keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Suomalaiset pienpanimot tutuksi – Panimo Honkavuori

Rakas kotikaupunkini Joensuu saa vihdoinkin sen mitä se kaivannut ja mitä itse olen pitkään haaveillut eli oman pienpanimonsa. Panimo rakentuu kovaa vauhtia ja ensimmäisiä oluita luvassa todennäköisesti tämän vuoden toukokuussa. Olen käynyt kertaalleen vierailemassa panimolla, mutta silloin ei ollut vielä panimolaitteet saapuneet. Pääsin kuitenkin näkemään minkälaiset pullot ovat valinneet oluilleen ja myöskin maistamaan paria olutta. Niiden pohjalta osaankin jo hieman odottaa lupaavaa starttia.  Heitin panimon suuntaan listan kysymyksiä, koska pitihän tämäkin pienpanimo saada tutuksi. Tässä on kiva infopaketti Panimo Honkavuoresta, jossa oluita valmistaa Ville Vuorio ja Jani Honkanen.

Huom. Jutun kuvat ovat panimon Facebook -sivulta ja niiden käyttöön on saatu lupa panimolta. Käykääs muuten tykkäilemässä tuota Facesivua!

Käykää myös katsastamassa panimon nettisivut: www.honkavuori.fi

Mistä tulee panimon nimi?

Panimon nimen keksiminen oli pitkä prosessi, meillä oli listalla kymmeniä, toinen toistaan parempia nimiä. Kun yritys rekisteröitiin viime vuoden syyskuussa, oli nimestä tehtävä päätös. Otimme sitten lopulta tällaisen yhdistelmänimen: Honkanen + Vuorio = Honkavuori. Nimessä oli mielestämme hieno, jylhä sointi ja kun laittaa omat nimet peliin, niin laadusta ei voi mitenkään tinkiä. Paljastettakoon, että meillä oli Susirajan panimo pitkään työnimenä. Susirajan panimo otettiin panimon sivutoiminimeksi. Samoin kuin Joensuun Juomatehdas. Englanniksi olemme Pine Mountain Brewery ja ruotsiksi nimemme sai muodon Bryggeri Tallberget.

"Panimomiehillä hymy herkässä"

Kuinka panimo sai alkunsa?
Harrastelimme molemmat juomalauluja opiskeluaikana. Noin kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen kävimme verestämässä vanhoja muistoja, kun Pienet sievät esiintyi ravintola Jokelassa. Ajankohta oli marraskuu 2009. Olimme tuolloin molemmat virkamiehinä. Ilta sai yllättävän käänteen, kun Jani yhtäkkiä kysyi, että perustetaanko panimo? Sanojensa vakuudeksi Jani ojensi kätensä ja alle sekunnissa puristimme jo kättä. Siitä se sitten lähti.

Miksi perustitte panimon juuri Joensuuhun?
Tämä on opiskelukaupunkimme, jossa on vielä paljon tuttuja. Joensuussa on tarjolla aivan erinomaista vettä. Lisäksi löysimme soveliaan ja erittäin siistin tilan panimolle

Mikä sai teidän ylipäätänsä perustamaan olutpanimon?
Ollaan liikkeellä rakkaudesta lajiin ja ajateltiin tehdä jotain muutakin, ennen kuin tulee se viidenkympin villitys. Sitä paitsi Pohjois-Karjalasta puuttuu tällä hetkellä panimo. Eihän niin voi olla. Jonkunhan se oli tehtävä.




Minkälainen olutpanimo on ja tulee olemaan Panimo Honkavuori?

Koitamme saada tuotteet tasalaatuisiksi, käytämme paikallisia raaka-aineita ja jotain täysin uuttakin on tulossa.

Minkälaisilla oluilla tuotanto alkaa?
Lager, vehnä, IPA ja Pale Ale.

Minkälaisia muita oluita on luvassa?
Stout, luostarityylinen vahva ale, saison sekä erilaisilla mausteilla ryyditettyjä yllätyksiä.

Paljon tulee olutta ulos vuonna 2016 ja entäs siitä eteenpäin?
Tämän vuoden laskelmat on tehty 110 000 litran perusteella. Toivottavasti siihen päästään. Vuosituotanto voisi olla 200 000 litraa jatkossa, jos kaikki tuotokset saadaan kaupaksi.

