keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Jaskan olutjoulukalenteri 2016 - Beery Christmas

Kuva: Saveur Biere.com
Tämän vuoden Jaskan olutjoulukalenteri hoidetaan läpi Saveur Bieren Beery Christmas –nimisen kalenterin avulla. Tämä suuren suosion saavuttanut kalenteri on itselläni ensimmäistä kertaa kokeilussa, koska aikaisempina vuosina olen itse väsännyt omat olutkalenterini. Huomioitavaa tässä on, että kalenteri ei ole vielä itselläni hallussa, vaan vasta matkalla eli alun kalenteriluukut tulevat viiveellä. Kalenteri on saapunut ja maistelut aloitettu!


Mikä on Beery Christmas?
Kyseessä on Saveur Biere –nimisen olutverkkokaupan olutjoulukalenteri, jossa on luonnollisesti se 24 olutta. Mukana on 18 eri oluttyyliä, 17 eri maasta ja näistä oluista 12 on sellaisia, jotka yksinoikeudella juuri tätä kalenteria varten valmistettu.

Kuinka tulen toimimaan?
Kirjoitan jokaisesta oluesta lyhyen olutarvion, jonka pyrin julkaisemaan saman päivän aikana (ainakin kovasti yritän näin tehdä). Ilmoittelen heti tänne julkaisuun, kunhan kalenterin on saapunut.

Olutlista:
(Listattuna oluet sitä myöten, kun ne on maistettu. Suluissa annettu pistemäärä.)
1. Basqueland Brewing Project Saison (31/50)
2. Sainte Crucienne Hara-Kiri (32/50)
3. Sori Brewing Winter Gorilla Baltic Porter (38/50)
4. Buxton Winter IPA (33/50)
5. To Øl Santas Hibernation (34/50)
6. Schloss Eggenberg Samichlaus (42/50)
7. Elysian The Immortal IPA (27/50)
8. Kees Xmas Chocolate Muffin (28/50)
9. Hitachino Nest Saison du Japon (30/50)
10. Thornbridge Cocoa Mint Stout (37/50)
11. Oppigårds Thurbo Double IPA (40/50)
12. Lervig Passion Tang (30/50)
13. CREW Republic Drunken Sailor (33/50)
14. Tempest Ancho Dark Lager (29/50)
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24


Top5:
(Kokoajan elävä top5-lista, johon laitan viisi parasta järjestykseen)
1. Schloss Eggenberg Samichlaus (42/50)
2. Oppigårds Thurbo Double IPA (40/50)
3. Sori Brewing Winter Gorilla Baltic Porter (38/50)
4. Thornbridge Cocoa Mint Stout (37/50)
5. To Øl Santas Hibernation (34/50)




maanantai 28. marraskuuta 2016

Burgeria ja olutta Bryggeri Helsingissä!


Tein viime viikolla vuorokauden mittaisen reissun Helsinkiin ja ennen reissuun lähtöä mietin, että mikä olisi ensimmäinen paikka, jossa haluaisin visiittini aikana käydä. Paikaksi valitsin Bryggeri Helsingin ja siellä rupattelin pitkät tovit paikan ravintolapäällikön Olutsommelier Olli Majasen kanssa. Rupattelun ohessa maistoimme myös muutamia oluita mm. Bryggeri Helsingin Vuosisata –nimistä olutta. Tästä oluesta tarkempi arvio tulossa. Bryggeri Helsingin ruoat ovat aivan sieltä parhaasta päästä, joten hölmöhän mie oisin ellen samalla olisi myös syönyt siellä. Tilasin maisteluannokset kuudesta heidän omasta oluesta ja Juusto-sipuliburgerin & maalaisranskalaiset.





Bryggeri Helsingin sivuilta kuvaus eväästä:
”Juusto-sipuliburgeri ja maalaisranskalaisia
Laavakivigrillissä grillattu naudanlihapihvi, Mustaleima Emmental-juustoa, runsaasti paistettua sipulia ja tomaattirelissiä.”


 
Kommenttini maistamistani oluista:
Rauchweizen: Tuoksussa savua ja banaania. Maultaan makea, banaania ja nätti savuisuus. Maut balanssissa. Miellyttävä savuweizen.

IPA: Tuoksu yllättävän mieto ja greippi päällimmäisenä.  Maussa hallitsee sitrushedelmät. Viljaa ja karamellia. Hieman liian kevytrunko.

Plain Porter: Tuoksu kuivaa paahdetta ja pannukahvia. Nokea ja pientä savua. Miellyttävä. Jättää kivasti suun kuivaksi. Tämän sixpäkin suosikki.

Sylvia: Tuoksussa puuta ja pähkinää. Tummaa hedelmää ja hieman paahteisuutta. Suutuntuma starttaa kevyenä ja on hieman vetinen. Pähkinää ja puuta, kuten tuoksussa. Jää vähän jalkoihin keveytensä takia. Ilman ruokaa tämä olut ei toimi, mutta esim. tämän burgerin kanssa pääsi enemmän oikeuksiinsa.

Dunkel: Tuoksu on paahteista mallasta. Maussa suuta kuivuu ja paahteisuus & makeus hallitsee. Laadukas Tumma Lager.

