelen. Pari artikkelia on hyvällä mallilla työn alla, joista toinen on olutmaisteluita ja yhtä puhelinhaastattelua vaille valmis. Tästä on kehittynyt erittäin mielenkiintoinen projekti, jossa tällä hetkellä mukana kahdeksana suomalaista pienpanimoa. Panimoiden kirjo vaihtelee 20 vuoden kokemuksesta juuri aloittaneisiin toimijoihin ja tämä tekeekin tästä todella mielenkiintoisen. Toivottavasti vielä saan mukaan lisää panimoita, niin laajenee tämä juttu ja saadaan pienpanimoita tuotua esille. Päällimmäisenä näistä yhteydenotoista panimoiden kanssa kumpuaa sellainen asialle omistautunut, mutta rento tapa toimia. Enköhän minä tässä lähipäivien aikana saa jo ensimmäisen artikkelin julkaistua. 

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Jaskan savuolutvertailu: Savukataja vs. Urbock vs. SauhuSanttu

Jaskan savuolutvertailu: Savukataja vs. Urbock vs. SauhuSanttu

Olutopas.info - Arvio - SavuKataja 

Olutopas.info - Arvio - Urbock 

 Olutopas.info - Arvio - SauhuSanttu


Nyt on aika julkaista ensimmäisen Jaskan äänestyksen voittaja arvio.

Yleistä: Olen ollut lukuisia vuosia savuoluiden ystävä ja Schlenkerla Rauchbier Märzen on monta kertaa löytynyt ostoskoristani. Vuoden 2012 aikana sain lisää sisältöä näihin hienoihin savuisiin juomiin ja vuoden aikana tuli maisteltua toinen toistaan maistuvampia savuoluita. Mainitsemisen arvoisia olivat kolme Heller-Trum panimon olutta:

Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock
Aecht Schlenkerla Eiche Doppelbock
Aecht Schlenkerla Rauchbier Weizen

Jokainen noista kolmesta oli ensimmäistä kertaa elämässäni maistelussa ja niistä jokainen on erittäin korkealla omien suosikkioluiden joukossa. Viime vuonna Alkon hyllyyn palasi Vakka-Suomen panimon Prykmestar SavuKataja parin vuoden tauon jälkeen ja se oli koko vuoden hienoimpia olutuutisia. SavuKataja ei ollut minulle täysin uusi kokemus, koska viime kerralla juoman ollessa valikoimassa tuli sitä pullollinen maistettua. Muistikuvat olivat melko hatarat, mutta sen muistin että kyseessä oli aivan loistava olut ja ehdottomasti parhaimpia suomalaisia oluita. Muutamia muitakin savuisia oluita tuli viime  vuonna maisteltua, mutta edellä mainitut jäivät parhaiten mieleen , niin turhaapa sitä huonoja muistelemaan.

Viime marraskuussa katselin omaa olutvalikoimaani ja huomasin, että hyllyssäni majailee kolme eri panimon savuolutta. Sieltä löytyi edellä mainitut Urbock ja SavuKataja. Tämän lisäksi olin ostanut pullollisen SauhuSanttua, joka on suomalaisen Panimoravintola Teerenpelin savuolutta. Siitä heräsi ajatus tehdä savuinen rinnakkaisvertailu näiden kolmen välillä. Pullot riviin ja korkit auki. Välittömästi alkoi ilmassa leijua savuinen tuoksu, kun kolme pullollista savuolutta odottivat nauttijaansa.

Tarkoituksenani oli tehdä rinnakkaisvertailu näiden kolmen välillä ja valita paras savuolut. Keskityin vertailussa näihin samoihin kohtiin, kuin muissakin arvioissa eli ulkonäkö, tuoksu ja maku. Näistä kolmesta olin jo aikaisemmin kirjoittanut arvion Urbockista ja SavuKatajasta.
Normaaleihin arvioihini poiketen tulen käymään läpi yhden aistikokonaisuuden kerrallaan. Ensiksi kuitenkin pikaiset infot kaikista oluista ja sitten ulkonäön kautta arvioihin. Arviot tulen käymään kohta kohdaltaan läpi ja aina yhden kokonaisuuden jälkeen pisteytän Olutoppaasta tutulla pisteytyksellä, jossa pistemäärä taittuu 5-50 pisteen välimaastoon. Arviointi järjestykseni on hieman eri, mutta olenkin poikkeava ”nuori”. Pistemäärät näkyvät jokaisen arvioitavan kokonaisuuden otsikossa.

Oluen nimi: Vakka-Suomen Prykmestar Savukataja
Panimo: Vakka-Suomen Panimo
Voltit: 9,0 %

Oluen nimi: Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock
Panimo: Heller-Trum
Voltit: 6,5 %

Oluen nimi: Teerenpeli Sauhusanttu
Panimo: Panimoravintola Teerenpeli
Voltit: 5,0 %

Sitten lähdetään katselemaan laseissa majailevia savuisia mallasjuomia.

Ulkonäkö (pointsit: 1-5):

Urbockin vaahto oli koko porukan voimakkain ja erittäin kauniin kuohkea. SauhuSantun vaahto ei paljoa korkeudessa Urbockille hävinnyt. SavuKatajan päälle syntyi melko lyhyen hento vaahto. Kaikissa oluissa vaahto hävisi melko nopeasti juoman pinnalta. Väriltään SavuKataja oli porukan ehdottomasti tummin olut. SavuKatajan tumman ruskea väritys jätti taakseen SauhuSantun vaalean ruskean ja hieman punertavan värin. Urbock oli tummuudeltaan näiden kahden välissä. Urbock oli SavuKatajan tapaan tumman ruskea, mutta hieman vaaleampi.

Urbock: 4 pistettä. Vaahdon kuohkeus ja ulkonäön kokonaisuus hiveli silmiä.
SavuKataja: 4 pistettä.
Lyhyt vaahto pudotti pisteen pois. Muuten kaunis tumma olut, joka kauniimmalla vaahdolla olisi mennyt Urbockin ohi.
SauhuSanttu: 3 pistettä. Hieman haalea punertavan värinen. Ei mitään huonoa, mutta jotenkin ei vaan silmään iskenyt samalla tavalla, kuin kaksi muuta.


Tuoksu (pointsit: 1-10):

Tuoksussa tulee ensimmäistä kertaa esille Urbockin loistavuus. Urbock oli pehmeän savukinkkuinen, eikä liian voimakas. SavuKatajasassa sama savupalvikinkku on mukana, jonka lisäksi pieni vivahde hedelmää (banaani). SavuKatajassa on tulee jo tuoksussa esiin pientä sahtimaisuutta. Taustalla tuntuu tämä oluen nimessäkin mukana oleva kataja. SauhuSanttu häviää tuoksussa näille kahdelle lähes valovuoden. Savuisuus on erittäin mieto näihin muihin verrattuna ja jotenkin keinotekoisen tuntuinen. tervaisuus on taas mukavasti Santussa esillä.

