lauantai 30. marraskuuta 2013

Suomalaisia olutblogeja

Olen kirjoitellut näitä olutblogijuttuja vasta reilun vuoden ja siinäkin ajassa on tullut lukuisia uusia olutblogeja. On ollut hienoa huomata uusien blogien ilmestyvän ja sekin on ollut erittäin positiivista, että oluenystäviä tuntuu jutut kiinnostavan. Itse olen olutblogien suurkuluttaja ja silloin, kun en itse kirjoittele niin tulee luettua lähes kaikki suomalaiset olutblogit läpi.  Tässä alla on listattuna tämän hetkiset aktiiviset suomenkieliset olutblogit ja seassa on omakin blogini. Nämä samaiset blogit ovat mukana Olutoppaan Vuoden paras suomalainen olutblogi 2013 –äänestyksessä. Mikä on oma suosikkisi ja miksi?


Täältä näkyy tämän hetkinen tilanne

Reittausblogi & JaskanKaljat @ Helsinki SOPP 2013
Olutkellari & JaskanKaljat @ Oluton festarit 2013


perjantai 29. marraskuuta 2013

Välikommenttia jouluoluista

Tässä on nyt tullut maistettua muutama Alkon jouluolut ja nämä kokemukset ovat tähän mennessä olleet hieman vaihtelevia. Kaikkein ensimmäisenä maisteluun tuli Plevnan Siperia ja olihan se käsittämätön olut. Siperiaa tulikin sitten ostettua ihan reilu satsi talteen. Pitää varmaan laittaa lukkojen taakse ja hävittää avain, muuten saattaa tulla nautittua ennenaikaisesti :)


Siperian jälkeen seuraavaksi maisteluun otin Great Divide Hibernation Alen, joka oli oikein maistuva olut, mutta loppusilaus puuttui. Monien mielestä tämä on ollut jouluolut valikoiman parhaimmistoa, mutta itselleni ei aivan kärkijoukkoon pääse.

Hiberneissönin jälkeen maisteluun pari aikaisemminkin maistettua olutta eli viime vuoden jouluvalikoimaan kuulunut Mikkeller Hoppy Lovin' Christmas ja ulkoisilta mailta hommattu Aecht Schlenkerla Eiche. Hoppy on kyllä omaan suuhuni hyvin muovautuva IPA ja tykkään siitä erittäin paljon. Toimi viime vuonna ja tänä vuonna aivan yhtä hyvin. Viime vuonna pisteitä 40/50, eikä ollut mitään syytä muutella. Eicheä tuli kiskottua viime vuonna useampi pullollinen ja viimeinen niistä kaatui tuossa kesällä. Nyt kävin hakemassa pullollisen tätä Urbockin isoveljeä ja kyllähän se vaan maistui. Pisteitä 43/50, mutta ei silti yllä Urbockin tasolle. Urbock tulee olemaan vahvasti läsnä tämän vuoden joulun juhlimisessa ja niin varmasti myös monella muullakin.
Sitten oli aika siirtää joulu-olut maistelun etelä naapurin olueeseen ja lasiin kaatelin Saku Porterin. Tämä oli näistä joulujuomista tähän mennessä kehnoin tapaus ja ei osunut positiivisella tavalla omaan makuaistiini. Seuraava olut jatkoi samoilla linjoilla eli ei oikein uponnut. Nøgne Ø Underlig Jul oli sellainen joulumaustepläjäys, joka oli melko hankala juotava. Taustalla potentiaalia, mutta se hävisi kaikkien näiden joulumausteiden alle. Kahden kehnon jouluoluen jälkeen maisteluun tuli norjalainen Lervig Brewers Reserve Winter Ale. Kyseisestä en ole vielä arviota julkaissut, mutta sanottakoon, ettei säväyttänyt tämäkään. Kolmen melko huonon jouluisen oluen jälkeen tässä lähdetäänkin kohti viikonloppua ja vielä on paljon maistettavana. Suurimmat odotukset kohdistuvat kaksikkoon Alesmith Yule Smith Winteriin ja Gouden Carolus Christmasiin.

Tässä vielä listaa maistetuista parhaimmuusjärjestyksessä ja suluissa pisteet:

Plevnan Siperia – Täydellinen olut. Voimakkaasti humaloitu Imperial Stout. (45/50)
Aecht Schlenkerla Eiche – Loistava savuolut (43/50)
Mikkeller Hoppy Lovin' Christmas – Loistava IPA (40/50)
Great Divide Hibernation Ale – Ihan hyvä olut (37/50)
Lervig Brewers Reserve Winter Ale – Makea ja hieman epämiellyttävä olut
Nøgne Ø Underlig Jul – Hankala ohutrunkoinen maustepommi (32/50)
Saku Porter – Viinainen Portteri (29/50)


Mikä on sinun suosikkisi ja miksi?

huom. Pariin otteeseen muokattu Hibernation Alen pisteitä, kun en osaa kirjoittaa numeroita :)

Jaskan pikaiset - BrewDog Rip Tide

BrewDog Rip Tide

 Olutopas.info - Arvioi

Rip Tide on Skotlantilaisen BrewDogin 8 % Imperial Stout, jonka valmistuksessa käytetty mm. tummaa muscovadosokeria. Vuonna 2007 Rip Tide voitti WBA (World Beer Awards) – palkinnon parhaasta Imperial Stoutista. Tämä on loistava suoritus BrewDogilta, koska kyseinen panimo on perustettu samana vuonna. Nippelitietona voisi sanoa, että yhdysvaltaisessa alkoholiliikkeessä nimeltä Total Wine, tämä Rip Tide löytyi nimellä ”Old World Russian Imperial Stout”.



Väriltään tämä IS on lähes musta ja sen päälle muodostuu reilu beigen ruskea vaahto. Vaahto kestää oluen päällä erittäin pitkään. Tuoksussa on paahdetta, kahvia, suklaata ja makeutta. Maussa mukana nuo edellä mainitut ja lisänä hieman tummaa hedelmäisyyttä. Rungoltaan hieman kevyt, mutta ei häiritse yhtään. Humalointi antaa mukavaa potkua ja tämä sellainen helposti lähestyttävä erittäin hyvä Imperial Stout. Tätä joisi mielellään useamminkin.

Mistä: Viime kesänä ostin Systembolagetista ja hintaa tälle pullolle kertyi 2,90 €.
Kannattaako: Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen olut. Kun tulee vastaan, niin pitää kyllä itsekin uudestaan maistaa.
Pisteet:  40/50 

Muiden arvioita:

torstai 28. marraskuuta 2013

Jouluolut 2013 - Nøgne Ø Underlig Jul

Nøgne Ø Underlig Jul

Olutopas.info - Arvio 

Yleistä: Lähes poikkeuksetta kun tulee tältä norjalaiselta panimolta olut vastaan, niin itseäni on kiinnostanut ja pullo on heilahtanut ostoskoriin. Tässä Nøgnen jouluoluessa oli kerrankin hieman erilaiset lähtökohdat. Aikaisempia arvioita lueskellessani tuli sellainen ajatus, ettei tämä välttämättä ole mikään huikea olut. Tässä oluessa on neljän eri humalan ja kuuden maltaan lisäksi käytetty mausteina kanelia, inkivääriä, neilikkaa, korianteria ja kardemummaa. Eli voikin sanoa, että tähän soppaan on heitetty kaikki maustehyllyn joulumausteet. Vielä kun olisi sekaan isketty mantelit, rusinat, kinkut ja porkkanalaatikot niin ei olisi joulupöytään tarvinnut ottaa mukaan kuin tämä olut. Mausteet ovat mielestäni ihan ok näissä oluissa, mutta mitä tapahtuu kun niitä on tällainen määrä kuin tässä oluessa.  Humalina on käytetty kahta jenkki humalaa eli Columbus ja Cascade. Jenkkien lisäksi mukana on pari slovenialaista humalaa Aurora ja Bobek.

Underlig Jul tarkoittaa englanniksi ”Peculiar Christmas” eli meidän kielellämme “erikoinen joulu”. Inspiraation tämä olut on saanut norjalaisesta glögistä (gløgg). Katsotaanpas kuinka uppoaa norjalainen glögiolut.

Panimo: Nøgne Ø

Maa: Norja

Tyyli: Aromisoitu olut

Voltit: 6,5 %

Kantavierre: 15,1 %

Katkerot: 49,0 EBU (pullossa näkyvä luku oli 30)

Väri: 115,0 EBC

Humalat: Aurora, Bobek, Cascade ja Columbus

Maltaat: Münchner-, maris otter-, kristalliruis-, suklaa-, cara ruby- ja melanoidinmallas

Ulkonäkö: Väriltään olut on sellainen tummanruskea, jossa hieman punertavaa. Vaahto on melko kestävä parin sormen mittainen. Oikein kaunis olut.

Tuoksu: Tuoksussa tulee esille voimakas mausteinen olemus ja taustalla myös vahvasti paahteisuus. Ruis ja suklaa ovat esillä jonkin verran. Tuo reilu mausteisuus peittää kuitenkin aikalailla muita aromeja ja tekee tuoksusta lopulta melko epämiellyttävän. Liikaa kaikkea. Yksi – kaksi maustetta on ihan ok, mutta kaikki maustehyllyn mausteet ei välttämättä.