Minkälaisilla panimolaitteilla valmistatte oluita?
Meillä on mittatilaustyönä tehdyt 2000 litran laitteet. Valmistajana on kiinalainen Meto, jonka tehtaalla olemme käyneet kahdesti, ensin tilaamassa ja sitten lopputarkastuksessa. Käymistankkeja meille tulee kymmenen.

Millä erotutte muista suomalaisista pienpanimoista?
No ainakin sijainnin puolesta. Joitain muitakin eroavaisuuksia varmaan matkan varrella ilmenee. Ei paljasteta niitä vielä.

Kuinka monta oluterää olette valmistaneet ennen kuin perustitte panimon?
Riippuen laskutavasta. Jos erä määritellään aivan tiukimmalla tavalla, niin niitä on pitkälti toista sataa.

Mitä kaikkea vielä edessä ennen kuin tuotanto lähtee täysillä rullaamaan?
Viimein saatiin tietoa laitteiston saapumisesta ja se on huomenna (25.2.2016). Trukki tuli eilen (23.2.2016). Valvira tulee tarkastukselle 11.3.2016. Jos lupa heltiää, niin sen jälkeen pääsemme viimein itse asiaan. Olutta päästään valmistamaan todennäköisesti maaliskuun alussa. Pullotuslaite saapuu maaliskuun puolenvälin tienoilla. Pullotuslaite hankittiin uutena Italiasta Gain tehtaalta, jossa kävimme syyskuussa tehdaskierroksella.

"Yhdeksän testi-IPAa makutestissä. Lähellä ollaan, mutta ei vielä perillä."


Janin ja Villen omat oluttaustat!


Ensikosketus oluisiin?

Jani: Tätä ei yleensä kerrota. Sen voin paljastaa, että ensimmäinen olut maistui pahalta. Ensimmäisen pienpanimo-oluen maistoin muistaakseni vuonna 1999 Amerikassa, jolloin ihastuin heti amerikkalaisiin pienpanimotuotteisiin.

Ville: Pienpanimo-oluista ensimmäisiä muistikuvia löytyy Ilosaarirockissa nautitusta liperiläisen pienpanimon oluesta nimeltä Maahinen. Olin opiskeluaikana vaihdossa Saksassa, jossa sitten tutustuin laajemmin alaan.
--

Minkälainen oli ensimmäinen itse valmistamasi olut ja kuinka se onnistui?

Jani: Ensimmäisen mallasjyvistä tekemäni olut on vuodelta 2014. Se oli brown ale ja siitä tuli aika hyvä, paljon parempi kuin osasin odottaa. Sitä saattaa olla jokin pullo vielä tallessa.

Ville: Ensimmäinen kokonaan itsetekemäni käymistuote on vuodelta 1991, jolloin keitimme sahtia opiskelukaverin saunassa. Sahti onnistui erinomaisesti, se oli tehty mummoni reseptillä. Muutoin opiskeluaika sujui olutuutteiden ja niiden virittelyn merkeissä.
--

Mitä olut sinulle merkitsee?

Jani: Olut on minulle mahdollisuus, uusi elämä. Uskallan väittää, kun suunnittelee ensimmäisen reseptinsä ja panee siitä oluen, niin näkökulma olutmaailmaan ja elämään ylipäänsä muuttuu silmänräpäyksessä. Olut on minulle tällä hetkellä harrastus, joka yrittää muuttua työksi. Yritän kuitenkin pitää oluenpanon iloisena asiana, lähinnä vakavamielisenä virkamiesvitsinä, joka kerrotaan aina hieman eri tavalla.

Ville: Nyt kun oluesta on tulossa ammatti, niin siihen suhtautuu vähän eri tavalla. Nykyään oluenjuonti on muuttunut analyyttiseksi maisteluksi, jossa tulee mietittyä käytettyjä humalalajikkeita ja maltaita. Hyvän oluen löytäminen tuottaa kuitenkin nautintoa edelleen.Kaiken kaikkiaan nykyään olutta tulee juotua määrällisesti vähemmän.
--

Kertokaa hieman itsestänne?

Jani: Olen ensimmäisen polven joensuulainen olutyrittäjä, jolla on jonkin sortin työhistoria tutkimus- ja virkamiesmaailmassa. Pidän siitä, että ihmiset pysäyttävät minut kadulla ja sanovat ”oletko sinä niitä panimomiehiä?”. Näin ei ole vielä kuitenkaan käynyt.

Ville: Minut tunnettiin aiemmin virallisena liskomiehenä. Väittelen rupiliskon suojelubiologiasta aprillipäivänä. Matka liskomiehestä olutmieheksi ei ole pitkä.
--

Mitkä kaupalliset oluet ovat suosikkejanne? Kotimainen ja ulkomaalainen suosikki?

Jani: Pidän lähes kaiken tyyppisistä oluista. Olutsuosikit kuitenkin vaihtelevat vuodenaikojen ja omien tunnetilojen mukaan. Tällä hetkellä maistuvat pale alet ja vehnäoluet sekä belgialaistyyppiset vaaleat alet.

Ville: Olutnautintoja saan monipuolisesti oluttyylien eri laidoilta. Mieluiten valitsen tällä hetkellä pale alea tai vahvoja belgialaisia aleja. Missään tapauksessa en ylenkatso myöskään maukkaita lagereita.
--


maanantai 22. helmikuuta 2016

Tiedote: Sori Brewing aloittaa mittavan tynnyrikypsytysohjelman!

Press release, Maanantai 22.2.2016


Sori Brewingin panimo on huhtikuussa ollut kokonaisen vuoden toiminnassa. Ensimmäisen juhlavuoden kunniaksi Sori Brewing aloittaa suuren tynnyrikypsytysohjelman. Vuoden loppuun mennessä kellariin tulee toistasataa tynnyriä. Ensimmäiset rekalliset ovat jo saapuneet panimolle. Kypsytysohjelma seuraa panimon julistamaa missiota tehdä oluita ilman kompromisseja. “Sorilla löytyy osaamista ja tahtoa rikkoa rajoja, luoda elämyksiä ja inspiroida oluen kautta. Maailmalle oluita viedessä nämä ovat menestystekijöitä. Tämän vuoden yhtenä tavoitteenakin on, että Soria saa ainakin kymmenestä maasta,” kertoo panimon toimitusjohtaja Pyry Hurula. Tällä hetkellä Sorin oluita on myyty kuudessa maassa.

“Tahdomme olla tynnyrikypsytyksessäkin eräänlainen pohjoisen pioneeri. Tynnyreitä tulee panimolle ympäri maailman. Mukana on muun muassa rommitynnyreitä Karibialta, portviinitynnyriä Portosta ja konjakkitynnyreitä Cognacista”
, paljastaa panimolla tynnyrikypsytyksestä vastaava Heikki Uotila. Kypsytysohjelman ansiosta panimolle on palkattu lisää oluentekijöitä ja panimo laajentuu nykyisissä tiloissaan muun muassa suurella tynnyrihuoneella.

Oluen tynnyrikypsytys on pitkä projekti, sillä kauimmillaan olut viettää tynnyrissä useamman vuoden. Jopa vuosikymmenten ikäännytyksissä tynnyrit ovat saaneet paljon makua erilaisista tisleistä tai viineistä, jotka puolestaan maistuvat jatkossa Sorin oluissa.

Kokoluokaltaan Sorin kypsytysohjelma on nykyisellään yksi Pohjois-Euroopan panimoiden suurimpia. Panimon tynnyrikellari avautuu yleisön vierailuille huhtikuun aikana.

Hapanoluet kasvattaneet suosiotaan
Ohjelmaa aiotaan tulevaisuudessa laajentaa myös hapan- ja villihiivaoluiden kypsytykseen, joka on voimakkaasti kasvava oluttrendi. Tunnetuimmat hapanoluet tulevat tällä hetkellä belgialaisilta Lambic-panimoilta, mutta taidokkaita hapanoluita tehdään nykyään jo ympäri maailman. Sori Brewing on tehnyt aiemmin muun muassa Gosea, joka on perinteinen saksalainen hapanoluttyyli.

Suomalaisten yhteistyötä maailmalla
Yksi panimon ainutlaatuisimpia kypsytyksiä on yhteistyö Candiallen viinitilan kanssa. Italian Toscanassa muun muassa Chianti Classico -viinejä tuottava tila on tunnetun suomalaisen viinintekijän, Jarkko Peräsen, ja hänen vaimonsa Josephin Cramerin perustama. Sori Brewingillä kypsyy tällä hetkellä oluita jopa neljässätoista Candiallen tynnyrissä ja ensimmäisiä odotetaan valmistuvaksi keväällä 2016.





Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Pyry Hurula, toimitusjohtaja
pyry@soribrewing.com
Puh. 0400 6666 97

(Tiedotteen kuvat: Sori Brewing)

perjantai 19. helmikuuta 2016

BrewDog Nanny State (2. arvio)

BrewDog Nanny State

Siitä on pitkä aika, kun viimeksi olen maistanut tätä BrewDogin Nanny Statea. Välillä tulee maistettua alkoholittomia (ja myös vähäalkoholisia), että jos sieltäkin joskus löytyisi jotain hyviä. Harvoin kyllä on mitään mainitsemisen arvoista löytynyt.

Nyt otin uudestaan arvioitavaksi Nanny Staten, koska jotenkin koin että olenkohan enää samaa mieltä mitä 11.9.2013 olen ollut. Silloin annoin 30 pistettä ja melkoisesti kehuja. Tämän vuoksi halusinkin ottaa uudestaan testiin. Sinänsä epäilen, ettei nykyisiin makutottumuksiini ei ehkä istu 48 EBUinen juoma, jossa prosentteja 0,5.

Nykyisin suuni on tykästynyt enemmän tasapainoisiin oluisiin ja siltä Nanny Staten speksit eivät "ihan" vaikuta. Jos verrataan nykyhetkeä siihen, kun aloitin kirjoittamaan olutblogia, niin meininki oli silloin enemmän humalanhakuista ja tällä tarkoitan, että katkeroa piti saada kitusiin. Tässä samalla näkee jonkinlaista kasvua/muutosta mitä itselläkin on tässä ajassa tapahtunut.

Tästä vielä linkki aikaisempaan arviooni: BrewDog Nanny State (arvioitu: 11.9.2013)



Panimo: BrewDog

Maa: Skotlanti

Tyyli: Vähäalkoholinen olut (Ei alkoholiton, koska holia löytyy 0,5%)

Voltit: 0,5  %

Kantavierre: 2,2 %

Katkerot: 47,9 EBU

Väri: 31,4 EBC

Humalat: Amarillo, Simcoe, Centennial, Cascade ja Ahtanum.

Maltaat: Pale ale-, münich-, amber-, kristalli- ja tummat kristallimaltaat, suklaamaltaat, vehnä-, ja ruismaltaat.

Fiilikset:
Yhden sormen mittainen vaahto ja väritykseltään kirkas oranssinruskea.

Tuoksussa sitruksisuutta, karamellia ja sieltä kumpuaa sellaista viilentyneen mäskin tuoksua. Just sellainen, kun mäskit on lapioitu roskasankkoon ja ne ovat vähitellen alkaneet viilentyä. Mitä enemmän olut lämpiää, niin sitä enemmän viilentynyt mäski ottaa valtaa sitruksisuudelta.

Maku iskevän sitruksinen ja sitrus häviää saman tien, kun nesteen nielaisee. Sitten jää suuhun pyörimään sellainen vetinen mäskiviljavesi, joka ei kyllä miellytä millään tavalla. Kurkkuun jää raapivan raastava kitkeryys, joka vielä vähemmän kiehtoo. Nanny State on tällainen vedellä lantrattu Amber Ale & humalavichyvesi. Aikaisemmin olen tykännyt ja nyt iskee kylmät väreet ja iho menee kananlihalle joka hörpystä.

Jos pitää juoda alkoholittomia oluita, niin silloin ehdoton valinta on Bavaria Wit ja siinähän on prosenttien kohdalla täysi kiikari. Onko muita hyviä? Kertokaa, niin testataan.


Pisteet:
Tuoksu: 3/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 3/10
Suutuntuma: 0/5
Yleisvaikutelma: 7/20
Yhteensä: 15/50

Näin ne vaan makumieltymykset muuttuvat ja puolet pisteistä tippui pois.



keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Lehdistötiedote: Juomien valmistuksesta vauhtia Pohjois-Karjalan matkailuun ja elinkeinoelämään

Olutliitto ry
www.olutliitto.fi


Lehdistötiedote 17.2.2016
Julkaisuvapaa heti

Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen:

Juomien valmistuksesta vauhtia Pohjois-Karjalan matkailuun ja elinkeinoelämään

Oluenkuluttajia ja olutseuroja yhdistävän Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen patistaa Pohjois-Karjalan matkailuorganisaatioita satsaaman lähiruoan ohella paikallisten juomien valmistukseen.  Juomat ovat merkittävä tekijä koko suomalaisessa ruokakulttuurissa. Ihminen ei elä pelkästään syömällä, eikä elävä lähiruokaperinne ole vain karjalanpiirakoita ja lanttukukkoa.

Kähkösen mielestä maukkaat juomat ja niiden valmistajat ovat osa alueensa talouselämää, matkailuelinkeinoa sekä elävää perinnettä. Niitä pitäisi hyödyntää matkailubisneksessä huomattavasti nykyistä paremmin.

– Paikalliset juomat ovat osa maakunnallista identiteettiä siinä missä ruoat, niiden raaka-aineet, kulttuurimaisemat tai paikalliset käsityöt. Kotimaiseen raaka-ainepohjaan perustuvia pienpanimo-oluita, tilaviinejä, mehuja ja jopa tisleitä pitäisi arvostaa samalla tavoin kuin lähiruokaa, Kähkönen tähdentää.

Paljon alaan liittyviä yrityksiä
Pohjois-Karjalassa on poikkeuksellisen laajaa juomien valmistukseen liittyvää osaamista ja yritystoimintaa. Maakunnassa ovat suhteellisen pitkät marjaviinien ja -liköörien sekä erilaisten mehujen valmistuksen perinteet sekä runsaat parikymmentä ammattimaista marjanviljelijää.

Kontiolahdella valmistetaan palkittuja alkoholittomia kuohujuomia. Kiteellä toimii pari tislaamoa ja limonadinvalmistaja.  Rääkkylässä valmistetaan omenasiidereitä, ja nyt Joensuuhun pystytetään kovaa vauhtia pienpanimoa.

Kähkönen patistaakin Pohjois-Karjalan matkailuorganisaatioita ottamaan kaiken mahdollisen irti laajasta juomatarjonnasta ja yhdistämään maukkaita juomia erilaisiin ruoka- ja matkailuhankkeisiin. Tällaisesta osaamisen keskittymästä ollaan monessa muussa maakunnassa vihreinä kateudesta.

– Ruokajuomalta vaaditaan koko ajan enemmän makua ja yhteensopivuutta nautittavan ruoan kanssa. Puhtaat ja laadukkaat raaka-aineet sekä ekologinen valmistustapa ja ympäristöystävälliset pakkaukset merkitsevät suomalaiselle ruokajuoman kuluttajalle erittäin paljon. Siinä on maakunnallisesti valtava yhteistyön paikka.


Pienpanimo-olutta Joensuusta
Erilaisten oluiden maisteluun sekä ruoan ja oluen yhdistämiseen perustuva kulttuuri etenee vauhdilla. Suomessa on noin 60 pienpanimoa, ja niitä syntyy 1–2 panimon kuukausivauhtia. Juomien valmistus on tällä hetkellä lähes ainoa elintarviketuotannon ala, jossa yritykset luovat myös uusia työpaikkoja. 

Olutliiton puheenjohtaja on ilahtunut, että Joensuussa pannaan pian monen vuosikymmen tauon jälkeen omaa olutta. Olutpanimon rakentaminen alkaa olla pian loppusuoralla Raatekankaalla.  Panimolaitteet on hankittu mittatilaustyönä Kiinasta. Pullotuslaite on hankittu myös uutena Italiasta. Panimolaitteiden pitäisi saapua Joensuuhun näinä päivinä. Pullotuslaite tulee maaliskuussa.

Panimo Honkavuoren on tarkoitus valmistaa ensi vuonna 200 000 litraa käsityöolutta. Tämän vuoden tavoite on reilut 100 000 litraa. Ajatuksena on hyödyntää pohjoiskarjalalaisia raaka-aineita mahdollisuuksien mukaan. Tämä koskee ainakin maltaita ja humalia. Panimolla on jo muutamista humalalajikkeista testiviljelmiä, joiden perusteella on tarkoitus saada humalia paikalliseen tuotantoon.

Kuluttajalla oikeus kohtuuhintaiseen lähiolueen
Alkoholilain uudistus on Olutliiton agendalla tällä hetkellä kärkihanke. Uudesta alkoholilaista riippuu, missä, milloin, mihin hintaan ja jopa kenen seurassa me suomalaiset oluenystävät saamme oluemme nauttia. Olutliitto ajaa pienpanimoille ulosmyyntioikeutta sekä vaatii vahvojen oluiden myynnin vapauttamista kauppojen hyllyille eli 4,7 prosentin rajan poistamista.

– Me puhumme kuluttajan oikeudesta puhtaaseen ja kohtuuhintaiseen kotimaiseen olueen.  Vapauttamalla kaikki oluet kauppoihin kuluttaja saisi ostaa oluensa sieltä, mistä se on kätevimmin saatavilla; pienpanimon myyntipisteestä, lähikaupasta, marketista, Alkosta tai vaikkapa oluiden erikoiskaupasta.

Tämän toteutuessa me suomalaiset olisimme muiden Euroopan maiden rinnalla ja voisimme puhua ihan oikeasti oluesta kulttuurisena juomana eikä pelkästään ongelmien aiheuttajana.

Olutliitto on huolestunut kotimaisen oluen arvostuksesta ja pienpanimoiden tulevaisuudesta. Liiton mielestä uutta maistelukulttuuria edustavan ja kohtuullisesti alkoholia nauttivan valtaenemmistön ääni ei kuulu riittävästi alkoholilain kokonaisuudistusta valmisteltaessa.

– Vielä vaalien alla vuosi sitten pienpanimot olivat vähintäänkin joka toisen poliitikon suojeluksessa. Siksi en voi kuin ihmetellä. miksi hallitus on jättämässä pienpanimoiden ulosmyynnin suoraan valmistuspaikalta kokonaan pois käsittelyyn tulevasta alkoholilain kokonaisuudistuksesta, Kähkönen sanoo.

Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliittoon kuuluu 31 itsenäistä ja rekisteröityä olutseuraa tai yhdistystä, joissa on yli 2000 jäsentä. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan. www.olutliitto.fi.


------------------------------
Heikki Kähkönen
puheenjohtaja
Olutliitto ry
p. 050 353 8885
puheenjohtaja@olutliitto.fi
www.olutliitto.fi

TAULU 1: Pienpanimoiden valmistamat olutlitrat ovat yli nelinkertaistuneet vuodesta 2008.
2015 (arvio / HK) 15,0–15,5 milj. litraa
2014 yht. 13,4 milj. litraa
2013 yht. 13,0 milj. litraa
2012 yht. 11,9 milj. litraa
2011 yht. 8,8 milj. litraa
2010 yht. 8,2 milj. litraa
2009 yht. 4,7 milj. litraa
2008 yht. 3,0 milj. litraa
(Lähde: vuodet 2011–2014 Valvira ja vuodet 2008–2011 Pienpanimoliitto.

TAULU 2: Pienpanimoiden tuottaman oluen osuus Suomessa myydystä oluesta
vuosi - osuus, %    
2015 (arvio / HK) – 4,0–4,2 % - osuus myynnin arvosta 6–7 %
2014 – 3,2 %
2013 – 3,1 %
2012 – 2,8 %
2011 – 1,9 %
(v. 2011–2014 Lähde: Valvira)

tiistai 16. helmikuuta 2016

To Øl Goliat Imperial Stout

To Øl Goliat Imperial Stout

To Øl taitaa kyllä tämän oluenpanon ja tässä taas kertaalleen hyvä esimerkki onnistuneesta oluesta. Goliat on makumaailmaltaan mielenkiintoisesti poikkeava jos verrataan ihan basic Imperial Stouteihin.

Goliatin jälkikäymisen yhteyteen on lisätty kolme kiloa kahvipapuja, jotka oli keitelty kahviksi. Katsotaanpas sitten mikä teki tästä poikkeavan.

Panimo: To Øl (Pantu De Proefbrouwerij)

Maa: Tanska

Tyyli: Imperial Stout

Voltit: 10,1 %

Kantavierre: 27,4 %

Katkerot: 59,2 EBU

Väri: 355 EBC

Humalat: Columbus ja Simcoe

Maltaat: Pilsner, Suklaa, Cara Crystal, savustetut maltaat, paahdetut ohrat ja kaurahiutaleet

Fiilikset:
Reilusti ruskeata vaahtoa ja yötäkin pimeämpi väritys.