Urbock: 10 pistettä.
Pehmeys ja hieno savuisuus ovat täydellisessä balanssissa.
SavuKataja: 9 pistettä. Sen verran voimakkaampi, että Urbockin pehmeyden verran jää kakkoseksi, mutta hyväksi sellaiseksi.
SauhuSanttu: 7 pistettä. Tuoksun mietous ja epäpuhtaus pudottivat pisteitä, mutta tervaisuus nostatti pointseja.

Maku (pointsit: 1-10):

 Olen tässä arviossa ja lukuisat kerrat toitottanut Urbockin pehmeydestä ja maussa se on yksi tämän oluen loistokkuuden syitä. Siinä on kaikki osa-alueet, niin hyvin balanssissa ettei edes pientä negatiivista sanaa löydy. SavuKataja on ehdottomasti maultaan paljon voimakkaampi ja enkä tarkoita pelkästään, että voltteja on enemmän. Tarkoitan, että savuisuus on huomattavasti vahvempi, kuin Urbockissa. Siihen kylkeen, kun on hiottu makean hedelmäinen sahtivivahde ja takavasemmalta on katajanoksakin heilahtanut, niin SavuKatajan vahvuus maussa on voimakkaat toisistaan selkeästi erottuvat maut, jotka siltikin muotoutuvat sopivaksi paketiksi. SauhuSanttua maistellessa viimeistään tajuaa, että  nyt on juoma kamppailemassa aivan väärässä sarjassa. On kuin minä lähtisin Valioliigaan pelaajaan maalitolppien väliin. Silleen, että osaan hommani, mutta perskeles kun nää muut osaa vielä paremmin. En siis ole sanomassa, että SauhuSanttu olisi huono savuolut, vaan tarkoitan, että Urbock ja SavuKataja ovat vaan oman tyylilajinsa ehdottomia ykkösiä. Seuraavassa savuolutvertailussa voisin kuvitella SauhuSantulle vastaan Mikkeller Rauchbierin ja Vakka-Suomen Jouluoluen. Nämä ovat sellaisia helpommin lähestyttäviä savuoluita, joissa savuisuus ei ole se kaikkien hallitsevin osa olutta, vaan mukava lisä.

Tässä vaiheessa kun juomia oli lasissa vielä puolet, niin alkoi selvitä ketkä kaksi karkaavat taistelemaan tämän vertailun parhaan savuoluen tittelistä. Mielenkiintoisen taistelusta Urbockin ja SavuKatajan välillä tekee, että loppujen lopuksi nämä ovat melko erilaisia savuoluita. Pitkään maistellessa näitä oluita tuli tällainen ajatus mieleen: Urbock on pehmeä pitkään haudutettu savukinkkukeitto ja kun taas SavuKataja on hieman voimakkaammalla liekilä ja voimakkaammilla mausteilla keitelty savukinkkukeitto, johon on sekaan heitetty kourallinen katajaa.

Urbock: 9 pistettä. Pehmeys, pehmeys ja pehmeys. Tasapainoinen olut, jos kaikki kohdallaan.
SavuKataja: 9 pistettä. Makumaailmaltaan Urbockia monipuolisempi, eikä sen vuoksi maultaan häviä Urbockille.
SauhuSanttu: 6 pistettä. Hieman vetinen olut, mutta taistelee mielestäni liian kovia vastustajia vastaan. Silti nautittava savuolutkokemus.
Tähän heitetään mukaan vielä seuraavat pisteet, niin saadaan kaikille poitsit kasaan:

Suutuntuma (pointsit: 1-5):

Urbock: 4 pistettä. Suussa tuntuu täyteläisen pehmeä savuharmonia ensimmäisestä siemauksesta viimeiseen pisaraan saakka.
SavuKataja: 4 pistettä. Tasapainoinen ja lähes täyteläinen. Mukavasti lämmittää, vaikka alkoholi ei puskekaan pihalle.
SauhuSanttu: 3 pistettä. Keskitäyteläinen, mutta vain vaivoin. Hieman vetinen.

Yleisvaikutelma (pointsit: 1-20):

Urbock: 17 pistettä.
SavuKataja: 17 pistettä.
SauhuSanttu: 14 pistettä.


Loppuyhteenveto:

Pitkän mietiskelyn jälkeen voiton vei Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock ja hienona kakkosena tuli Vakka-Suomen Prykmestar SavuKataja. Näiden kahden jälkeen kolmantena tuli sitten Teerenpeli SauhuSanttu. SavuKataja oli ehdottomasti Urbockia monipuolisempi, mutta tasaisen varma Urbock meni hieman edelle, mutta ei todellakaan paljoa. Näiden oluiden maistelu oli hieno kokemus ja niitä oli erittäin hauska verrata toisiinsa. Ainakin savua riitti ilmassa, niin että pakko oli ottaa palovaroittimet pois ennen kuin rupesin vertailua tekemään.

Loppupisteet:
1.    Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock, 44 pistettä.
2.    Vakka-Suomen Prykmestar SavuKataja, 43 pistettä.
3.    Teerenpeli SauhuSanttu, 33 pistettä.


"Savua ilmassa"

torstai 21. maaliskuuta 2013

Suomalaiset pienpanimot tutuksi


Suomessa on tällä hetkellä hieman reilu 20 pienpanimoa, jotka eivät välttämättä ole kaikille hirveän tuttuja. Suurin osa suomalaisista oluenkuluttajista käyvät hakemassa salkullisen jotain suurmarketin alennusolutta esim. Pirkkaa tai Rainbow:ta jne… Toisena vaihtoehtona on sitten suurten ”suomalaisten” panimoiden KarhuLappariKoffiOlvit, joita kannetaan selkä vääränä kotia ja kiskaistaan naamaan tietämättömänä, että olutta ei tarvitse ainoastaan juoda juomisen ilosta, vaan siitä pystyy myös nauttimaan. En tietenkään rupea väittämään, etteikö joku nauttisi siitä 24pakkauksestaan sateenkaariolutta, vaan väitän ja tiedän että parempaakin on tarjolla.

Tästä heräsi ajatus ryhtyä kertomaan näistä suomalaisista pienpanimoista, jotka tekevät tärkeää työtä ettei suomalaisten oluet maistuisi kuralta. Lähestyin näitä suomalaisia pienpanimoita sähköpostitse ja kerroin ideastani kirjoittaa panimosta yksittäisen artikkelin, jossa tulisin kertomaan mielenkiintoisia asioita panimosta.Tällä tavalla saisimme panimon kanssa yhteistyössä tuotua näitä panimoita ihmisten tietoisuuteen ja samalla avattua heidän silmiään, että on myös olemassa parempi ja laadukkaampi vaihtoehto näille massatuotanto-oluille.