Maku: Makumaailman päällimmäinen tekijä on tuoksun tavoin tuo voimakas mausteisuus. Jouluhan tästä väistämättä tulee mieleen, mutta ei tämä hirveän hyvää ole. Mausteista neilikka tuntuu voimakkaimmin ja ehkäpä kardemumma. Ruista, suklaata ja humalan katkeroa löytyy. Hieman vetisen oloinen.

Tuomio: Kuuluu ehdottomasti niihin Nøgnen oluisiin, että kerta maistelu ja kiitos hei. Jouluinen maustepläjäys, josta ei todellakaan joulua puuttunut. Mahdollisuus olisi ollut hyvään ja jopa loistavaan jouluolueeseen, mutta sitten panimolla annettiin tälle oluelle sellaiset joulumausteöverit, että joulukuusen oksat pois. Enkä kyllä kokenut, että olisi ollut hintansa väärti. Ei tämä kuitenkaan täysin surkea ollut. Ruis, paahteisuus ja humalointi olivat kuitenkin oikein miellyttävät.

Ostanko jatkossa:  Ei varmasti tule ostettua

Mistä: Saatavilla Alkon jouluvalikoimasta 2013

Olutopas.info pisteeni: 32/50

Kolme sanaa: Jouluinen mausteöveri olut

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Jaskan pikaiset - Beer Hunter’s Mufloni Huurupukki Talvi-Porter

Beer Hunter’s Mufloni Huurupukki Talvi-Porter

 Olutopas.info - Arvio

Pika-arvioinnissa on seuraavana porilaisen Panimoravintola Beer Hunter’sin maitokauppavahvuinen tummanruskea olut, jossa paahteista olemusta on ryyditetty perinteisellä brittihumalalla Goldingsilla ja Jenkkien Cascadella. Mukaan on heitetty myös ruista. Ruista tässä onkin sopivasti, eikä se ei hallitse koko makumaailmaa. Rungoltaan melko ohut, mutta tämä on taas näitä maitokauppajuttuja. Maussa kuitenkin mukavasti mallasleipää, yllämainittua paahteisuutta ja kahvia. Oikein mainio maitokauppavahvuinen olut ja järkihintaan.

Voltit: 4,5 %
Tyyli: Portteri
Mistä: Hämmästyttävää, mutta tämä olut löytyi Joensuun Noljakan Valintatalosta.
Kannattaako: Kyllä tämä ehdottomasti kannattaa kokeilla. Itselleni jäi oikein positiivinen fiilis tästä. Loppujen lopuksi melko helposti lähestyttävä olut.
Pisteet: 32/50 

Muiden arvioita:

tiistai 26. marraskuuta 2013

Jouluolut 2013 - Saku Porter

Saku Porter

Olutopas.info - Arvio 


Yleistä: Edellisestä kerrasta, kun tätä Sakun Portteria maistelin, niin on kulunut erittäin pitkä aika. Voinen sanoa, ettei ollut minkäänlaisia muistikuvia, että miltä kyseinen olut maistuu. Saku Porter on Balttityylinen Porter eli pohjahiivaoluita. Virolaiset Saku oluet ovat tuttuja poikkeuksetta kaikille suomalaisille ja yleensä vieläpä suurina määrinä salkkuihin pakattuna. Tämä Saku Õlletehas sijaitsee Sakun kaupungissa Tallinnan kupeessa ja kyseinen panimo on Viron suurin. Panimon historia sai alkunsa vuonna 1820 ja nykyisin panimo kuuluu osaksi suurta ja mahtavaa Carlsberg Breweriesiä. Tämä Saku Porter valmistetaan Latvian puolella Aldariksen tehtaalla. Aikaisemmin, kun kyseinen olut oli Virossa tuotannossa, niin prosentteja oli 7,5 ja Latviaan siirtymisen jälkeen niitä on ollut 6,9 %.

Saku Porter on panimon sesonkituote ja ei ole ympärivuotisessa tuotannossa.

Panimo: Saku Õlletehas tai siis Aldaris

Maa: Viro

Tyyli: Balttityylinen Portteri

Voltit: 6,9 %

Kantavierre: 17,3 %

Katkerot: 16,0 EBU

Väri: 104,0 EBC

Humalat: Hallertau

Maltaat: Lager-, paahto- ja karamellimaltaat

Ulkonäkö: Vaahto on reilun kolmen sormen mittainen ja häviää oluen pinnalta melko vauhdilla. Väriltään erittäin tummanruskea, lähes musta.

Tuoksu: Tuoksussa heti tulee itselle joku epämiellyttävä fiilis. Alkoholi tuntuu melko voimakkaana. Paahteista mallasta, reilusti makeutta, suklaata ja kahvia on oikein reilusti, mutta joku tässä ei vaan omaan nenään toimi.

Maku: Makea karamellinen, paahteinen ja kahvinen portteri. Hieman ”viinainen”.

Tuomio: Tämä ei vaan jotenkin sytyttänyt. Jotenkin vaan alkoholi iski tuoksussa ja maussa liian vahvana. Balttiporttereille ominainen makeus oli sekin hieman liikaa minulle. Paras virolainen olut mitä olen maistanut, mutta siltikin melko kehno.

Ostanko jatkossa: Jotenkin tuntuu, että pitäisi uudestaan ottaa maisteluun kun en oikein usko tämän olevan näin kehno. Pitää varmaan Virosta hakea pari lavaa testiin hintaan euron pullo. No joo! vitsi vitsi.

Mistä: Saatavilla Alkon jouluvalikoimasta 2013

Olutopas.info pisteeni: 29/50

Kolme sanaa: Virolainen Viina Portteri

maanantai 25. marraskuuta 2013

Olut selväksi eduskunnassa

Viime viikonloppuna Panimo Hiisin Mikko Mäkelä otti minuun ja Olutkellarin J-P:hen yhteyttä ja pyysi apua erittäin tärkeässä asiassa. Hän kertoi, että Hiisi on lähdössä 26.11.2013 Rekolan Panimon ja Ruosniemen Panimon kanssa kertomaan pienpanimoiden ilosanomaa eduskuntaan. J-P julkaisikin tuossa äskettäin loistavan ”referaatin” pienpanimoiden lähettämästä tiedotteesta, jonka he olivat aikaisemmin laittaneet kansanedustajille.

Tästä pääsette lukemaan Olutkellarin tekstin:  
Olutkellari – Olut selväksi eduskunnassa

Ja tässä alla on kokonaisuudessaan alkuperäinen tiedote. Lukekaa ja jakakaa eteenpäin!

Olut selväksi eduskunnassa - Pienpanimolähetystö eduskuntaan - miksi asiaa lähestytään näin?

Mistä on kyse: Pienpanimoiden avunhuuto ja kutsu alkoholipolitiikan järkeistämiselle.

Olemme järjestämässä eduskuntaan pienpanimoinfoa, jossa paikalla on Suomen pienimpiä käsityöpanimoita, sekä mahdollisimman monia kansanedustajia jotka meidän kohtalostamme eduskunnassa päättävät. Tämä tempaus järjestetään kansanedustajien toiveesta, lähetystöjen vastaanottotilassa, sekä St. Urho’s Pubissa Museokadulla. Tapahtumassa haluamme tuoda esille sen että käsityöpanimot ovat kasvavia, rehtejä yrityksiä joiden vaikutusta suomalaisen alkoholikulttuurin paranemiseen ja kohtuullistumiseen ei tulisi aliarvioida. Me olemme juuri sellaisia toimijoita, joita  Suomeen kovaan ääneen kaivataan - pieniä yrityksiä, jotka nostavat alueellista identiteettiä ja luovat suoria työpaikkoja. Haluamme myös tuoda esille ongelmat, joita vastaan pienpanimot tällä hetkellä taistelevat – ne ongelmat jotka ulottuvat paljon veroprosentteja syvemmälle.

Toive tällaisen tapahtuman järjestämiselle tuli kansanedustajilta, mutta sen toteuttamiseen tarvitsemme teidän apuanne. Perinteisemmät vaikutuskanavat ovat tukahduttaneet äänemme (Valvira), ja toisaalta samat vaikutuskanavat pitävät käsissään meidän toimintalupiamme. Päätöksenteossa meidät mielletään usein samaan kastiin suurten panimoiden kanssa, vaikka sitä me emme todellakaan ole. Toivottavasti tämä saate vakuuttaa teidät asiasta, jonka takana me seisomme.

Keitä me pienpanimoyrittäjät olemme? Miksi me käännymme tällä asialla teidän puoleenne?

Pienpanimot Rekolan Panimo ja Panimoyhtiö Hiisi, hyvää päivää.

