tiistai 28. huhtikuuta 2015

Testissä pari Reittausblogin olutta: Jenkkivehnä ja Katajainen Ansa Vol. 2

Jonkin aikaa sitten harrastimme Reittausblogia kirjoittavan olutblogikollegani Harri Metsäjoen kanssa pientä olutvaihtokauppaa. Harri lähetti minulle pari pulloa hänen valmistamiaan  kotioluita ja pullollisen Ruokapuoti Lumon Testowittiä. Itse pistin paluupostina kaksi pulloa Panimo Hiisi 60’s Palaver Tauti Stoutia ja kaksi pulloa Panimo Hiisi K-Market Ankkuri Tauti Stoutia. Noista toiset pullot Harri toimitti Ruokapuoti Lumon Tero Suhoselle maistettavaksi. Viime sunnuntaina sitten otin nämä Harrin kotioluet maistoon.

Ensimmäisessä pullossa oli Reittausblogin Jenkkivehnä. Tarkemmat tiedot tästä oluesta löytyy Reittausblogista, mutta avataan kyseistä olutta kuitenkin hieman. Oluessa on käytetty 67 % vehnämallasta ja loput ovat Pale Ale –mallasta. Prosentit taittuvat alle maitokaupparajan eli 4,6 %. Humalina Harri on käyttänyt nelikkoa: Magnum, Centennial, Cascade ja Pacific Gem. Mausteeksi siihen on laitettu veriappelsiininkuorta, appelsiininkuorta, sitruunankuorta ja limenkuorta. Hiivana oli US-05.

Mennäänpäs sitten ensimmäisen oluen kimppuun. Kaataessani olutta lasiin tajusin, että tämänhän olisi voinut kaataa mieluummin uuteen Spiegelaun American Wheat Beer –lasiin. No perskeles! Se oli nyt myöhäistä, kun olut oli jo kaadettu.


Reittausblogin Jenkkivehnä

Kahden sormen mittainen kuohkea pieni kuplainen vaahto. Vaahto pysyy oluen pinnalla melko pitkään ja väriltään samea kullankeltainen, ja hieman jopa oranssiin taittuva.

Tuoksultaan pehmeän vehnäinen ja hieman purukuminen. Sitten rupeaa tulemaan esille sitrushedelmiä. Tuoksu on hyvin greippinen.

Suuhun kaatuessa olut tuntuu melko kepeän oloiselta, kunnes iskee erittäin vahva sitrushedelmäinen tykitys. Sitä seurailee pehmeän vehnäinen fiilis. Appelsiininkuori on selkeästi esillä ja jopa greippiäkin siitä tulee esiin. Sitrushedelmät maistuvat, kuin olisi tuoreena kiskaissut niitä kitusiinsa. Makumaailma pyörii melko lailla tämän hedelmien ympärillä, jota vehnä yrittää hieman tasoittaa. Ehkä pikkuisen liian katkeraksi jää, kun runko on melko kepoinen, niin katkerot iskevät hirmuisella voimalla.

Kesäjuomaa viimeisen päälle. Tätä mielellään nauttisi useammankin pullollisen auringonpaisteessa takapihan terassilla. Katkeroa on ehkä hieman liikaa, mutta onhan tämä perhanan virkistävää hörpittävää.

Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 33/50
---

Sitten otetaan vielä toinen pullo maistoon ja tässä onkin hieman tummempaa tavaraa. Olut on nimeltään Katajainen Ansa Vol. 2 ja tyylilajina on Imperial Porter. Prosentteja 8,2 ja oluen pohjana toimii Fuller's Past Masters Double Stoutin resepti. Tämä Harrin olut eroaa Fuller’sin reseptistä sillä, että hän korvasi sokerin savumaltaalla ja sääti hieman maltaiden määriä.

Tästä lisää tietoa oluesta ja valmistusohje:
Resepti: Reittausblogin Katajainen Ansa (vol. 2) Imperial Porter

Reittausblogin Katajainen Ansa Vol. 2

Vähän karkasi :)
Patenttikorkki heilahti auki ja samalla sekunnilla olut hyökkäsi pullosta pihalle. Reilusti vaahtoa ja vaahdossa suurta kuplaa. Väriltään lähes musta, mutta ollaan vielä tummanruskean puolella.

Tuoksultaan pehmeän paahteinen ja yrttinen. Yrttisyys on selkeästi katajaa. Suklaisuus myös hyvin läsnä ja savuisuuttakin poimittavissa sieraimiin. Joku elementti tuoksussa hieman minulle tökkii, mutta nyt en pääse oikein juonesta kiinni, että mistä on kyse. Oisko kataja sitten liian vahvana tuoksussa?

Makumaailma on paahteisen maltainen, hieman savuinen ja katajainen yrttisyys vahvana, muttei hallitse makua. Makea ja rungoltaan tukeva Porter. Laadukas ja nautinnollinen olut.

Jos tälle pitäisi etsiä kaupallinen vastaava olut, niin sanoisin että tämä on fiftyfifty sekoitus Malmgårdin Huvila X-Porteria ja samaisen panimon Huvila Arctic Circle Alea.

Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 37/50

Kiitoksia Harrille oluista ja pitää tässä lähiaikoina ottaa testiin myös Testowit!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti