keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Kuinka olutlasin paksuus vaikuttaa juoman lämpenemiseen?


Pitkään olen liputtanut sen puolesta, että ohut olutlasi pitää oluen pidempään viileänä. Nyt ajattelin ottaa asiasta oikeasti selvää. Valitsin lasikaapistani neljä olutlasia ja kaadoin jokaiseen 2,5 dl Stadin Panimon American Session IPAa. Olut oli ollut viisi asteisessa jääkaapissa kaksi vuorokautta ja tölkin sisältä otettu lämpötila oli testin alussa 8,8 astetta. Kaadoin oluet lasiin ja otin ensimmäisen lämpötilan minuutin päästä, kun juomat olivat lasissa. Tämän jälkeen otin lämpötilat tiettyjen aikojen välein ja alla näette taulukon kuinka lämpötilat muuttuivat.



Lyhyt arvio oluesta:
Voimakkaan katkeroinen virkistävä kauppaIPA, jossa greippistä sitruksisuutta ja suuri kasa muitakin hedelmiä. Oikein onnistunut olut järkihintaan. 35/50 pistettä, kun isketään niin sehän on kelpo suoritus



Testiin valitut lasit:
  • Spiegelau IPA
  • Orrefors IPA
  • Perus tuoppi
  • Kolpakko

Tässä on testin tulokset:
(Huom. Testin taulukkoa tarkistettu ja se muutettu 19.11.2015)

Taulukossa oluiden lämpötilat mitattuna tiettyinä aikoina. Klikkaa isommaksi!



Loppuyhteenveto:
Suurin ero tuli heti, kun juomat kaatoi laseihin. Tölkissä ollut lämpötila 8,8 astetta muuttui nopeasti kaikissa laseissa, mutta tuopissa ja kolpakossa lämpeni huomattavasti enemmän.
Lämpötilan muutos tölkistä lasiin ja aikaa meni minuutti.
  • Spiegelau: + 2,2 astetta
  • Orrefors: + 2,8 astetta
  • Tuoppi: + 3,7 astetta
  • Kolpakko: + 3,6 astetta
Eli välittömästi tapahtuu viileyden siirtyminen lasiin ja pinta-ala ja lasin paksuus vaikuttavat tähän, niin että juoma lämpenee nopeammin. Mitä pitemmälle testiä mennään eteenpäin, niin lämpeneminen pysyy melko tasaisena kaikkien lasien osalta. Voikin sanoa, että alussa tapahtuu se ratkaisevin osa, mutta sen jälkeen eivät juurikaan lämpene toisiaan nopeammin. Alussa tapahtuva lämpötilan muutos kuitenkin puoltaa sitä ajatusta, että ohutreunainen lasi on oluelle parempi vaihtoehto jos haluaa nauttia pitempään sen viileänä.
---

Lämpötilan muutos minuutin kohdasta 30 minuutin kohtaan:
  • Spiegelau: + 3 astetta
  • Orrefors: + 3 astetta
  • Tuoppi: + 2,3 astetta
  • Kolpakko: + 3,2 astetta
Tämä kertoo sen, että perus  tuoppi lämpenee vähiten kun se juoma on saatu lasiin. Lasi kuitenkin lämmittää juomaa kaatovaiheessa sen verran, että ohutreunaisiin nähden juoma on lämpimämpää.
---

Lämpötilan muutos tölkistä 30 minuutin kohtaan:
  • Spiegelau: + 5,2 astetta
  • Orrefors: + 5,8 astetta
  • Tuoppi: + 6 astetta
  • Kolpakko: + 6,8 astetta
Tämä vertailu on se kaikkein ratkaisevin, koska se kertoo nollapisteestä loppuun asti, että kuinka paljon on lämpötila muuttunut. Erot eivät ole hirveän suuria, mutta Spiegelaun IPA –lasissa olut lämpenee näistä neljästä lasista kaikkein hitaimmin.
---

Sellainen vertailu tuli tehtyä ja kyllähän sieltä eroja löytyy. Suuremmat erot olivatkin sitten lasien muotoilun puolella ja eipä tuo kolpakko juurikaan IPAn piirteitä hyväillyt. Jos joku haluaa vielä tarkemmin analysoida tuloksia, niin kaikin mokomin. Itse jatkan edelleen ohuiden olutlasien liputtamista, koska kyllähän niissä juoma pysyy viileämpänä ja näyttäähän ne hemmetin paljon paremmilta kuin perus tuopit.
















9 kommenttia:

  1. Miten nuo tulokset nyt oikein menee, kun taulukossa 30 min kohdalla Spiegelaun ja Orreforsin lämpötila oli sama, mutta yhteenvedossa yhtäkkiä Spiegelau on 0,6 astetta viileämpää (joka saattaisi ollakin merkitsevä ero). Muutenhan lämpötiloissa ei ainakaan minun silmääni ole (kolpakkoa lukuun ottamatta) käytännössä eroa alun ja lopun välillä. Ja voisihan joku sanoa, että tuo Spiegelaun lasi alkaa jossain vaiheessa lämmitä enemmän kuin muut, koska pysyy alussa viileämpänä ja lopussa tilanne on melkein tasan.