Kävimme Porissa olutfestivaaleilla, missä korviimme kantautui huolestuttava asia. Suuri osa kansanedustajista ei tiedä niitä ongelmia, mitä pienpanimoille on lainsäädännöllisesti aiheutettu. Poliitikot ja kansanedustajat kuitenkin näistä asioista päättävät, joten jotain tälle asialle olisi tehtävä. Päätösten aika on lähellä ja me haluamme että päätökset tehdään oikeudenmukaisesti ja totuuteen perustuen. Siksi lähestymme nyt teitä suoraan. Tämä viesti tulee siis käsiinne niiltä samoilta ihmisiltä, jotka pienpanimoissa oluet omin käsin tekevät.

Uusia pienpanimoita syntyy Suomeen kaiken aikaa, ja nykyiset pienpanimot ovat vahvasti kasvavia yrityksiä. Samaan aikaan pienpanimoyrittäjien on mahdoton arvoida liiketoimintansa pitkän tähtäimen elinvoimaisuutta, kun vuosittain ollaan päättämässä ja vatvomassa pienpanimoiden selvitymistaistelua ratkaisevia asioita. Nostetaan veroprosentteja, rajoitetaan myyntiä ja jokaisen päätöksen yhteydessä media pelottelee alkoholin vaaroilla, perustuen kokonaiskulutuksesta poimittuihin arvioihin.

Näillä päätöksillä ei kuitenkaan koskaan tulla kaatamaan isoja panimoita, joiden myymää käytännössä kaikki “kännäämiseen” käytetty salkkuolut laivoilla, marketeissa ja kioskeissa on. Myöskään viime vuosina myyntiään lisänneet “salkkuviinit” tuskin näistä päätöksistä kärsivät. Sen sijaan jo pelkkä uhka lainsäädännön muutoksista vaikeuttaa pienten kotimaisten panimoiden päätöksentekoa ja mahdollisuutta yritystoiminnan kehittämiseen. Jokainen päätös voi viedä pahimmassa tapauksessa yrityksen toiminnalta kannattavuuden, ja ajaa pienemmät toimijat konkurssiin. Nämä intohimoiset pienpanimot toimittavat oluita jotka hinnaltaan eivät millään tavalla kilpaile salkkuoluen kanssa, eikä niitä myöskään ongelmakäyttäjien laseissa näe. Pienpanimoiden esillenousu on myös lisännyt nuorten aikuisten kiinnostusta laatuun ja makuun – ei alkoholiin - edesauttaen varmasti myös kulutuskäyttäytymisen kohtuullistumista viime vuosina.

Me käsityöläispanimot olemme kuitenkin kärpäsenkakka suomalaisten kokonaiskulutusta kuvaavissa numeroissa, joten tätä merkittävää olutkulttuurin muutosta ei laajamittaisemmista raporteista tällä hetkellä näe. Toisaalta, emme tätä muutosta myöskään koskaan tule suuressa mittakaavassa näkemään, jos rajoitteita kiristämällä tapetaan se kulutuksen “keskieurooppalaistuminen”, jota on viime vuosina nuorten alkoholinkäytössä havaittu. Pienpanimo-oluet ovat niitä, jotka ovat syöneet salkkuoluen kohtuutonta kulutusta viime vuosina.

Ongelmakohtia, joihin haluamme tarttua – ja jotka haluamme tuoda kaikkien kansanedustajien tietoon.


Asia # 1, Ulosmyynti panimolta ei ole mahdollista.


Pienpanimo ei voi myydä oluitaan suoraan panimolta, ei edes alle 4,7% alkoholia sisältäviä oluitaan. Yli 4,7% oluiden myyminen millään tapaa on täysin mahdotonta, ja alle 4,7% oluiden myymiseen on olemassa porsaanreikä, kiertotie. Siihen vaaditaan erillisen yrityksen perustaminen ja näennäinen “kauppa” tai “kioski” jossa myydään myös muita elintarvikkeita. Kaupan perustaminen panimon yhteyteen ei kuitenkaan usein ole mahdollista kaavoituksen kieltojen, tai aluevalvojien yksittäisten linjausten takia. Toisaalta, jo pelkkä kaupan perustamiseen ja elinvoimaiseen toimintaan vaadittava pääoma on usein saavuttamattomissa pienpanimoille.

Samaan aikaan viinejä voidaan kuitenkin myydä suoraan viinitilalta. Toivoisimme tasapuolisuutta laissa eri alkoholijuomien valmistajien kesken - miksi laki suosii viiniä, mutta tukahduttaa olutperinnettämme? Miksi lakeja pitää kiertää “riisikioskeilla”, joissa on näennäisesti ruokaa saatavilla, ja miksi aiheutetaan samalla epäoikeudenmukaisuutta eri panimoiden selviytymiseen, kun kaikille yrittäjille kaupan perustaminen ei ole edes mahdollista? Pienpanimo - nimeen oikeuttavat tuotantomäärät ovat jo laissa verotuksen takia valmiina, joten ulosmyyntilupa ei ole vaikea toteuttaa. Se myös edistäisi pienten paikkakuntien ja yhteisöjen elinvoimaisuutta, ja synergia-etuna lisäisi muidenkin matkailusta hyötyvien toimijoiden kauppaa.

Päivitys: Alkoholilain kokonaismuutosta työstävältä hallitussihteeri Ismo Tuomiselta on viime aikojen keskustelujen seurauksena vihdoin saatu myönnytys tähän aiheeseen. Jopa hänen mielestään pienpanimoille tulisi sallia alle 4,7 % oluiden ulosmyynti, koska lainsäädäntö on jo muutenkin kierrettävissä. Tämän toteutuminen vaatii kuitenkin kannan eteenpäin viemistä teille, hyvät kansanedustajat..!

Asia # 2, Keskioluen poistaminen ruokakaupoista tappaisi suomalaiset pienpanimot - ja samalla orastavan alkoholin käytön kohtuullistumisen.


Luulimme jo hetken että tässä asiassa olisi viisastuttu. Viikolla 41 järjestetyssä tukkuinfossa opimme kuitenkin toisin - Valvira ja THL näkevät edelleen keskioluen poistamisen kaupoista parhaimpana keinona kaitsea suomalaisten alkoholin käyttöä. Mikäli tämä ehdotus toteutuu, mm. Rekolan Panimo saattaa hyvinkin joutua lopettamaan toimintansa. Samoin todennäköisesti moni muu kotimainen käsityöpanimo.

Jos keskiolut siirretään alkoon, ajamme suomalaisia yhä enemmän suurten panimoiden tuotteisiin - niihin tuotteisiin joita valmistetaan kustannuksia säästellen ja matalinta hinta-alkoholi –suhdetta tavoitellen. Juuri näitä oluita Suomessa käytetään väärin, ns. "päihtymistarkoituksessa". Samalle ohjaamme ihmisiä yhä enemmän myös väkevien juomien pariin. Pienpanimo-oluita ei ongelmakäyttäjien laseissa nähdä, mutta virallisten tahojen esittämät ratkaisut kulutuksen ongelmiin päätyvät aina rankaisemaan pienpanimoita kaikkein koviten. Miksi näin?

Mielestämme on päivänselvää että virallisissa kanavissa päätöksiä tehdään väärien olettamien, tietojen ja lukujen pohjalta – näkemättä asiaa kokonaisuutena. Ja pahinta tässä on se, että meidän kantaamme asiaan eivät nämä samat laitokset tahdo tuoda esille. Kuka määrää päätöksentekoa? Valtaosa ihmisistä ajattelee että viralliset laitokset kertovat heille hyvin informoidun totuuden. Näin ei kuitenkaan tässä asiassa ole. Me haluamme tulla kuulluksi.

Asia # 3, Alkon tämänhetkinen malli suosii suuria ja ulkomaisia. Vertaamme Ruotsiin ja Systembolagetiin.

Meillä on Suomessa alkoholimonopoli nimeltä Alko, ja emme nyt lähde enempää rummuttamaan sen poistamisen puolesta. Haluamme kuitenkin tehdä selväksi sen ehkä suurimman vääryyden kaikista.

Ruotsissa pienpanimot saavat lähes automaattisesti myyntikelpoiset oluet lähimpiin “Alkoihinsa” myytäväksi. Suomessa pienpanimon on ensin hankittava riittävä kapasiteetti hakeakseen Alkon valikoimaan, ja mikäli panimo valikoimaan pääsee, on oluita löydyttävä toimitettavaksi käytännössä jokaiseen Suomen Alkoon. Unohtakaa siis lähiolut lähialkosta nykyisellä lainsäädännöllä, pienpanimoita vaaditaan myymään ensin Helsinkiin päästäkseen sen jälkeen naapurissa sijaitsevaan Alkon myymälään. Samassa rytäkässä myös oluen hinta kuluttajalle nousee, ikävä kyllä. Ja kuvitelkaapa kumpi on vaikkapa Kiteeläiselle aloittavalle panimolle liiketoiminnallisesti tärkeämpi markkina-alue, lähikunnat vai Arkadian Alko? Ja onko aloittavalla pienpanimolla tällaisiin vaatimuksiin tarvittavia resursseja?