Tulen tässä lähiviikkojen aikana kirjoittamaan artikkelit, niistä panimoista, jotka lähtevät mukaan. Artikkeleissa tullaan käsittelemään mm. seuraavia asioita:
  • Panimon historia
  • Toiminta nykyisin
  • Tulevaisuuden suunnitelmat
  • Muita kuulumisia
  • TuotevalikoimaaTuotearvioita
  • ...ja paljon muuta
Tässä lähiviikkojen aikana varmasti selviää, että mitkä panimot haluavat lähteä mukaan ja tulen julkaisemaan artikkelit siinä järjestyksessä, kuin saan myöntäviä vastauksia., kun saan artikkelit rustattua kasaan.

Jos olet panimon edustaja ja haluat mukaan, niin eikun vaan kyselyä osoitteeseen: jage.matikainen@gmail.com
Huom. tämä ei ole mikään maksullinen markkinointikikka, vaan tarkoituksena on tarjota mielenkiintoisia artikkeleja oluenystäville ja tuoda suomalaisia pienpanimoita esille.

Tällä hetkellä mukana olevat panimot:
Lista päivittyy sitä mukaa, kun myönteisiä vastauksia tulee.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Jaskan äänestys - Mistä oluesta arvio kehiin - Tulokset

JaskanKaljat Blogin ensimmäinen äänestys päättyi eilen illalla minuuttia vaille puolen yön revontulien räiskyessä taivaalla. Äänestykseen tuli vastauksia 54 kappaletta ja lopulta sieltä löytyi myös voittaja.

Äänestyksen voitti: Savuolut vertailu: Savukataja vs. Urbock vs. SauhuSanttu, joka sai 20% kaikista äänistä.
Savuinen Trio

Toiseksi äänestyksessä tuli:
Plevnan Barley Wine 2012, joka sai 16% äänistä ja heti perässä tulikin Fuller’s Vintage Ale 2012 ja BrewDogin Hardcore IPA.

Näiden neljän jälkeen tulikin sitten äänestyksen ehdokas numero 11. Ihan paska kysely, joka 11% äänistä. Edellä olevat oluet kuitenkin keräsivät 62% kaikista äänistä, niin eiköhän tämä äänestys tule joskus vielä palaamaan ja silloin listalla taas eri oluet.

Ensimmäiseksi tulen tietysti julkaisemaan tuon Savuolut vertailun, kunhan saan runoiltua tekstin kuosiin. Ainakin mitä kun muistiinpanoja selailen, niin melkoisen paljon savuista tekstiä luvassa. Sen jälkeen tulen julkaisemaan myös arviot Plevnan BW:stä, Fuller’sin Vintage Alesta ja BrewDogin HC IPA:sta, koska nämäkin näyttivät herättävän kiinnostusta äänestäjien osalta.

Tässä vielä äänestystulokset parhaimmuusjärjestyksessä (suluissa äänimäärät):
  1. Savuolut vertailu: SavuKataja vs. Urbock vs. Sauhusanttu: 20,37% (11)
  2. Plevnan Barley Wine 2012: 16,67% (9)
  3. Fuller's Vintage Ale 2012: 14,81 (8)
  4. BrewDog Hardcore IPA: 12,96 (7)
  5. Ihan paska kysely!: 11,11 (6)
  6. Anchor Liberty Ale: 7,41 (4)
  7. St Feuillen Grand Cru: 5,56 (3)
  8. Samuel Adams Boston Lager: 3,70 (2)
  9. Stadin American Barley Wine: 3,70 (2)
  10. Weihenstephaner Vitus: 3,70 (2)
  11. Achel 8 Blond: 0,00 (0)


perjantai 15. maaliskuuta 2013

Nøgne Ø / Terrapin Imperial Rye Porter

Nøgne Ø / Terrapin Imperial Rye Porter

Olutopas.info - Arvio 

Yleistä: Alkavat käydä Arkadian Alkon herkut vähiin. Seuraava uusi olut, jonka maistelen on 500. maistelemani olut ja sitä varten olen jättänyt viimeisen pullollisen yhden skotlantilaisen punkpanimon juomaa. Moni varmasti tuntee tämän panimon ja jos vielä paljastan, että kyseessä on oman tyylilajinsa paras Olutoppaassa ja samalla toiseksi paras panimonsa tuote. Tavallaan 500 erilaista olutta tuntuu paljolta, mutta sitten kun täältäkin pohjolasta löytyy muutama huimat 10 000 erilaista olutta nauttinutta herraa, niin ollaanhan tässä vielä lastenkengissä. Enpä minä tässä ole ryhtynytkään väkisin hakemaan itselleni tikkejä, vaan mieluummin nautin hienoista oluista.

"Kilppari"
Nyt kuitenkin kirjoitan arvioinnin yhdestä huippuoluesta, jossa nähdään norjalaisen ja yhdysvaltalaisen panimon yhteistyönä syntynyt olut. Olut on tyylilajiltaan Imperial Rye Porter ja suomennettuna se on vahva ruisportteri. Tavalliset Portterit ovat itselleni melko tuttuja ja niitä on kohtalaisen hyvin saatavilla esimerkiksi Alkon valikoimasta mm. Sinebrychoff Portteri, Fuller’s London Porter ja Laitilan Kievari Portteri. Näistä tuo viimeisenä mainittu Kievari Portteri tuli Alkon valikoimaan kaksi vuotta sitten ja tällä viikolla Alkon sivuille ilmestyi uutuutena eli on muutamien päivien sisällä Alkon hyllyssä.
Imperial Portterit ovat hieman harvinaisempia, kun Alkon valikoimasta löytyy ainoastaan Ridgeway Imperial Porter, joka ei ole mikään kummoinen soppa. Omia listojani, kun hieman selailin, niin Ridgeway ja nyt arviossa oleva Nøgne Ø / Terrapin IRP taitavat olla ainoat Imperiaaliset Portterit mitä olen juonut. Joitain on tullut vastaan, mutta ei mitään mainitsemisen arvoisia, kun sellaisilla hetkillä jokin toisen tyylilajin edustaja on vienyt voiton ja päätynyt lasiini. Nyt kuitenkin lasiin kaatuu ImperiaalinenNorskiJenkkiRuisPortteri ja luvassa on mahtavan oluen nauttimista. Ainut mikä tässä harmittaa, niin se että arvion kirjoitan nyt ja tämä olut on jo nautittu.