    Ymmärrän toki, miksi liputat ohuen lasin (etenkin Spiegelaun) puolesta, ja omasta mielestäni kullekin tyylille kuuluu oma lasinsa, mutta aika mustavalkoisesti tulkitsit tuloksia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun pitää tarkistaa vielä taulukkoni. Näyttää siltä että tuossa on vääriä lukuja

      Poista
    2. Kiitos tarkkaavaisuudesta. Nyt laitoin siihen oikean taulukon, jonka perusteella juttu on kirjoitettu. Eli lopulta lämpötilassa oli 0,6 asteen ero Spiegelaun ja Orreforsin välillä.
      --
      Se on totta, että noita lukemia pystyy analysoimaan vieläkin tarkemmin, mutta sitä en tehnyt koska ei kuulu vahvuuksiini. Loppua kohti lasien lämpötila ero kavenee, mutta itselleni oli suuri yllätys kuinka suuri ero tapahtuu heti siinä alussa.
      --
      Liputan juurikin sitä ajatusmaailmaa, että jokaiselle tyylilajille on oma lasinsa, joka tukee tyylin ominaisuuksia. Tämä on erittäin hieno asia. Oli sitten lasivalmistaja Spiegelau, Orrefors tai joku muu, niin sillä ei ole mitään väliä. Pääasia että olut kaatuu lasiin ja mielellään juurikin laadukkaaseen ohutreunaiseen lasiin.
      --
      Se että tulos näytti mustavalkoiselta voi johtua että minulla ei teksti ja taulukko olleet samalla aaltopituudella. Nyt ne on kuitenkin korjattu. Muuten en ottanut kuin kantaa lämpötila eroihin.

      Poista
    3. Jep, nyt teksti tosiaan tukee hyvin johtopäätöksiä ja erot ovat huomattavasti selvemmät. En itsekään mikään statistikko ole, niin en tilastollisista eroista mene sanomaan mitään, mutta alun ja lopun välisiä eroja saattaa olla. Tutkijan pitää aina etsiä ensimmäisenä puutteita, hyvä pienen otannan tutkimushan tämä on :)

      Poista
  2. Lämpötilan muutokseen vaikuttaa varmasti moni asia, enkä pitäisi oluen ilmaa vasten olevaa pinta-alaa näistä vähäisimpänä. Spiegelaussa näyttäisi silmämääräisesti tuo suhde olevan pienin, kolpakossa taas selkeästi suurin. Lämpötilaerot tasoittuvat suuremmalta pinnalta huomattavasti pientä nopeammin, etenkin kun tilavuus pysyy samana :) Näin ainakin tämän järkeilisin... Toisin sanoen lasin muotoilulla on aika paljon vaikutusta tähän.

    VastaaPoista
  3. Näkisin että erot lämpenemisessä mahdollisesti johtuvat lasiin itseensä sitoutuneesta lämmöstä, joka siis ensimmäisenä siirtyy olueen. Painavassa kolpakossa on siis varastoituneena enemmän lämpöä kuin kevyessä Spigelau-lasissa. Tämän voisi todeta helposti tekemällä testin uudelleen siten että käytettäisiin esijäähdytettyjä laseja, jolloin luultavasti kolpakko pärjäisi parhaiten!

    VastaaPoista
  4. Juu, teepä seuraavan kerran testi siten, että sekä lasit että oluet ovat lähtökohdiltaan samanlämpöisiä. Veikkaanpa että tulokset näyttävät melko erilaisilta. Tällaista testiä odotellessa...

    VastaaPoista
  5. On selvää, että lasin lämpötila vaikuttaa tulokseen ja siinä tietysti lasin paksuun myös ratkaisee oli sitten viileä tai lämmin lasi. Kylmä kolpakko pysyy pitempään viileänä kuin ohut olutlasi. En kuitenkaan näe pointtia testata kylmiä laseja, koska harvoin kotona tai ravintoloissa on tarjolla laseja jotka ovat saman lämpöisiä kuin oluet. Nyt kun lasit olivat kaikki huoneenlämpöisiä niin testi oli juuri niinkuin kotiloissa tai ravintoloissa juomat olisivat tarjolla.
    --
    Tällainen testi ei ole kuitenkaan hirmu luotettava, koska muuttujia on paljon. Lasin muoto on yksi suurimpia muuttujia. Paras olisikin testata identtisissä olutlaseissa joissa ainut ero olisi lasin paksuus. Tämä testi antaa vain yhden näkökulman asiaan

    VastaaPoista
  6. Viileän lämpötilan säilyttäminen on yksi tärkeä ominaisuus lasissa. Tällä on vaikutuksia makuun ja aromeihin. Myös hiilidioksidin säilyminen oluessa on tärkeää joka selviäisi makutestissä. Lasin muoto luonnollisesti vaikuttaa makuun ja aromeihin eniten. Saisitko tehtyä sellaista vertailua?

    VastaaPoista