Asia # 4, Valviran muistio ja pienpanimoiden poisjättö

Valvira pyysi pienpanimoilta viime kesänä lausunnot, joissa käsiteltiin mm. näitä edellämainittuja haasteita. Lopulliseen kansanedustajille toimitettavaan muistioon nämä pienpanimoiden toimittamat lausunnot eivät kuitenkaan jostain syystä päätyneet, vaikka tiedämme että näitä asioita käytännössä kaikki pienpanimot lausunnoissaan käsittelivät. Pienpanimoiden ääni haudattiin liitteisiin, ja voimmekin kyseenalaistaa Valviran halukkuuden ratkaista näitä ongelmia - miksi meitä ei kuulla virallisia reittejä pitkin, kun viesti on selvä?

Samaan aikaan on muistettava, että eri puolella Suomea Valvira on se taho, jolla on valta ratkaista pienpanimoiden toimintaluvat. Paljonko yksittäiset panimot uskaltavat tällaisessa tilanteessa edes pitää ääntä? Alueelliset valvojat ovat eri puolella Suomea joustavuudessaan/ joustamattomuudessaan täysin erilaisia, ja Valviran kritisointi saattaisi pahimmillaan johtaa pienpanimon kiusaamiseen lupa-asioiden avulla.

Meillä on Suomessa panttijärjestelmä jota hallitsevat suuret panimot, alkoholimonopoli nimeltä Alko, ja lisäksi euroopan suurimpiin kuuluva keskimääräinen alkoholinkulutus, joka on nyt vihdoin kohtuullistumassa pois kirkkaista viinoista ja salkku-oluista. Me pienpanimot edustamme ehkä noin yhtä prosenttia kokonaiskulutuksesta, mutta väitämme että positiivinen vaikutuksemme suomalaisten kulutustottumuksiin on sitäkin suurempi. Kyse on mausta, ei alkoholin määrästä. Nyt tarvitsemme vain äänikanavan jossa voimme vapaasti ilmaista näkemyksemme ajasta jossa elämme.

Asia # 5, Yrittäjyyden vaikeus jatkuvassa lainsäädännöllisessä epävarmuudessa - esimerkkejä.

Rekolan Panimo - tuotannostamme 90% menee ruokakauppojen kautta. Jos esimerkiksi keskiolut kielletään ruokakaupoista, niin Rekolan Panimo sulkee sitten ovensa. Rekolan Panimo ei myöskään ole tässä tilanteessa ainoa. Kannattaako investoida ja sitoa jopa oma asunto yritykseen, kun vähän väliä pelotellaan yllä olevalla esimerkillä? Kyse on pienistä yrittäjistä ja liiketoiminnasta, jonka alkuinvestoinnit ovat helposti 200 000 euroa. Voidaanko tällaisessa tilanteessa tehdä kymmenvuotisia vuokrasopimuksia, ja rakentaa omaa tuotantotilaa?

Panimoyhtiö Hiisi - tuotannossamme merkittävää osaa näyttelevät ruokakauppatuotteiden lisäksi esim. alueelliset ja tapahtumiin tehtävät pienerät – niin sanotut omaoluet. Nämä oluet ovat ainutlaatuisia, alueiden tai yritysten historiaan perustuvia tuotoksia. Kun panimoilla ei ulosmyyntioikeutta kuitenkaan ole, niin joudumme myymään esim. yrityksen tai yksityisasiakkaan tilaamat oluet ensin joko Helsinkiin Alkon varastoille, tai sitten alle 4,7% oluet johonkin siihen suostuvaan ruokakauppaan. Sitten tämä ruokakauppa - jos sellainen löytyy – myy oluet eteenpäin asiakkaalle. Muussa tapauksessa oluet kärrätään aina ensin Helsinkiin Alkon varastoille ja sieltä asiakkaalle, mikä jälleen maksaa kaikille rahaa ja usein niin paljon että erän tekeminen ei ole enää kenellekään mielekästä.

Panimoyhtiö Hiisi - Kuvitelkaapa tilanne jossa voisimme muutaman hengen voimin myydä tuotteitamme suoraan panimolta. Meille asti ei kukaan juoppo varmasti tule kännioluitaan hakemaan, hinnatkin ovat sellaiseen aivan liian kovat. Sen sijaan voisimme ruokkia ihmisten kiinnostusta paikallisuuteen, laatuun, ja lähiseudun yritysten tukemiseen. Jos panimolta ulosmyynti olisi kuten viinitiloilla, voisimme myydä olutta joka on maukasta ja täyteläistä, todellista lähiolutta, ei ympäri Suomen kärrättyä.

Mitä me toivomme/tavoittelemme tällä lähestymisellä?

Toivomme, että näette asiamme tärkeänä - ja toisaalta lähtökohtamme tapahtuman järjestämiseen perusteltuina. Eduskunta on tekemässä päätöksiä jotka vaikuttavat suoraan pienpanimoiden tarjoamiin työpaikkoihin, suomalaiseen olutkulttuuriin ja -perinteeseen, ihmisten tapohin kuluttaa alkoholia (sitähän tullaan edelleen kuluttamaan, kysymys on enemmänkin siitä miten sitä kulutetaan), sekä itsenäisesti toimivien pienyrittäjien mahdollisuuksiin toteuttaa sitä elinkeinoa josta he ovat ikänsä unelmoineet. Eivät nämä pienpanimot tyhjästä ilmesty - jokaisen takaa löytyy vuosia pitkäjänteistä suunnittelua ja ammattitaidon kartuttamista. Toivomme että tätä perinnettä ei nyt
kadoteta tekemällä hätiköityjä, väärään informaatioon perustuvia päätöksiä.


Yhteystietoja:
Mikko Mäkelä 
Panimoyhtiö Hiisi Oy, Oluton Oy. 
p. 0400369700 
e. mikko@oluton.fi




Pyynikin Käsityöläispanimo Eine Nacht In Sankt Vith

Pyynikin Käsityöläispanimo Eine Nacht In Sankt Vith

Olutopas.info - Arvio 

Yleistä: Nyt arvioinnissa on olut, joka oli itselleni se 700. erilainen olut mitä olen elämäni aikana maistellut. Minulla oli Facebookin puolella äänestys tästä 700. oluesta, jossa tämä Eine Nacht In Sankt Vith lopulta voitti koko äänestyksen saamalla 15 tykkäystä. Toiseksi tuli Nøgne Ø Dark Horizon 4. edition, joka sai viisi tykkäystä. Kyseisestä oluesta ei Internetin syöväreistä löytynyt hirveästi tietoa, joten kysäisin Pyynikin Käsityöläispanimon oluentekijältä Tuomas Pereltä, että mikä tämä olut on? Tässä alla onkin Tuomaksen tarina tästä olueta.
 
Tuomas Pere ja Eine Nacht In Sankt Vith:
Yksi yö St Vithissä on minun tarinani hurahtamisesta belgeihin.

Ystäväni, Pascal Szmidan kotikaupunki on Sankt Vith ja vieraillessani ensimmäistä kertaa hänen kodissaan sain kokea todella taianomaisen yön. Olen varma että tapasin keijuja ja maahisia, puhumattakaan belgialaisista tontuista. Syynä saattoi olla neitsytiltani sellaisten oluiden parissa kuin Kwak, Delirium tremens, Orval sekä muut trappistet, puhumattakaan paikallisista pienemmistä herkuista. Tajusin että on olemassa englantilaisen taivaan lisäksi belgialainenkin. Pascal on myös oluentekijä sekä oluenteon opettaja ja tämä olut on kunnianosoitus ja kiitos hänelle.

Olut on kultainen vahva belgityylinen nautiskeluolut, kuten nettisivuilla luonnehditaan. Sitä valmistetaan pienempiä määriä johtuen sen pitkästä valmistusajasta. Mallaspohja on belginen, hiiva belgi. Mausteet ja käymistapa belgisiä. Keitossa valmistellaan pohja kuivamaustamisille. Olut valmistuu puolesta vuodesta vuoteen, Seuraava satsi tulee helmikuussa 2014 ja sen valmistus on alkanut keäkuussa 2013.

Olutta "käynnistellään" kolme kertaa pääkäymisen jälkeen. Pääkäyminen tapahtuu avonaisena, tämän jälkeen se ja tietty määrä vierrettä jaetaan caskeihin, muutamaksi kuukaudeksi, avataan, lisätään siirappia ja maustesekoitus, suljetaan ja annetaan olla taas pari kuukautta. Sitten se astioidaan pulloihin, lisätään hiivaa ja ruokosokeria ja taas kypsyttelemään. Olut sopii hyvin sellaisenaan nautiskeluun tai jälkiruokien kanssa tai valmistuksessa. Esim. kuivakakut, hillot, marmelaadit saavat todella hienon säväyksen.
---


Siinä oli hieman taustoja oluesta ja nyt katsotaan miltä se maistui.

Panimo: Pyynikin Käsityöläispanimo

Maa: Suomi

Tyyli: Belgityylinen Vahva Ale

Voltit: 9,0 %

Ulkonäkö: Oluen päälle muodostuu erittäin lyhyt vaahto, joka häviää oluen päältä lähes silmänräpäyksessä. Väriltään olut on ruskeanoranssi.

Tuoksu: Tuoksussa esille tulee belgihiivaa, karamellimallasta ja alkoholi tuntuu melko voimakkaasti nenään. Hedelmäisyyttä on myös havaittavissa.