Vielä sen verran heittelen juttua kehiin, että käydään läpi näitä kahta panimoa ennen arvioita.
Nøgne Ø on itselleni näistä se tunnetumpi ja yksi suosikkipanimoistani. Tämä Rye Porter oli yhdeksäs maistelemani norjalaispanimon olut ja jokainen on ollut erittäin onnistunut makunautinto. Näistä vielä omassa top5 listassani majailee #100 ja Imperial Stout. Tästä pulppuaa samalla ilmoille yksi harmittavimmista oluthetkistä viime vuodelta tai oikeistaan oluthetken puuttumisesta. Ostelin Alkon hyllystä #100:sta ja vieressä oli #500, joka jäi kokonaan kokeilematta kunnes hävisi hyllyiltä niihin parempiin suihin. Onneksi päässä oli kuitenkin sen verran järkeä, että kävin hakemassa sixpäkin tätä #100sta talteen. Tuo #500 harmittaa silti melkoisesti. Double IPAa pidän kuitenkin tällä hetkellä yhtenä suosikki oluttyylinä Imperial Stoutin ja Barley Winen kanssa. Kun tuollaisen kerran helmen antaa valua sormien välistä, niin sen jälkeen on ollut pesisräpylä kädessä Alkossa, kun olen hamunnut juomia kyytiin. Harmi vaan kun tällä hetkellä siellä ei ole yhtään tajunnanräjäyttävää, jos ei Nøgne Ø:n Imperial Stouttia lasketa.

Toisena panimona mukana on itselleni tuntematon Terrapin (Terrapin Beer Company). Tiedän panimosta niin vähän että surffailen netin kautta tämän kilpikonna logolla varustetun olutpanimon sivuille. Sivusto kysyy, että olenko yli 21 –vuotias. Vastaan kyllä vaikka hädin tuskin ;) Panimo sijaitsee Georgiassa ja on perustettu vuonna 2002. Näiden tietojen jälkeen surffailen sivulle Ratebeer.com ja katsotaan mikä on panimon ykkösjuttu. Kärjessä komeilee Terrapin Wake-n-Bake Coffee Oatmeal Imperial Stout, joka pisteiden varjolla menee hädin tuskin Imperial Rye Porterin edelle. Tähän haluankin heittää Teille kokeneemmille täkyn ja kertokaa lisää tästä Terrapin olutpanimosta ja kokemuksia heidän oluistaan, koska eihän myö korvessa asujat tiedetä mitään suuren maailman meiningistä Suomalaisille tämä on melko tuntematon panimo (kuulun tähän joukkoon), joten kaikki lisätieto olisi ainakin itselleni erittäin positiivista.

Tyyli: Imperial Porter

Voltit:  9,0 %

Ulkonäkö: Mustan yhteistyöoluen päälle kasautuu kuohkean kupliva kaunis pari senttinen beigen ruskea vaahto.

Tuoksu: Tuoksussa vallitsee paahteisuus, savuisuus, lakritsi ja suklaa. Näistä paahteisuus on voimakkaimmin esillä lakritsin kanssa. Tuoksu on myös mukavan rukiinen ja pientä viskimäistä vivahdetta on myös havaittavissa. Erittäin hyvän tuoksuinen ja antaa  hyvät lähtökohdat maistelulle.

Maku: Maussa voimakas paahteisuus menee hienosti käsi kädessä miedon rukiisen savuisuuden kanssa. Taustalta iskee suklaa, lakritsi ja pieni viskimäisyys. Aivan kuin olisi jossain tammitynnyrissä kypsennetty. Greippinen humalointi toimii erittäin loistavasti.

Tuomio: Makumaailmaltaan erittäin monipuolinen olut ja aivan loistava makuelämys. Nautiskeluolut viimeisen päälle.

Ostanko jatkossa: Aivan varmasti tulee ostettua lisää, kunhan sattuu vaan kohilleen. 

Mistä:
Arkadian Alkosta

Olutopas.info pisteeni:
43/50

Kolme sanaa: Paahdetta, Lakua, Savua


"ImperiaalinenNorskiJenkkiRuisPortteri"

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Jaskan tuliaiset: Quilmes Cristal & Quilmes Stout

Jaskan tuliaiset: Quilmes Cristal & Quilmes Stout

Yleistä: Argentiinasta tuliaisena tulleista juomista päästään maistelemaan ensimmäisiä oluita. Ensimmäisenä maistelussa ollut viemäritavara Salta Malta paljastui myöhemmin mallasjuomaksi. Itse en tätä etiketistä osannut lukea, kun ei tuo Epsanjan kieli oikein taitu, mutta onneksi saatiin siihen selko.

Tänään on futisilta, kun mestareiden liigan ottelussa FC Barcelona lähtee tavoittelemaan AC Milanin kahden maalin etumatkaa neljännesvälierän toisessa osaottelussa. Aasin siltoja pitkin pääsemme tämän illan pelijuomien kimppuun. Eli päälläni on Argentiinan pelipaita, jossa selässä komeilee Lionel Messin nimi ja numero 10. Messi pelaa Barcelonan riveissä, joten saadaan paidan kautta yhteys illan peliin ja Argentiinan maajoukkueen sponsori on Quilmes, joka on kahdella eri oluella tänään lasissani.

Ensimmäisellä puoliajalla lasiin kaatui se ”perusQuilmes” eli Quilmes Cristal, joka on Argentiinassa synonyymi oluelle. Vähän niin kuin Australialle Foster’s ja vaikkapa Kiinalle Tsing Tao. Quilmesin panimo hallitsee maansa markkinoita n. 75 prosentilla, joten ei ole epäselvää mikä mallasjuoma on paikallisten huulilla.
Quilmes Cristal on ollut saatavilla myös Alkon valikoimasta huhtikuusta 2010 pikkusen vajaa vuosi eteenpäin ja Cristalin tilalla oli käytetty nimikettä Cerveza. Alkon valikoiman pullo oli kokoa 0,33 ja nyt maistelussa oleva on 0,5 litrainen hauskan näköinen pullo. Hauskan pullosta tekee lähes tuplasti normaalia pulloa paksumpi pullonkaula kierrekorkilla. Tätä pullomallia voisi kuvaille, että alanmiesten pullo, kun kyllä tuollaisesta rööristä saa nesteen aika vauhdilla kitusiin.
Vas. Quilmesin rööri ja oik. vertailuna Pilsner Urquell pullo.

Ylläoleva kuva hieman hämää, mutta Quilmesin rööri oli lähes tuplasti suurempi, kuin normipullossa.

Toisella puoliajalla lasista löytyi sitten samaisen panimon tummempaa tuotosta Quilmes Stout. Tässä Stoutissa on lukemani perusteella käytetty kolme eri paahdettua mallasta.Aloitetaan nämä arviot kuitenkin ensimmäisen puoliajan Cristalilla ja siitä sitten Stouttiin.

Quilmes Cristal

Olutopas.info - Arvio

Tyyli: Vaalea Lager

Voltit:  4,9 %

Ulkonäkö: Vaalean keltaisen värisen erittäin poreilevan oluen päälle rakentuu nelisenttinen pesuainemainen kupliva vaahto.

Tuoksu: Tuoksultaan melko mieto, lähes mitäänsanomaton. Hieman maltainen.

Maku: Maultaan Quilmes on makean maltainen ja maissinen olut. Kun tulee se hetki, kun pitäisi maistella, niin eipä tämä maistukkaan miltään. Suutuntumaltaan jää erittäin kevyeksi.