Tuoksu on vahvan kahvinen, paahteinen ja makeahko sokerinen. Yrttisyys on erittäin hallitsevaa ja nostaa tämän todella kiinnostavaksi.

Makumaailma on yrttisen virkistävä ja iskevän kahvinen. Suklaata ja paahteisuus sellaista nokista pannukahvia, joka tuo mukanaan pientä savuisuutta. Sokerista makeutta ja maku on todella monivivahteinen ja mielenkiintoinen. Peruspaletista poikkeava erittäin nautinnollinen olut, jota mielellään nautiskelee hartaasti. Tämä antaa maistajalle paljon.

Mistä: Saatu

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 5/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 40/50



maanantai 15. helmikuuta 2016

Alkon käsityöläisoluet 2016 - Panimo Hiisi Loviatar


Panimo Hiisi Loviatar

Viimeksi kun Hiisiltä maistelin Barley Winea, niin se taisi olla Kosoolan Panimon kanssa yhteistuumin pantu Pohjoisen Jättiläinen. Nyt Hiisi iskee tähän tyylilajiin täysin omaa tuotantoaan ja suoraan Alkon hyllyyn. Loviatar on 10,5 % ja 84,3 EBUinen olut, joten ei mikään kepoinen kesäkeitto. Raapustelinkin tästä oluesta hieman esimakua muutama viikko sitten.

Panimo: Panimo Hiisi

Maa: Suomi

Tyyli: Barley Wine

Voltit: 10,5 %

Kantavierre: 23,3 %

Katkerot: 84,3 EBU (Alkon mittaus) ja 95 EBU (olutpullosta löytynyt tieto)

Väri: 105 EBC

Humalat: Columbus, Chinook ja Cascade

Maltaat: Pale Ale, Ruis ja karamellimaltaat.

Fiilikset:
Kivat pari sormellista samettista vaahtoa ja tummanruskea ja hieman punertava olut.

Makean maltainen ja tuhti tuoksu. Kypsää tummaa hedelmää ja pientä paahdetta. Alkoholi tuntuu, mutta mukavasti.

Paksuhko makean maltainen ja reilusti humaloitu sielua lämmittävä olut. Humalointi on sitruspainotteinen. Ruista on enemmän kuin monella isännällä ranteessa, mutta hemmettiläinen se toimii!! Miellyttävä nautiskeluolut, jossa tummahedelmää ja ruis on saatu nätisti toimimaan käsi kädessä Alkoholisuus on läsnä ja vie hieman terää nautinnolta.

Mistä: Saatu panimolta. Löytyy Alkosta käsityöläisolutkattauksesta.

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 37/50


torstai 11. helmikuuta 2016

Alkon käsityöläisoluet 2016 - Stallhagen Beebock

Stallhagen Beebock

Stallhagenin Beebock on yhdistelmä ahvenanmaalaista hunajaa ja Bock –olutta. Kieltämättä voin sanoa, että tämä yhdistelmä kiinnostaa. Hyvä Bock on aina hyvä olut ja oikeissa määrin käytettynä hunaja toimii erittäin hyvin oluen mausteena. Kyseessä on Single hop –olut ja siinä on käytetty ainoastaan Chinook –humalaa. Sitäkin on olueen heitelty maltilliset määrät ja EBU:ja syntyy 16. Ennen oluen maistamista ajatuksissani pyöri, että tässähän voisikin olla nätti ruokajuoma. Katsotaanpas sitten olinko kuinka pihalla ajatukseni kanssa.


Panimo: Stallhagen

Maa: Suomi

Tyyli: Dunkler Bock

Voltit: 7,0  %

Kantavierre: 17,2 %

Katkerot: 16,2  EBU

Väri: 75,9 EBC

Humalat: Chinook

Maltaat: Pils, Münch, Crystal, Biscuit ja Musta mallas

Fiilikset:
Vaahtoa rakennellaan oluen päälle kolmen sormen verran ja kirkas punaruskea väritys.

Tuoksussa yrttistä vetoa ja ruohoista liitoa. Karamellista maltaisuutta yhdistettynä paahteeseen. Taustalle leijailee hunajaa.