Maku: Maultaan kyseinen olut noudattelee samaa linjaa, kuin oluen tuoksukin. Alkoholi on aika vahvana esillä ja tämä on erittäin makea. Kypsää hedelmää.

Tuomio: Omaan makuuni tämä olut oli aivan liian makea. Alkoholi on häiritsee myös jonkin verran. Toisen pullon tätä olutta laitan kellariin ja pitää katsoa jonkin ajan päästä uudestaan, että mihin suuntaan muuttuu.

Ostanko jatkossa: Näin ”tuoreeltaan” en ostaisi, mutta kunhan katsotaan miten tuo toinen pullo kypsyy, niin sitten tietää paremmin.

Mistä: Pullo on saatu panimolta.

Olutopas.info pisteeni: 30/50

Kolme sanaa: Makean alkoholinen belgi

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Olutopas.infon vuosiäänestykset 2013


Nyt on taas se aika vuodesta, kun Olutopas.info – sivustolla pyörähti käyntiin jokavuotiset äänestykset.

Tästä pääset äänestyssivulle
Seuraavan puolentoista viikon aikana kaikilla sivustolle rekisteröityneillä käyttäjillä on mahdollisuus antaa äänensä kymmenessä eri kategoriassa. Viime vuotta kun muistelen, niin siinä olikin pitkäksi aikaa pohtimista ennen kuin sain omat suosikkini valittua.

Tässä alla listattuna tämän vuoden kategoriat ja suluissa viime vuoden voittaja:

Yrityksiin kohdistuvat äänestykset:
  • Paras suomalainen Olutpanimo (Stadin Panimo)
  • Paras suomalainen Olutkauppa (K-Supermarket Kamppi)
  • Paras suomalainen Olutravintola (Olutravintola Pikkulintu)
  • Paras suomalainen Olutmaahantuoja (Pikkulintu)
  • Paras Olutpanimo (Mikkeller)
Paras suomalainen olutpanimo 2012 (kuva: Stadinpanimo.fi)

Henkilöön kohdistuvat äänestykset:
  • Vuoden Foorumisti (Hayke)
  • Vuoden Olutarvioija (Hayke)
  • Vuoden suomenkielinen Olutblogi (Arde Arvioi)

Tuotteisiin kohdistuvat äänestykset:

  • Vuoden Olut (Nøgne Ø Imperial Stout)
  • Vuoden kotimainen Olut (Plevnan Siperia)
Vuoden kotimainen olut 2012

Tästä löytyy äänestysohjeet

Äänestysaikaa on 4.12.2013 klo. 18 saakka, joten antakaamme äänemme niille jotka sen ansaitsee. Itse rupean tässä lähipäivien aikana miettimään mitä äänestäisin ja tulen kertomaan omat vastaukseni tänne blogin puolelle tuon 4.12.2013 jälkeen.

Kotioluet: Huhtiniemi Brewery & Bakery IPA #1

Huhtiniemi Brewery & Bakery IPA #1

Yleistä: Tästä alkaa lappeenrantalaisen kotipanimon Huhtiniemi Brewery & Bakeryn olutarviot. Juhani lähetti minulle muutaman oluensa maisteluun ja tässä ensimmäisenä otin arviontiin oluen, jonka korkissa luki IPA#1. Tämä Juhanin valmistama India Pale Ale on yksi osa hänen kokeiluaan, jossa tarkoituksena on valmistaa täydellinen IPA. Juhani kuvailee tätä IPAa seuraavin sanoin – ”rungoltaan sellainen minkä itse koen perus-jenkki-IPAksi, humaloinnissa reilusti trooppista hedelmää”. Sitten eikun maistelemaan.


Panimo: Huhtiniemi Brewery & Bakery

Maa: Suomi

Tyyli: India Pale Ale

Voltit: 6,8 %

Humalat: Warrior, Columbus, Cascade, Centennial ja Willamette

Maltaat: Pale, CaraPale ja Cara 100

Ulkonäkö: 3 sentin mittainen pieni kuplainen vaahto. Väriltään sameahko oranssinruskea.

Tuoksu: Tuoksussa pehmeää trooppista hedelmää, sitrusta, havuisuutta, karamellia ja pientä mausteisuutta. Oluen lämmitessä trooppinen hedelmällisyys hiipuu ja katkeruus tulee voimakkaammin esille. Viileämpänä tuoksu erittäin hyvä, mutta lämmetessä hieman huononee.

Maku: Makumaailma tarjoaa trooppista hedelmällisyyttä ja sitrushedelmiä. Mausteita ja hieman kukkaisia aromeja. Alussa maistuu pehmeä hedelmä, kunnes iskee sitrushedelmät ja havuisuus. Katkerot jäävät elämään kitalakeen pitkäksi aikaa. Lämmetessä pehmeys hieman kaikkoaa ja esille tulee pientä kitkeryyttä. Makeutta mukana myös sopivasti.

Tuomio: Viileänä nautittuna muistuttaa erittäin paljon loistavaa Beer Hunter’sin CCCCC IPAa ja onhan näissä käytetty kolmea samaa humalaa. Lämmetessä tulee esille kitkeryyttä, joka pikkuisen häiritsee. Erittäin hyvä kotioloissa valmistettu IPA, joka  voittaa lukuisan määrän kaupallisia vastaavia. Viileänä nautittuna erittäin nautinnollinen olut.

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 36/50

Kolme sanaa: Pehmeän hedelmällinen IPA

perjantai 22. marraskuuta 2013

Jaskan pikaiset - Nøgne Ø Wit

Nøgne Ø Wit

 Olutopas.info - Arvio

Norjalaisen Nøgnen maitokauppavahvuinen Witbier on ollut useampaan otteeseen maistelussa, koska se on mielestäni hemmetin hyvä olut. Samalla tämä kyseinen olut on aggressiivisin olut mikä itselläni on ikinä tullut vastaan. Korkin avauksen jälkeen on sellaiset puoli sekuntia aikaa ruveta kaatamaan tätä olutta, muuten se on pöydällä. Tämä on tapahtunut joka kerta, kun olen tätä olutta ruvennut maistamaan. Vaikka kuinka hitaasti olen yrittänyt oikeaoppisesti kaataa, niin joka kerta olueeseen on muodostunut aivan älyttömän suuri vaahto. Vaahto on erittäin pitkäkestoinen ja hieman saippuamainen. Yksi kestävimpiä vaahtoja mitä olen oluissa ikinä kohdannut. Väriltään sellainen haalean keltainen. Tuoksussa on reilusti hiivaa, sitrusta ja mausteita (korianteri). Maultaan raikas sitruksinen ja pirstsakka kokemus. Juoma oikein pirskahtelee suussa. Korianteri ja hapokkuus ovat hyvin esillä. Ehdottomasti maitokauppaoluiden parhaimmistoa!

Mistä: Ostin pullon Espoon Sellon Citymarketista.
Saatavuus: Vastaan tullut muutamissa K-Supermarketeissa ja Citymarketeissa. Valitettavasti ei kotikaupunki Joensuussa ole näkynyt.
Kannattaako: Kannattaa ehdottamasti maistaa. Kesähelteellä tai saunan jälkeen toimii loistavasti.
Pisteet: 38/50

Muiden arvioita:

torstai 21. marraskuuta 2013

Jaskan pikaiset - Mikkeller Beer Hop Breakfast

Mikkeller Beer Hop Breakfast

Olutopas.info - Arvio 

Tanskalaisen Gypsy –panimon Mikkellerin 7,5 prosenttinen voimakkaasti humaloitu Stout. 74 EBUa ja jenkkihumalat Simcoe ja Columbus tarjoavat tälle Oatmeal Stoutille mahtavaa potkua. Parin sormen mittainen beige vaahto jättää reilusti kaunista pitsiä lasin reunoille, kun tämä mustaolut vähitellen kaatuu nautiskelijan makunystyröitä kohti. Täyteläinen olut, jossa reilusti kahvista paahdetta ja voimakasta greippistä humalointia. Taustalla tulee suklaata, kauraa ja hieman savuakin. Tämä on ehdottomasti paras maistamani Stout tähän mennessä. Hopheadin kahviherkku!

Mistä: Ulkomailta
Saatavuus: Tällä hetkellä löytyy ainakin Arkadian Alkon valikoimasta
Kannattaako: Ehdottomasti kannattaa maistaa jos vaan mahdollisuus tulee.
Pisteet: 41/50 

Muiden arvioita:

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Jouluolut 2013 - Great Divide Hibernation Ale

Great Divide Hibernation Ale

Olutopas.info - Arvio 


Yleistä: Alkon jouluolut valikoimaan on tänä vuonna saapunut yhdysvaltojen Denveristä Great Divide Brewing Companyn olut nimeltä Hibernation Ale. Tämä 8,7 prosenttinen Old Ale on neljäs maistamani kyseisen panimon olut ja aikaisemmat kaikki ovat olleet erittäin hyviä, jopa loistavia. Viime kesänä tuli maistettua Espoon The Gallows Birdissä Yeti Imperial Stoutia ja Hercules Double IPAa. Samaisella reissulla tuli maistettua pari hörppyä myös Titan IPAa. Noista kolmesta jokainen on tyylilajinsa kärkikastissa ainakin Olutoppaassa.