Tuomio: Perusbisse. Nippanappa menee näiden suomalaisten suurpanimoiden lagereiden edelle. Janojuomana menee, mutta ei tästä suurta olutnautintoa saa. Tämä jos on maksanut Alkossa pikkusen reilu pari euroa/pikku pullo, niin eipä olisi hintansa väärti. Ei tämä täysin huono ole, vaan juurikin melko helppo ja mieto tapaus.

Ostanko jatkossa:
  Jos satun joskus eksymään Argentiinaan, niin kyllähän tälläistä voisi aurinkoisena päivänä lipittää janoonsa.

Mistä: Isäukon tuoma tuliaispullo Argentiinasta.

Olutopas.info pisteeni: 17/50

Kolme sanaa:
Maissi, Perusbisse, Kevyt


Quilmes Stout

Tyyli: Stout

Voltit:
4,8 %

Ulkonäkö: Olut kaatuu lasiin hirmuisella suhinalla ja ruskea vaahto häviää oluen päältä lähes silmänräpäyksessä. Väriltään olut on musta.

Tuoksu: Tuoksultaan makean maltainen ja herättää pieniä flashbäkkejä muutaman päivän takaisesta Salta Maltasta.

Maku:
Maultaan erittäin makean maltainen ja mämminen.Maussa mukana myös pientä paahteisuutta, mutta melko vähän. Taustalla on hento sipaisu myös suklaata.

Tuomio: Omaan makuuni aivan liian makea Stout. Tätä juodessa tulee jotenkin enemmän vaan jano. Siltikin melko mielenkiintoinen makukokemus. Positiivinen fiilis jäi, vaikka kyseessä ei ollutkaan mikään huippuyksilö.

Ostanko jatkossa:  En usko, että tulen ostamaan.

Mistä: Isäukon tuoma tuliaispullo Argentiinasta.

Olutopas.info pisteeni: Ei ole Olutoppaassa

Kolme sanaa: Makea, Makeampi, Makein


Futispeli: FC Barcelona – AC Milan: 
Lähtökohdat ottelulle oli Milanin muutaman viikon takainen 2-0 voitto Italian maaperällä. Näistä lukemista Barcelona lähti Messin johdolla hakemaan vähintään sitä kahta maalia, että päästään tasatilanteeseen. Vaikka päälläni olikin pelin aikana Messin paita, niin en liputtanut kummankaan joukkueen puolesta, vaan odotin loistavaa jalkapallo-ottelua. Real Madrid fanina ei tulisi mieleenkään kannustaa Barcaa ja kun vielä Italian puolelta oma joukkuen on Juventus, niin Milanille ei kannustuslaulut rupea raikumaan.

Ensimmäinen puoliaika:
Peliä pelattu ainoastaan viisi minuuttia kun Lionel ”Kirppu” Messi heitti rangaistusalueen rajalta vasempaan yläkulmaan ja Barcan takaa-ajo sai hyvän alun. 38 minuutilla Milan pelaaja (joku?) pääsi yksin läpi kesken Barcan hallinnan ja lähes varma maali vaihtui tolppaan. Puolitoista minuuttia tolppavedon jälkeen soi toisessa päässä, kun Messi tykittää Iniestan syötöstä oikeaan alakulmaan. Kyllähän se maailman paras jalkapalloilija rankaisee jos pääsee rauhassa hämmentämään rangaistusalueen tietämillä. 40 minuutin jälkeen lähdetään taas alkupisteestä, kun kummallakin joukkueella on plakkarissa kaksi häkkiä. Koko ensimmäinen puoliaika oli Barcelonan täydellistä hallintaa, jossa Milanilla ei ollut oikeastaan muuta tehtävää kuin yrittää pysyä perässä.

Toinen puoliaika: Toinen puoliaika alkoi lähes samalla kaavalla ja 56. minuutilla Xavin loistavasta syötöstä David Villa sijoitti nahkakuulan lähes vasempaan yläseen. Tällä hetkellä peli näyttää siltä, että Milan tulee saamaan elämänsä selkäsaunan. Tässä vaiheessa yritin Googlettaa Milanin suurimman tappion, niin ensimmäinen vastaus minkä löysin oli ” Milan's biggest loss is accepting Ronaldo” :). Loppuun vielä viimeinen niitti Milanin arkkuun, kun Jorgi Alba laittoi lisäajalla Barcan neljännen maalin Milanin verkkoon. Milanilla oli toisella puoliajalla muutama puolittainen paikka, mutta olihan tämä täysin Barcelonan peli. Hieno yksinpelihän se oli, kun eihän siellä loppujen lopuksi ollut kuin yksi joukkue.

Ottelu päättyi FC Barcelonan selvääkin selvempään 4-0 voittoon ja Barca jatkoon yhteismaalein 4-2.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Jaskan äänestys - Mistä oluesta arvio kehiin


Kirjoittelen arvioni aina pieneen A6 –kokoa olevaan ruutuvihkoon ja tuossa katselin, että kolmas vihko alkoi juuri. Voisi sanoa, että löytyy lukuisia arvioita joita ei ole vielä tänne Blogin puolelle tullut päiviteltyä. Sitten tutkiskelin Bloggerin mahdollisuuksia ja sitten heräsi idea eli pistetäänpäs pieni äänestys kehiin. Saatte lukijani käydä äänestämässä mistä näistä 10 eri oluesta teen arvion ensimmäisenä.

Tässä lista oluista jotka ovat mukana äänestyksessä:

  1. Achel 8 Blond
  2. Anchor Liberty Ale
  3. BrewDog Hardcore IPA
  4. Fuller's Vintage Ale 2012
  5. Plevnan Barley Wine 2012
  6. Samuel Adams Boston Lager
  7. Savuolut vertailu: SavuKataja vs. Urbock vs. Sauhusanttu
  8. St Feuillen Grand Cru
  9. Stadin American Barley Wine
  10. Weihenstephaner Vitus
  11. Ihan paska kysely!
Eli Teillä on myös mahdollisuus äänestää kohtaa 11. jonka vastaus on: Ihan paska kysely!
Näin tiedän, että kuopataanko tämä idea heti kättelyssä vai voisiko tätä käyttää joskus muulloinkin!


Äänestys aikaa on 17.3.2013 klo.23:59 ja eniten ääniä saanut olut ilmestyy arvion kera tänne blogiin. Nyt jos koskaan saatte päättää mistä kirjoitan arvion. 

 Äänestys löytyy Blogista oikeasta palkista, joten eikun klikkaamaan mieleistä olutta. Tietysti jos mieleen tulee jotain mustaa hevosta (en puhu siitä oluesta), niin heittäkää kommenttia. Mielenkiintoiset ja toteutuskelpoiset ideat ovat aina tervetulleita.

Arviointi käynnissä

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Tuliaiset Jaskalle: Salta Malta

Tuliaiset Jaskalle: Salta Malta

Yleistä: Tässä tulee nopein arvio minkä olen eläissäni tehnyt tähän blogiin. Maistelussa on Argentiinasta saapunut mallasjuoma (jota luulin alkoholittomaksi olueksi) nimeltään Salta Malta. Hieman yritin netistä hakea tästä infoa, mutta aika vähäistä oli infot ja parempi näin.

Tyyli: Mallasjuoma

Voltit: 0,0 %

Ulkonäkö: Musta juoma, jonka päällä pari senttinen lyhyt kestoinen vaahto.
Alkoholitonta mämmimallaskuraa

Tuoksu: Tuoksultaan erittäin maltainen, makea ja mämminen. Pahan hajuinen!

Maku: Maultaan pahempi, kuin tuoksultaan. Makeus iskee ensin tuoden maltaan ja voimakkaan mämmin suuhuni. Makuhermosto miettii, että mitä helvettiä ja kurkku huutaa, että älä perkele mene nielaisemaan. Suuhun jää vellomaan pitkäksi aikaa erittäin epämiellyttävä maku jota en viitsi sen enempää ruveta analysoimaan.

Tuomio: En oikeastaan jaksa ruveta edes kommentoimaan sen enempää. Viemäriin kaatui, niinkuin lähes saman makuinen  Oettinger Maltz. Huh huh, että maistuu pahalta suussa. Pitääpä hakea tuopillinen Coca-Colloo.

Ostanko jatkossa:  Helvetin huono kysymys.

Mistä:
Isäukon tuoma tuliaispullo Argentiinasta.

Kolme sanaa:
Yök, Mämmi, AAAAARGH

Nyt kun on tämä sixpäkin huonoin juotu, niin pääsee jossain vaiheessa mielenkiinnolla maistelemaan näitä muita olusia.

Huom. Artikkelia muokattu 10.3.2013, koska sain kuulla ettei kyseessä ole alkoholiton olut, vaan mallasjuoma. Kiitokset tästä tiedosta TBonelle.

Tuliaiset Jaskalle: Argentiinan Sixpäkki

Tuliaiset Jaskalle: Argentiinan Sixpäkki

Tästä alkaa kuuden hieman kauempaa saapuneen oluen arviot. Nämä oluet matkustivat Argentiinasta Joensuuhun muutama päivä sitten, kun isäni saapui pikkusen vajaan kuukauden mittaiselta reissulta Etelä-Amerikasta tuolta Messien ja Maradonien maasta, jossa hän oli WipeOut Suomi 2013 kuvauksissa. Mikä saa 54 vuotiaan papparaisen tällaiseen reissuun lähtemään? No vastaus on varmaan suvussamme virtaava terve ”hulluus” ja haasteiden kohtaaminen. Tässä sen verran mainostan, että Fox-kanava rupeaa maaliskuun viimeinen päivä tarjoamaan televisioruudun välityksellä tätä WipeOut Suomi ohjelmaa, jossa isäukkoni kohtaa boltit yms. muut jännittävät vempaimet, jotka on luotu tähän maailmaan vain satuttamaan ja viskomaan ihmisiä oikein olan takaa. Katsotaan miten papparaisen käy.

Nyt kuitenkin menemme näiden tuliaisten äärelle ja edessäni koreilee kuusi melko mielenkiintoista olutta. Yhtäkään näistä en ole ennen nähnyt ja yhdestä olutmerkistä olen ainoastaan kuullut. Tämä tuttu olutmerkki on Quilmes ja tämän panimon tuotteita tässä sixpäkissä on kaksi erilaista. Kyseessä on Saksalaissyntyisen Otto Bembertin vuonna 1888 Buenos Airesin Quilmesiin perustaman panimon kaksi olutta: Quilmes Cristal ja Quilmes Stout. Quilmes on Argentiinalle, kuin Foster’s Australialle tai kuin Budweiser Jenkeille. Eli tätä perusbisseosastoa.

Tässä lähiviikkojen aikana tulen hävittämään näiden pullojen sisällön ja ilmoittelemaan tänne blogin puolelle, että minkälaisia mielipiteitä tämä juomien nauttiminen toi esille. Tässä on mukavaa vaihtelua, kun kyseessä on hieman eksoottisempia tuotteita. Seuraavassa. Lueteltu oluet kuvan perusteella vasemmalta oikealle ja sen verran infoa, kuin tälleen etiketin perusteella ja pienellä googlailulla saan irti näistä juomista. Hieman tarkempaa tietoa sitten kun juoma on lasissa ja mallasjuoma huulilla.

OtroMundo Nut Brown Ale: Kuusi prosenttinen argentiinalainen Brown Ale. OtroMundo Brewing Company on tämän oluen takana ja kyseisen panimon Strong Red Ale voisi olla myös mielenkiintoinen tuttavuus. Nut Brown Alessa humalina käytetty ainakin Cascadea ja East Kent Goldinsia. Maltaina käytetty 96 % Pilsen tyylistä ohramallasta Buenos Airesista ja  6 % Bavaria mallasta Saksasta. Tämä voi todellakin olla melko mielenkiintoinen olut.

Kunstmann Torobayo Pale Ale:
Viisi prosenttinen chileläinen English Pale Ale. Siinäpä sitä infoa kerrakseen.

Quilmes Cristal:
4,9 prosenttinen argentiinalainen Vaalea Lager. Argentiinan ”kansallisolut” eli hallitsee maan olutmarkkinoita suvereenisti n. 75 % markkinaosuudella. Quilmesin panimo on kuulunut suuren ja mahtavan InBev:iin vuodesta 2004 lähtien. Tai jos tarkkoja ollaan, niin Quilmes kuuluu AmBev:lle, jonka yläpuolella naruista vetelee InBev.

Quilmes Stout: Yllämainitun panimon 4,8 prosenttinen Stout. Googlettelu antoi niinkin tärkeän tiedon, että 2171 ihmistä naamakirjassa tykkää tästä oluesta. Esimerkiksi Karhu oluesta tykkää 125 ihmistä, joten tämän mukaan Quilmes Stout on ainakin 17 kertaa parempaa, kuin suomalaisten suosikki Karhu. No joo Facebookissa yli 70 tuhatta ihmistä tykkää Guiness beeristä, mutta vain 2479 Guinness Beeristä. Hah haa! Nyt kyllä taittuu aika paskanjauhannan puolelle. Siirrytään seuraavaan olueeseen.

Andes Cerveza Blanca:
5,5 prosenttinen argentiinalainen Vaalea Lager. Tämäkin on InBev:in hallinnassa elikkäs tulee samalta tehtaalta, kuin kaksi edellä mainittua Quilmesia.

Salta Malta: Viimeisenä tässä listalla on alkoholiton olut Argentiinasta, jostain Salta nimisestä paikasta. Tämä lähtee kohta maisteluun, joten varmaan ekana isken tästä arvion kehiin.

Tälläisillä eväille lähdetään tutustumaan Argentiinan olutkulttuuriin ja kiitokset vielä tuliaisista tämän bloginkin välityksellä. Muistakaa ruveta seuraamaan Wipeouttia, niin näette kuinka tällainen patu lentää oikein kunnolla. Huom. taustarekvisiittana tuliaispaketissa ollut Messin pelipaita.

Jos olette lukijani jotain näistä maistelleet, niin pistäkää kommenttia tulemaan. Voisin kuvitella, että ainakin tuo perus Quilmes on jollain joskus ollut lasissa tai putelissa naaman edessä.


Stone Old Guardian - 2012 Release

Stone Old Guardian 2012 Release

Olutopas.info - Arvio 

Yleistä: AleSmithin ja Brooklynin jälkeen jatkamme jenkkilinjalla, kun isken kehiin Stone Brewing Co:n valmistaman Stone Old Guardian 2012 version. Old Guardianin resepti vaihtelee vähän vuosittain ja tämä on ensimäinen kerta, kun lasiini kaatuu Stonen OG. 2012 versiossa käytetyt humalat tulevat panimon kotimaasta jenkkilästä, kun ne edellisessä versiossa saapuivat Atlantin toiselta puolen briteistä.

Stone Brewing Co on perustettu vuonna 1996 Greg Kochin ja Steve Wagnerin toimesta. Itselleni tämä Old Guardian on vasta toinen kyseisen panimon olut, joka on maistelussa ja tämä johtuu kaiketi sijainnistani kartalla, koska ei niitä tämän enempää ole vastaan sattunut. Arkadian Alkosta tämä lähti mukaan samalla reissulla, kuin esim. AleSmith IPA ja olisin halunnut ottaa mukaani myös Stone toisen huippuoluen Stone Imperial Russian Stoutin, mutta myyjä tarjosi ei oota.

No syöksytäänpäs tämän jenkkiläisen ohraviinin kimppuun!


Tyyli: Barley Wine

Voltit: 11,0 %

Ulkonäkö: Olutta koristaa nelisenttinen vaahto ja väriltään juoma on kuparinpunainen.
Tuoksu: Tuoksultaan hedelmäisen makea ja samalla vahvasti humaloitu Double IPAmainen. Karamellimallas on myös hienosti esillä. Tuoksu antaa osviittaa, että luvassa on erittäin maistuva humalapommi.

Maku: Suutuntumaltaan täyteläinen, pehmeän hedelmäinen ja samalla kirpeän greippinen olut, jossa karamellimaltaat antavat toffeemaista makeutta. Voimakkaalla humalakauhalla on tähän ammennettu humalaa, joten tässä on juoma minun makuuni. Loisteliasta olutta!

Tuomio: Kahden huipputyylin hybridi. Humalaviritetty DIPA vivahteinen Barley Wine. Loistava olut aivan loistava. Tälläisiä pitää saada lisää.

Ostanko jatkossa:  Varmasti ostan.

Mistä: Arkadian Alkosta

Olutopas.info pisteeni: 44/50

Kolme sanaa: Pehmeä, Kirpeä, DIPABW

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Brooklyn Black Ops 2012

Brooklyn Black Ops 2012

Olutopas.info - Arvio

Yleistä: Kun kaksi suosikkifutisjoukkuettani kohtaavat, niin ei lasiin voi kaataa ihan mitä tahansa keskiketterää tai muuta kuppasta kuraa. Tässä nautittavassa juomassa menemme Atlantin toiselle puolella ja Vapauden patsaan nykyisestä kotikaupungista. Sieltä vielä tarkemmin menemme Kingsin piirikuntaan, jossa sijaitsee Ison Omenan suurin kaupunginosa kahden ja puolen miljoonan asukkaan Brooklyn. Siellä Williamsburgin entisessä teräsvalimossa sijaitsee vuonna 1987 perustettu Brooklyn Brewery. Huom. arvion lopussa enemmän tästä kyseisestä futispelistä.

Brooklynin panimon tuotteita maahantuo Sinebrychoff ja ne ovatkin ainoat hyvät Keravan Koffilaisten maahantuomat juomat. Maistelussa on olut, jota mm. oluen etiketin mukaan ei ole olemassa ” Brooklyn Black Ops does not exist” – teksti aloittaa takaetiketin tarinan. Eli tämän kun juonut pois, niin voikin puolisolleen todeta, että mitään en oo ottanu.

Black Ops on neljäs Brooklynin panimon olut, jota maistelen ja näistä Brooklyn Lager ja Brooklyn Black Chocolate Stout ovat olleet erittäin hyviä ja lähes loistavia. Lager on esimerkiksi Olutoppaan paras Wieniläistyylinen Lager ja oma Laakeri suosikkini. Musta suklaa stoutti taas ei ole lähelläkään oman tyylinsä kärjessä, mutta kyseessä onkin ehkä se kaikkein hienoin ja laadukkain oluttyyli Imperial Stout, jossa hyvät ja loistavat pisteet eivät riitä edes kahdenkymmenen kärkeen. Tämä ei kuitenkaan poista sitä faktaa, etteikö tämä suklaa stoutti oli erittäin toimiva jälkiruokaolut (nestemäistä suklaata). Näistä tuo laakeri löytyy Monopolin hyllyltä ja suklaajuoma hävisi viime vuoden puolella ja tämän vuoden alkupuolella. Itselleni viimeinen Brooklynin suklaa kaatui kurkkuun viime kesänä, kun kävin kummipojan synttärijuhlissa. Sitä ois voinu yhden pullon jemmaan ostaa, mutta eipä tullu tajuttua.

Brooklyn Black Ops sisältää kuutta eri mallasta: Maris Otter-, Kristalli-, Weyerman Wheat-, Pilsner-, Suklaa- ja mustamaltaat. Humaliksi Brooklynin poijjat ovat heittäneet Willamettea ja East Kent Goldingsia. Näiden maltaiden seassa vielä paahdettua ohraa, vettä ja hiivaa. Tämä setti sitten Bourbonviskitynnyriin muutamaksi kuukaudeksi ja siitä sitten kuoharipulloon shamppanjahiivojen kanssa hakemaan hiilihappoja. Tällä reseptillä syntyy olut, joka ”does not exist”.

Nakkasin pullon jääkaappiin noin 45 minuutiksi ja siitä sitten ruvetaan kokemaan! Itse menin seuraavalla kaavalla: Ensimmäinen lasillinen suoraan jääkaapista ja toinen lasillinen kaatui pullon oltua  45 minuuttia huoneenlämmössä. Loppua kohti parani, mutta katsotaan seuraavaksi miltä Opsi maistu.

Tyyli: Imperial Stout

Voltit: 10,5 %

Ulkonäkö: Pikimustan oluen päälle syntyy lyhyt kolme senttinen ruskeahko vaahto. Vaahto on melko lyhyt kestoinen.

Tuoksu: Ensi nuuhkaisussa iskee voimakas viskimäisyys, jonka jälkeen pikku hiljaa tuoksusta voi poimia paahteisuutta, salmiakkia ja hieman suklaata.