Maultaan makean hunajainen, pehmeän paahteinen. Puhdas ja tasapainoinen Lager. Hunaja ei ole täysin selkeä elementti, mutta kyllä se sieltä pilkistää. Loppuveto pikkasen kuivattaa suuta. Sitruksisuutta ja ruohoisuutta löytyy. Pararuokien kanssa varmasti toimii loistavasti, mutta ilman ruokaa ei pääse täysillä oikeuksiinsa. Mukavan pehmeä Bock, jota kyllä mielellään hörppii.

Mistä: Saatu panimolta

Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 33/50

lauantai 6. helmikuuta 2016

Alkon käsityöläisoluet 2016 - Ruosniemen Musta Lomittaja


Ruosniemen Musta Lomittaja


Musta, savuinen ja hapan! Nämä ovat ne kolme asiaa, jotka porilainen Ruosniemen Panimo on iskenyt samaan pulloon. Joku voisi tähän väliin heittää Vares –leffasta tutun kommentin ”Mikä vittu teitä porilaisia vaivaa?”. Mutta emme sitä kuitenkaan heitä, vaan tämähän olut oikeasti vaikuttaa kiinnostavalta. Olen Savuoluiden ja happamien oluiden suuri fanittaja, joten onko nyt löytynyt ultimaattinen makuelämys?


Panimo: Ruosniemen Panimo

Maa: Suomi

Tyyli: Savuolut

Voltit: 6,3 %

Kantavierre: 14,5 %

Katkerot: 34,4 EBU

Väri: 131 EBC

Fiilikset:

Pikimusta olut hennolla vaahdolla.

Tuoksu painottuu paahteisuuteen. Vähitellen tulee tuulahduksia happamuudesta ja marjaisuutta.

Maku on tasatahtista vetoa paahteisuuden, savuisuuden ja happamuuden välillä. Taustalla on marjaista menoa, kahvia ja sitruksisuutta. Sieltähän tulee esiin myös suklaata ja makeutta. Jollain tavoin melko perverssiolut, mutta täähän myöskin toimii. Pienissä määrin nautittuna minun kaltainen savuolut & Saison fanihan on ihan fiiliksissä. Toisaalta on varmasti tämän käsityöolutkattauksen oluista se, joka jakaa eniten porukan kahtia. Ei mikään helppo tapaus. Onhan tämä maistuva olut, mutta ei kuitenkaan sellainen ultimaattinen makuelämys, josta alussa mainitsin.

Tästä tulee mieleen Lichtenhainer –oluttyyli. Eli oluttyyli, jossa happamuutta ja savuisuutta. Erona tietenkin Lichtenhainerin happamuus on Berliner Weissen tapaista ja siinä paahteisuus puuttuu.

Mistä: Saatu panimolta

Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 32/50


tiistai 2. helmikuuta 2016

Alkon käsityöläisoluet 2016 - Mathildedalin Kyläpanimo Pirske

Mathildedalin Kyläpanimo Pirske

Mathildedalin Kyläpanimon Alkon käsityöläisolut on nimeltään Pirske. Kyseessä on Belgityylinen Ale. Belgit ovat yleisesti olleet suomalaisille panimoille hankalia ja niissä ei monikaan ole täysin onnistunut. Tämä olikin yksi niistä asioista, joka itselleni teki tästä oluesta yhden valikoiman mielenkiintoisimmista.

Panimo: Mathildedalin Kyläpanimo

Maa: Suomi

Tyyli: Belgityylinen Ale

Voltit: 6,9 %

Kantavierre: 16,3 %

Katkerot: 19,4 EBU

Väri: 10,8 EBC

Humalat: Saaz- ja Savinjski Golding

Maltaat: Pilsner- ja carapilsmaltaat

Fiilikset:
Kepoisella vaahdolla varustettu samea oranssinkultainen olut.

Belgihiivainen, mausteinen ja hedelmäinen. Tuoksu on kyllä kohillaan.

Maultaan pehmeän hedelmäinen, belgihiivainen ja hieman mausteinen. Makumaailmassa vallitsee pieni makeus koko maistelun ajan. Ei pirskahtele niin paljon suussa, kuin nimen puolesta olisi voinut odottaa. Sellainen mukavan pehmeä Belgi ja yksi harvinaisista onnistuneista suomalaisista belgeistä.

Mistä: Saatu panimolta

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 35/50