Old Ale on oluttyylinä melko vähän ollut itselläni maistelussa ja siitä mainitsemisen arvioinen, on sekin itse asiassa The Gallows Birdissä maisteltu Traquair Jacobite Ale. Tämä Hibernation Ale on panimon jouluolut, josta panimon sivujen mukaan on myös saatavilla tynnyrikypsytetty versio. Tämä Barrel Aged Hibernation Ale on kypsytetty yhdeksän kuukautta Stranahan’s Colorado viski tynnyrissä ja potkua siinä on 12,4 %. No mutta jätetään tynnyrikypsytetty haaveeksi ja käydään tämän perus talvihorros oluen kimppuun.

Panimo: Great Divide Brewing Company

Maa: Yhdysvallat

Tyyli: Old Ale

Voltit: 8,7 %

Kantavierre: 20,4 %

Katkerot: 46,0 EBU

Väri: 96,9 EBC

Humalat: Centennial ja Cascade

Maltaat: Pale-, kristalli- ja suklaamallas

Ulkonäkö: Kahden sormen mittainen kuohkean ilmava vaahto. Väriltään Hibernation on tumman punaruskea.

Tuoksu: Tuoksussa kohtaavat kaakao, paahteisuus ja makea maltaisuus. Hieman taustalta tulee myös havuisuutta, brittimäistä puumaisuutta ja yrttejä.

Maku: Maultaan karamellimaltainen, sitrusta ja paahteisuutta. Havumetsä, puumaisuus ja yrtit ovat myös läsnä.

Tuomio: Oikein maistuva brittimäisen puumainen Old Ale, jossa jenkkilän sitrusta ja havuja. Ei yllä loistavan panimon parhaiden joukkoon, mutta siltikin oikein tervetullut olut Alkon jouluvalikoimaan. Ei tämä loppujen lopuksi tarjonnut itselleni mitään suurta elämystä, vaan oli "ainoastaan" hyvä olut.

Ostanko jatkossa: En usko, että tulee uudestaan ostettua.

Mistä: Saatavilla Alkon jouluvalikoimasta 2013

Olutopas.info pisteeni: 37/50

Kolme sanaa: Britti jenkki fuusio

tiistai 19. marraskuuta 2013

Suomalaiset kotipanimot tutuksi - Huhtiniemi Brewery & Bakery

Vuosi 2009 alkoi olla jo loppupuolella, kun Dublinista takaisin Lappeenrantaan muuttanut Juhani Repo valmisti ensimmäisen oluensa. Hän asui pari vuotta Dublinissa ja siellä Guinnessia ja Smithwick’siä kitatessa oli herännyt kiinnostus erilaisia laadukkaita oluita kohtaan. Samalla myös mielenkiinto kokeilla itse oluenvalmistusta heräsi. Tarkkaa lukua Juhani ei ole pitänyt valmistamistaan oluista, mutta useita kymmeniä, ehkä noin 50. Täsmälleen samalla reseptillä hän ei ole tehnyt kahta kertaa ja erilaisia oluttyylejä hän on kokeillut aika montaa.

Kuka on Juhani Repo?
Juhani kuvailee olevansa reilu 30 –vuotias nörtti Kaakkois –Suomesta. Hän on aikuisikänsä asunut pääasiassa Lappeenrannassa ja syntynytkin noin 100 km päässä Lappeenrantaa. Oluen tekemisen ja juomisen lisäksi hän tykkää katsella TV – sarjoja, heitellä frisbeegolfia ja harrastaa penkkiurheilua, erityisesti tuo Lappeenrannan ylpeys SaiPa on lähellä sydäntä. Näiden lisäksi hänellä tulee myös vietettyä aikaa kirpputoreilla lähinnä etsimässä olutlaseja ja muuta panimotavaraa. Juhani tykkää myös matkustella, koska silloin uusien paikkojen lisäksi pääsee kokeilemaan myös uusia oluita, mutta tämä matkustelu on jäänyt viimeaikoina vähemmälle.

Panimon nimi on Huhtiniemi Brewery & Bakery, nimi tulee kaupunginosasta jossa hän asui kun aloitti oluen tekemisen. Bakery osa tulee siitä, että Juhani tykkää myös leipoa silloin tällöin.

Mistä kaikki alkoi?
Alkuun Juhani valmisti olutta pelkistä uutteista Melkon myymällä perussetillä. Seuraavana vaiheena oli tehdä osittaismäskäystä kylmälaukussa, mutta tästä tuli aika nopeasti siirryttyä ihan täysmäskäykseen, kun hän rakenteli pienen yksinkertaisen kylmälaukkumäskäimen suodattimineen ja hanoineen. Tämän Juhani päivitti myöhemmin vähän isompaan kylmälaukkumäskäimeen, jonka osti valmiina eräältä harrastajalta ja samalla siirtyi keittämisessä keittiön hellalta induktiolevylle.
Braumeister töissä, mäskäys parhaillaan käynnissä

Kesällä 2013 Juhani sitten osti yhdessä kavereidensa kanssa 20 litran Braumeisterin. Hän ei ole mikään taitava ja innokas rakentelija tai virittelijä, joten hänelle sopi tuollainen valmis paketti. Juhani pitää sen helppoudesta ja siitä, että tuon avulla saa olosuhteet määriteltyä ja toistettua tarkasti. Toki siinä on rajoitteita ja hän ymmärtääkin, että jotkut tykkäävät viritellä ties mitä mielikuvituksellisia omia laitteita, joten tuo ei sovi kaikille, mutta hän tykkää siitä. Tälle harrastukselle ei sen kummempia tiloja Juhanilta löydy, vaan valmistus tapahtuu yksiön kylppärissä ja keittiössä. Käyminen tapahtuu myös asunnossa ilman erityistä lämpötilan säätöä. Nyt kun Braumeisterin myötä tuotanto on viime aikoina aktivoitunut, niin kämppä on puolillaan välineitä, raaka-aineita ja olutta, mutta kun yksin asuu niin ei ole ketään valittamassa tästä ”sisustuksesta”. Seuraava päivitys jonka hän haluaisi tehdä olisi jääkaappi käymislämpötilan säätöä varten mutta sille ei oikein meinaa löytyä tilaa.

Ensimmäinen Huhtiniemi Brewery & Bakeryn olut oli brittityylinen IPA. ”Se oli juomakelpoista, mutta ei mitään erityisen hyvää” – Juhani kuvailee.

Juhanin ensimmäinen kylmälaukkumäskäin
Toinen kylmälaukkumäskäin, ei mikään kaunis mutta pitää lämpötilan hyvin
 


Viimeisin humalatilaus, noin 2kg tavaraa
Braumeister töissä, keitto ohi ja jäähdytys menossa

Hefeweisse 4,6% (kuva: Reittausblogi)
Hyviä ja huonoja kotioluita
Ikimuistoisin olut on Juhanille ollut ensimmäinen täysmäskäysolut, joka oli Saison. Se onnistui erinomaisesti ja sai paljon kehuja sitä maistaneilta. Seuraavista oluista useimmat hävisivät tälle selvästi. Toinen ikimuistoinen oli Hefe, jolla Juhani osallistui Panimo Hiisin Taisto Kotiolutkilpailuun. Kyseinen olut oli maitokauppavahvuinen saksalaistyylinen vehnäolut, joka hänen mielestään onnistui todella hyvin. Sellainen mukavan kevyt ja raikas, sekä sopivasti hapan. Kilpailussa ei palkintosijaa tullut, mutta ihan hyvää palautetta eikä sijoituskaan kauas kärjestä jäänyt.

Huonoimmista oluista puhuttaessa ensimmäisenä Juhanille ei tule mieleen maultaan huonoin, vaan epäonninen tarina. Juhanilla oli työn alla London Porter ja sen käyminen ei jostain syystä kärsivällisestä odotuksesta huolimatta tuntunut menevän aivan loppuun, mutta hän kuitenkin pullotti sen. Muutaman viikon odotuksen jälkeen olut sitten kuitenkin heräsi henkiin pulloissa ja kun käymiskelpoisia sokereita oli turhan paljon jäljellä niin happoja tuli aivan liikaa. Eräänä päivänä sitten kaappiin räjähti kolme pulloa ja syntyi ihan hyvä sotku lasinsiruista ja oluesta. Aikaisemminkin pari pulloa oli hajonnut muista eristä, mutta ne olivat menneet kaulan kohdalta yleensä kahteen isoon osaan ja ehkä päälle hieman pieniä siruja. Tällä kertaa pullot menivät pohjia lukuun ottamatta aika pieneksi silpuksi, kunnon kranaatteja siis. Tämän jälkeen Juhani päätti, että on parasta viemäröidä kyseisen satsin loput oluet ihan oman turvallisuuden takia.