Maku: Suutuntuma heti alkuun on hiilihappoisen samppakalja/kuoharimainen. Sitten iskee tynnyrikypsennyksen mukana tullut erittäin vahva viskimäisyys. Omaan makuuni jopa liian vahva. Jälkijunassa sitten paahdetta, kahvia ja suklaata. Rungoltaan Ops on keskitäyteläinen ja häviää Nøgne Ø Imperial Stoutille ja Tampereen ylpeydelle Plevnan Siperialle melkoisesti. Oluen humalointi on melko mietoa.

Tuomio: Hyvä IS, mutta ei todellakaan paras. Mielestäni ei ole hintansa väärti, kun samalla rahalla saa kolme Nøgne Ø Imperial Stoutia. Uskon kuitenkin, että tällainen kannattaa unohtaa kellariin muutamiksi hetkiksi, niin varmasti toimii paremmin. Mielestäni samaisen panimon Black Chocolate Stout on parempi. Tuo BCS on sellainen mukavan pehmeä tähän Opsiin verrattuna, joka on hieman karkea.

Ostanko jatkossa:  En osta, vaan käyn hakemassa mieluummin ne kolme Nøgne Ø IS:ää :)

Mistä: Löytyy niistä Alkoista, jotka ovat halunneet tämän ottaa myyntiin.

Olutopas.info pisteeni: 38/50

Kolme sanaa: Viski, Pettymys, Kallis

Futispeli: Manchester United - Real Madrid.

Kyseessä oli Mestareiden liigan neljännesvälierän toinen osaottelu. Ensimmäinen päättyi Madridissa 1-1 ja Real Madrid lähti toiseen otteluun periaatteessa yhden maalin tappioasemassa, kun ManU heitti tuon arvokkaan vierasmaalin. Ottelun alku oli lähes koko ensimmäisen puoliajan Realin hallussa, mutta siltikin ManU loi parhaat maalipaikat. 48 minuutin pelin jälkeen hienon pelin pelannut Sergio Ramos heilutti maaliverkkoa, mutta perkele kun se oli oma verkko mikä heilui. ManU johti 1-0 ja kirosanat lenteli ympäri olohuonetta. Tästä varmaan huomaatte kumpi on se suurempi suosikkini näistä kahdesta ja kuva varmasti kertoo sen myös. Matsia oli pelattu 56 minuuttia, kun Nani leikki hieman ninjaa ja hyppäsi napit edellä Arbeloan kylkeen. Tuomari teki oikean ratkaisun ja heitti kehiin punaisen kortin. Nani pihalle. Jos napit edellä tulee tuolla tavalla tilanteeseen, niin joutaa pihalle ja suorilla. Minulle jos tuollaista kokeilee, niin selviää tilanteesta punaisella nenällä :)

ManUn miesalivoima vaan lisäsi Realin hallintaa ja ottelu ratkesi minuuteilla 66 ja viimeistään 69. Ensiksi 7 minuuttia kentällä ollut Luka Modric jysäytti komealla oikean tolpan kautta viuhuvalla kudillaan Realin tasoihin ja hetken päästä ex-ManU tähti ja nykyinen Real Supertähti Cristiano Ronaldo iski viimeisen naulan ManUn arkkuun Higuainin loistosyötöstä. Tästä ei enää Englannin pojat toipuneet ja Espanjalaiset marssivat kohti seuraavaa voitokasta peliä. ManUn ykköspelaaja oli ehdottomasti 39 vuotias Ryan Giggs, joka pelasi 1000. ammattilaispelinsa. Hän piti ManUn toiveita yllä hienoilla keskityksillään ja hienolla taisteluasenteellaan. Tässä on kuitenkin jätkä joka pelasi ammattilaisena, kun minä vielä taputtelin paskaa, joten hattu on nostettu korkealle tälle legendalle. Realin parhaimmistoon kuului ehdottomasti maalivahti Diego Lopez, joka tuurasi maailman parasta maalivahtia (Iker Casillas) erittäin mainiosti. Lukuisia hienoja pelastuksia ja muuten perusvarmaa peliä.

Ottelu päättyi Realin 2-1 voittoon ja Real jatkoon yhteismaalein: 3-2

Ei ollut Real Madridille ihan paskin viikko, kun Barca otti kahdesti nenään ja ManU kerran.

Elekkee kertoko kellekkään, mutta tätä olutta ei kuulemma oo ees olemassa!

maanantai 4. maaliskuuta 2013

AleSmith IPA

AleSmith IPA

Olutopas.info - Arvio 

Yleistä: Viime Helsingin reissulla päädyin ensimmäisen kerran elämässäni Arkadian Alkoon, joka on kyseisen yrityksen ”lippulaivaputiikki”, jossa on normaaleihin Alkoihin verrattuna laajempi valikoima. Tältä ostosreissulta mukaan lähti seitsemän pulloa ja tässä on arvio yhdestä niistä.

AleSmith IPA on Ratebeer.com –sivustolla listattu tyylilajinsa parhaaksi ja Olutopas.info on listannut juoman toiseksi parhaaksi IPAksi, joten maistelussa ei ole mikään turha juoma. India Pale Ale on yksi suosikki oluttyylilajejani eli odotukset olivat aivan katossa, kun rupesin vääntämään pullonavaajalle korkkia auki.

AleSmith panimo on perustettu vuonna 1995 on siitä lähtien luonut toinen toistaan hienompia oluita. Tämä IPA on yksi panimon parhaimmista tuotoksista ja tämän voin sanoa ainoastaan lukemani perusteella. IPA oli ensimmäinen maistelemani, mutta ei todellakaan viimeinen. Seuraava erittäin kiinnostava voisi ollakin AleSmith Speedway Stout.

Tyyli: India Pale Ale

Voltit: 7,3 %

Ulkonäkö: Väriltään tämä jenkkiIPA on kirkas oranssinen olut, jonka päällä majailee runsas kuohkea valkoinen vaahto. Vaahto jättää kauniin pitsin lasin reunoille.
Tuoksu: Tuoksussa on hedelmällistä makeutta ja vahvaa jenkkihumalointia. Havumetsää ja sitrushedelmien kirpeyttä myös havainnoin.

Maku: Maultaan tämä huippuIPA on voimakkaalla humaloinnilla varustettu olut, joka itseni kaltaiselle hopheadille on juuri suuhun sopiva olut. Taustalla hedelmää ja makeaa karamellimallasta.  Maussa on vahvasti messissä myös havumetsää ja Sitrushedelmää (greippi). Jotenkin poimin vielä kypsää persikkaa.

Tuomio: Erittäin nautinnollinen olut ja paras maistamani IPA. Tätä voisi hehkuttaa loputtomiin, mutta sanotaan vaan, että huippuolut.

Ostanko jatkossa:  Kyllä tätä joskus pitää uudestaan kokeilla.

Mistä: Arkadian Alkosta

Olutopas.info pisteeni: 43/50


Kolme sanaa: Humala, Kirpsakka, HuippuIPA