Työnalla olevia oluita ja tulevaisuuden suunnitelmia
Viime aikoina Juhani on tehnyt useita India Pale Aleja ja kokeillut niissä erilaisia juttuja niin mallaspohjassa kuin humaloinnissa, tarkoituksena hänellä on tehdä vielä pari kokeilua ja sitten yrittää viritellä ”täydellinen IPA” parhaiden kokeilujen pohjalta. Juhani toteaakin, että ”humalaa on kulunut reilusti viime aikoina”. IPAn virittelyjen lisäksi lähiaikoina on syntynyt myös rapsakasti humaloitua kevyempää Golden Alea, tämän kanssa on tarkoitus toimia samaan tapaan kuin IPA eli tehdä useampia kokeiluja.

Tulevaisuudesta puhuttaessa Juhani tekee koko ajan töitä, että tästä joskus elannon saisi eli mielellään hän kyllä olutalalle siirtyisi. Se olisi Juhanille sellainen unelma-ammatti. Yksi askel tähän suuntaan on se että hän on ilmoittautunut Mustialan pienpanimokurssille ja toivookin erittäin paljon, että sinne pääsisi.

Kaupallinen suosikkiolut?

Juhanin mielestä pari vuotta kypsytetty Orval on parasta mitä maailmasta löytyy, myös Imperial Stouteista löytyy paljon aivan mahtavia oluita kuten Great Divide Yeti Imperial Stout ja tietenkin kotimainen Siperia.

Yksi hänen olutharrastuksensa alkusysäyksistä oli ehdottomasti Kalifornian reissulla nautittu Pliny The Elder. Se on yks parhaiten mieleenpainunut ja samalla sellainen olut jonka kaikkein mieluiten hän haluaisi maistaa uudelleen. Maitokaupoista Juhani ostaa useimmiten Keisari 66:sta. Lisäksi hän haluaa mainita, että alkoholiton Bavaria Wit on erinomainen janojuoma. Verrattaessa omia kotioluitaan kaupallisiin vastaaviin Juhani mainitsee, että ”Kyllä monet olueni ovat olleet parempia kuin kaupalliset vastaavat, en nyt ehkä mitään maailmanluokan olutta ole vielä tehnyt mutta keskimääräistä kaupallista parempia kyllä.”

Kurpitsat menossa uuniin karamellisoitumaan pumpkin alea varten
Lähiaikoina on tulossa arvioita mm. seuraavanlaisista Huhtiniemi Brewery & Bakeryn oluista: Pumpkin Ale, Golden Ale, Saison, Nelson Sauvin Pale Ale ja ainakin pari IPAa. Näistä jokainen on Juhanin omia reseptejä ja itse valmistamia.

Huhtiniemi Brewery & Bakeryn olutarviot:

maanantai 18. marraskuuta 2013

Pyynikin Käsityöläispanimo Vahvaportteri

Pyynikin Käsityöläispanimo Vahvaportteri

 Olutopas.info - Arvio

Yleistä: Nyt arvioinnissa oleva tamperelaisen Pyynikin Käsityöläispanimon Vahvaportteri on ennen tunnettu nimellä Isoportteri. Oluen nimi muuttui Alkon ja muutamien ravintoloiden toivomuksesta. Prosentit on tässä Vahvaportterissa korjattu 7,3 %:sta 7,5 %:iin. Raaka-aineet ja valmistusprosessi näissä on tismalleen sama. Tällä hetkellä Pyynikin Käsityöläispanimon portterit ovat pääsääntöisesti pintahiivalla käyviä, mutta heillä on ajatuksissa myös balttimaisempi pohjahiivaportteri.

Kyselin tästä oluesta hieman Pyynikin Käsityöläispanimon oluentekijältä Tuomas Pereltä ja näin hän luonnehtii vahvaa portteriaan – ”Vahvaportterin mallaspohja on tosi laaja, erikoisempia maltaita on siinä käytetty useita, mutta tavoitteena on ollut saada tasainen ja smoothi lopputulos. Pientä hiomista tässä tulee todennäköisesti tapahtumaan suklaa- ja vehnämaltaan määrissä. Vahvaportterin pääkäyminen tapahtuu avoastiassa, jonka jälkeen se dropataan eli ennen pääkäymisen loppua siirretään seuraavaan astiaan jossa se siirretään kylmään käymään loppuun ja valmistautumaan seuraavaan astiointiin. Kun tuote on siirretty myyntiastiaan, niin se kypsyy kylmässä pari kuukautta ennen myyntiin lähtöä.”

Tuomas kertookin, että portterit ovat henkilökohtaisesti hänen lempijuomiaan nautittuna ja myös suunnittelupöydällä. Tampere ja portteriteollisuus on historiallisesti myös yhtä. Tampereella on ollut useita portteritehtaita ja tämä on myös yksi syy miksi Pyynikin Käsityöläispanimo valmistaa porttereja.
 
Tuoma kertoo tarinan etiketin takaa – ”Etiketissä näkyvä kaveri tosiaan on Tampereen Pyynikinharju joka on janoisena noussut kylille. Porter tarkoittaa kantajaa ja tuosta saanut nimeänsäkin. Meidän portterimme (Pyynikinharju) tosiaan kantaa tamperelaisten iloja ja suruja. On hyvin tyypillistä mennä ensitreffeille Pyynikille kallioille katselemaan upeata maisemaa ja poiketa näkötornilla kahvilassa. On myös yhtä tyypillistä mennä suremaan liiton loppumista tai elämän menetyksiä harjulle. Pyynikinharjulla on vahva taito ottaa vastaan hymyt ja kyyneleet.”

Vahvaportteri saapui marraskuun alussa Alkon tilausvalikoimaan, josta sitä voi ruveta kyselemään myös oman lähi Alkon valikoimiin. Tämän oluen valmistuksessa on käytetty kymmentä eri mallaslaatua, sekä useita humalalajikkeita. Panimon sivuilla tätä Portteria suositellaan myös käyttämään mm. lihan marinointiin ja muutenkin ruuanlaittoon. Itse olen muutamaan otteeseen käyttänytkin Porttereita lihapatojen maustamiseen ja ainakin siihen tarkoitukseen sopii erittäin hyvin.

Aikaisemmin olen tätä päässyt maistelemaan Jyväskylän Oluton –festareilla.

Panimo: Pyynikin Käsityöläispanimo

Maa: Suomi

Tyyli: Portteri

Voltit: 7,5 %

Kantavierre: 18,5 %

Katkerot: 37,0 EBU

Väri: 213,0 EBC

Ulkonäkö: Mustan oluen päälle muodostuu kahden sormen mittainen beige vaahto.

Tuoksu: Tuoksu on melko voimakkaan paahteinen ja mukana myös savuisuutta. Kahvi, lakritsi ja suklaa antavat omat tunnusomaiset arominsa. Savuisuudessa hieman turvemaisia piirteitä.

Maku: Maultaan tarjoaa mukavan savuisuuden ja vahvaa paahdetta. Siirappisen makea ja kuivahko Portteri. Tukevahko olut, jossa hieman yrttisyyttä ja salmiakkia.

Tuomio: Erittäin maistuva Portteri. Nautiskeluolut rauhallisiin hetkiin kynttilänvalossa.

Ostanko jatkossa: Kyllä tätä pitää ehdottomasti ottaa maisteluun uudestaan. Suomessa on lukuisia erittäin hyviä Porttereita ja tämä Pyynikin Portteri kuuluu ehdottomasti näihin.

Mistä: Arvioinnissa ollut pullo saatu panimolta. Löytyy Alkon tilausvalikoimasta.

Olutopas.info pisteeni: 37/50

Kolme sanaa: Erittäin hyvä Portteri




perjantai 15. marraskuuta 2013

Alkon jouluoluet 2013

Nyt on tämän vuoden jouluoluet käyty ostamassa ja kaiken kaikkiaan 12 erilaistahan sieltä löytyi. 11 olinkin jo päättänyt ostavani ja sitten Ehkä ostan -osastolta ostoskoriin taittui Ridgeway Criminally Bad Elf. Tässä muutaman viikon aikana tulen käymään tämän setin läpi ja arviot tulee niistä joista vielä niitä ei ole aikaisemmin tullut tehtyä. Todennäköisesti valikoiman paras (Siperia) on tullut jo nautittua, mutta katsotaan mihin muut pystyvät. Tässä lista kokonaisuudessaan, johon linkitän sitten tehdyt arviot:


Suomalaiset kotipanimot tutuksi - Wolf Border Brewery

Syntymäkunnassani ja samalla nykyisessä asuinkunnassani vaikuttaa myös Matti Nuutisen kotipanimo nimeltä Wolf Border Brewery. Oluen valmistuksen Matti aloitti syksyllä 2011 ja oluet valmistuvat autotalli tyyppisessä tilassa. Tähän mennessä Matti on valmistanut 40 keittoa, joista 32 ovat olleet erilaisia reseptejä.


Oluenpanokirja - Sisältää kaikki muistiinpanot oluenteosta
Kuka on Matti Nuutinen?
Matti on myös Joensuussa syntynyt ja suurimman osan elämästä viettänyt kolmekymppinen. Päätöinään Matti tekee web-markinointia. Oluenteossa Matti pitää oluenteon tekniikka ja prosessien suunnittelusta mutta hänestä on mielenkiintoista myös oluen reseptiikka ja rohkeasti kokeilla mitä syntyy erikoisistakin yhdistelmistä.

Panimon nimen Wolf Border Brewery takana ei ole mitään mystistä tarinaa. Matti halusi panimon nimellä osoittaa, että ollaan korvessa eli todellakin siellä susirajalla. Toisaalta hän haluaa nimen avulla taistella sitä vastaan, että sijainnilla ei ole merkitystä. Metsässäkin voi tehdä mitä tahansa.
 
Ensimmäinen satsi
Uusi kattila

Lämpösäädetty käymistila
Mistä kaikki alkoi?
Ensimmäinen askel kohti kotiolutharrastusta oli John Palmerin How to Brew -kirjan lukeminen. Pian sen jälkeen tilaukseen meni Brouwlandin superiar Electronic kit jolla oluen teko alkoi. Laitteisto päivittyi heti ensimmäisen erän jälkeen erillisellä keittokattilalla ja samalla hän vaihtoi counterflow jäähdyttimen jäähdytin kierukkaan. Käyminen tapahtui alussa viilennetyssä huoneessa, mutta myöhemmin Matti hankki lämpötila säädettävän jääkaapin käymistilaksi. Alusta asti hän on käyttänyt tynnyreitä (corny kegejä) pullojen sijaan, mutta tässä myöhemmin ruvennut myös tutustumaan pullottamiseen. Matin ensimmäinen erä oli hänen mielestään todella epäonnistunut, mutta ei hän siltä oikeastaan paljoa odottanut, koska ei tuntenut laitteita eikä edes oluentekoa tarkemmin kuin kirjasta luettuna. Jälkikäteen katsottuna resepti on aivan käsittämätön: lajitelma maltaita ja humalia, joita Matti oli ostanut oluentekovälineiden kanssa. Lopputulos oli hirvittävän makea, vihreän humalainen, tumma ja samea.


Kolmi Vilja Auvervaara - 3 viljan olut, joka tyyliltään nykyaikaistettu sahti


Kolttonen Pale Ale - APA aromihumaloitu amarillolla
Hyviä ja huonoja kotioluita
Matti pitää erittäin paljon vehnäoluiden teosta varsinkin kesällä ja Wit on hänen paras olut. Witin hän valmistaa perinteisellä reseptillä jossa käyttää 50 prosenttia mallastamattomia vehnän jyviä. Noin suuri määrä mallastamatonta vehnää tekee mallastuksesta hyvin monimutkaisen, ja olut onkin pienuudesta ja kevyydestä huolimatta työläin Matin oluista. Huonoin olut oli varmasti tuo yllä mainittu ensimmäinen olut, mutta epäonnistunein olueteko oli ensimmäisen Stone IPA Clonen valmistusyritys. Oluenteko meni mainiosti keitto vaiheeseen asti jolloin Matti mittasi ensimmäistä kertaa ominaispainon ennen keittoa. Ominaispaino oli huomattavasti yli suunnitelman joten hän lisäsi vettä ominaispainon pudottamiseksi. Keiton lopussa hän kuitenkin huomasi, että olikin mitannut alun ominaispainon jotenkin väärin ja olut oli jäämässä alle Pale Alen vahvuiseksi. Keiton aikana oli tietysti lisännyt normaalit humalat joista mm. 40g Centennialia aromihumalaksi. Matti kuitenkin päätti että jotain on saatava käymisastiaan ja päätyi keittämään vierrettä yli kolme tuntia ominaispainon nostamiseksi. Hän lisäsi vielä uudet aromihumalat, koska ensimmäisistä aromihumalat olivat muuttuneet tässä vaihessa katkerohumaliksi. Yllättäen oluesta ei tullut täysin epäonnistunut, vaikkakin hyvin hyvin katkera.

Motueka Pilsner
Perus Normaali Wit













Työnalla olevia oluita ja tulevaisuuden suunnitelmia
Wolf Border Breweryllä on tällä hetkellä työnalla kolmisen olutta. Käymässä on Scottish 70” ja Ruis-Saison (maustettuna mustaherukan lehdillä ja katajanmarjoilla). Pullokäymisessä on noiden lisäksi sitten vielä vehnäolut pienellä savuvivahteella. Suunnitteilla on mm. Ruis Pale-Ale, Single Hop Citra-DIPA, Bretta Imperial Stout ja Savu-Porter.

Kaupallisista oluista Matille ei varsinaisesti ole yhtä suosikkia, vaan Britannian oluttyylit ovat lähimpänä sydäntä. Puhuttaessa, että minkälaisen kaupallisen oluen Matti olisi itse halunnut kehittää, niin ensimmäisenä hänelle tulee mieleen raikkaasti ja tasapainoisesti humaloitu perinteinen Bitter. Yksinkertaisimmat oluet ovat hänestä vaikeimpia tehdä varsinkin tosi hyvin. Bitterissä tasapainoisen ja hyvän humaloinnin – säilyttäen juotavuuden ja keveän maltaisuuden – saaminen ei ole helppoa. Matti on aika kriittinen omia oluita kohtaan, joten hän ei juurikaan nosta mitään oluttaan paremmaksi kuin kaupalliset vastaavat. Useimmiten hänen oluensa vastaavat kaupallisia oluita. Vehnäoluissa ja Witissä hän on omasta mielestään onnistunut yhtä hyvin ja paremminkin kuin kaupalliset vastaavat.
Tulevaisuuden suunnitelmiin Matilla kuuluu, niin kuin lähes kaikilla kotiolutharrastajalla, että pääsisi tekemään olutta myyntiin. Tällä hetkellä hänellä ei kuitenkaan ole mitään konkreettista suunnitelmaa panimon perustamiselle. Hänestä olisi kuitenkin mukava päästä kokeilemaan oluentekoa isommassa mittakaavassa jossain pienpanimolla.

Lähiaikoina on tulossa olutarvioita mm. seuraavista Wolf Border Breweryn oluista: Stone IPA Clone, Golden Strong, Imperial Stout, Elossa (Sour Ale), Framboisa ja paljon muita…

Wolf Border Breweryn olutarviot:


torstai 14. marraskuuta 2013

Laitilan Kievari Tuomas 2013

Laitilan Kievari Tuomas 2013 

Olutopas.info - Arvio

Yleistä: Laitilan Kievari Tuomas oluet ovat kuuluneet osaksi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan valikoimaa vuodesta 2009 lähtien. Näiden oluiden valmistuksessa on mukana edellisen vuoden Hyvä Tuomas kiertopalkinnon voittaja. Hyvä Tuomas on Olutliiton myöntämä arvonimi ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi.

Tästä löytyy kaikki kyseisen palkinnon voittaneet: Olutwiki – Hyvä Tuomas

Ennen uusimman Tuomas oluen arviota, niin hieman käsitellään edellisten vuosien oluita, koska joka vuosi tämä olut on ollut erilainen.
  • Tuomas 2009 – Kari Ylänteen kanssa yhteistyössä pantu Mild Ale, jossa käytetty pale ale- ja karamellimaltaita, sekä mallastamatonta paahdettua ohraa. Humalat olivat brittiläiset Fuggles ja East Kent, sekä saksalainen Hallertau.
  • Tuomas 2010 – Mika Heikkisen kanssa yhteistyössä pantu Tumma Lager, jossa mausteina käytetty kanelia, korianteria ja vaniliinia.
  • Tuomas 2011 – Jäi kokonaan tekemättä.
  • Tuomas 2012 – Eve Vaittisen kanssa yhteistyössä pantu Amber Ale.
Sitten mennäänkin tämän Tuomas olutperheen uusimpaan tulokkaaseen, joka on englantilaistyyppinen Pale Ale, jonka lisämausteena on käytetty uuden maailman aromihumalaa Bramling Crossin lisäksi.

Panimo: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas

Tyyli: English Pale Ale

Voltit: 4,6 %

Kantavierre: 11,5 %

Katkerot: 23 EBU

Väri: 18,0 EBC

Ulkonäkö: Parin sentin mittainen ohut vaahto, joka häviää hetkessä oluen päältä. Kullankeltainen hieman oranssi väriltään.

Tuoksu: Tuoksultaan makean maltainen, viljainen ja hedelmällinen. Pientä brittimäistä puumaisuutta.

Maku: Maultaan makea ja viljaisan maltainen. Hedelmää tulee esiin ja myös pientä katkeruutta.

Tuomio: Tuomas 2013 on parempi kuin edellisen vuoden Tuomas, vaikka ovatkin erityylisiä. Tämä ei siltikään ole mikään erityinen olut. Jää hieman tylsäksi. Joka vuosi näitä mielellään kokeilee, kun aina kiinnostaa, että mitähän Hyvä Tuomas keksii Ville Vilenin kanssa valmistaa. Tässä kuitenkin olisi ollut potentiaalia, mutta se jotenkin jäi käyttämättä.

Ostanko jatkossa: En usko, että tämän vuoden Tuomasta enää kokeilen. Ensi vuonna sitten uudestaan.

Mistä: Arvioinnissa olleen pullon sain panimolta.

Olutopas.info pisteeni: 27/50

Kolme sanaa: Hieman tylsä Tuomas