Näistä juomista tuon syömäni burgerin kanssa parhaiten toimi Dunkel, koska oluen makeus ja paahteisuus kulki hyvin burgerin paistetun sipulin rinnalla.
--



Entäs se burger?
Burger oli erittäin maistuva. Pihvi mehevä ja kypsyys täydellinen. Pieni miinus tulee sämpylästä, joka oli aavistuksen liian kuiva. Muuten makumaailma oli täydessä tikissään. Paistettua sipulia oli reilusti ja se oli sopivan makeaa & pehmeää. Ranskalaiset olivat sopivan rapsakoita ja hyvin maustettuja. Niin uskomattomalta, kuin kuulostaakin, niin harvoista paikoista saa oikein hyviä ranskalaisia ja nämä oli juurikin niitä hyviä.



Bryggeri Helsinki on paikkana viihtyisä ja sinne on aina yhtä mukava mennä käymään. Siellä on ruoka mietitty tarkoin toimimaan panimon oluiden kanssa ja se jos mikä parhainta olutkulttuuria. En sano tätä pelkästään yhden burgerin perusteella, vaan olen useammankin kerran käynyt siellä syömässä. Vahva suositus!



Siinä oli Helsingin reissun ensimmäinen etappi. Lisää juttua luvassa!!!

torstai 24. marraskuuta 2016

Maku Brewing Amorphis Lager From The Thousand Lakes

Maku Amorphis Lager From The Thousand Lakes

Maku Brewingin ja Amorphis –yhtyeen yhteistyö saa jatkoa, kun vähitellen kauppojen hyllyihin rupeaa ilmestymään Amorphis Lager From The Thousand Lakes. Aikaisempi yhteistyöolut oli ns. etikettiolut, mutta nyt nämä kaksi omien alojensa taitajaa iskevät oluthyllyihin aivan oman oluen. Sain oluen maistettavaksi ja onhan se hienoa päästä maistamaan oman suosikkiyhtyeen olutta. Amorphis on yhtyeenä ollut jo vuosia oma suosikkini, joten eikun musiikki soimaan ja olutta lasiin!

Netistä kaivettu Esa Holopaisen kommentti:
”Bändioluthan ei ole tässä maassa kovinkaan uusi juttu, mutta kun tuote on hyvä ja sen voi ylpeänä allekirjoittaa niin miksipä ei. Amorphiksen leirissä ei yleensä olla tuoppiin syljeskelty, joten idea Maku Brewingilta otettiinkin suurella mielenkiinnolla ja hartaudella vastaan. Nimensä mukaisesti Maku Brewingin tuotelinjauksessa on panostettu makuun, maltaita ja raaka-aineita säästelemättä”

Panimo: Maku Brewing

Yhtye: Amorphis

Maa: Suomi

Tyyli: Premium Lager

Voltit: 4,6 %


Fiilikset:

Tuoksultaan puhdas ja simppeli. Viljapeltoa ja pieni ruohoinen tuulahdus. Yrttisyyttä taustalla.

Makumaailma on tuoksuun nähden huomattavasti terävämpi. Humalointi pureutuu ikeniin. Siellä on sitruksista hedelmäisyyttä ja ruohoisuutta. Yrttinen humalointi tuo lisää ulottuvuutta makuun, eikä tämä todellakaan jää sellaiseksi ns. perusbulkkibändiolueksi, joita kaupanhyllyt pursuavat. Viljainen fiilis taustalla. Virkistävä terassi-, sauna- ja janojuoma. Toimiva maitokauppalager. Juotavuus kunnossa ja näitä pystyy nätisti napsauttamaan naamariin useammankin, kun kuuntelee yhtyeen tuotantoa läpi.


Mistä: Saatu panimolta. Saatavuus: 21.11.2016 alkaen hyvin varustelluissa K-ketjun päivittäistavarakaupoissa sekä olutravintoloissa ympäri Suomen.

Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 11/20
Yhteensä: 31/50



sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Sori Brewing Vanilla Cake Fever

Sori Brewing Vanilla Cake Fever

Sori Brewingilta saapui muutama päivä sitten uusimmat oluet maistettavaksi ja yksi näistä oluista on tämä nyt arvioinnissa oleva Vanilla Cake Fever. Kyseessä 9,9 % Imperial (Baltic) Porter. Tässä alla on panimon infoa oluesta ja sitten arvion kimppuun.

Pullon mukana tulleen lähetteen teksti:
”Vanilla Cake Fever on suuri ja täyteläinen Imperial Baltic Porter, jonka makumaailmaa hallitsevat tumma suklaa ja eksoottinen vanilja. Tämän oluen tekemisessä ei työtunteja laskettu. Tälle sopii kaveriksi savuiset aromit ja rasvaiset juustot. Jälkiruuista parittaisimme tämän vaniljajäätelön, espresson tai muiden kahvisten herkkujen kanssa.”

Panimon sivuilta:

” Vanilla Cake Fever is a massive and full-flavored Imperial Baltic Porter with astonishing dark chocolate and exotic vanilla characters. Again one of those beers where we did not count the hours making this. This beer is so tremendous that it can be paired with smoky aromas and very creamy cheeses. We would also pair this with desserts like vanilla ice cream, espresso and other coffee flavored desserts.”

Panimo: Sori Brewing

Maa: Viro

Tyyli: Imperial Porter

Voltit: 9,9 %


Fiilikset:

Reilusti vaahtoava olut, jossa pohjalla haihtuvia.

Tuoksu on kuin toisesta maailmasta! Maagisen hieno! Pehmeää suklaata, mokkakahvia ja vaniljaa. Parhaiten tuoksuvia oluita pitkään aikaan. Tätä voisi nuuhkia vaikka loputtomiin. Huumaava aromi.


Makujen kirjo vaihtelee laidasta laitaan jo yhden hörpyn aikana. Pehmeää vaniljaa ja sitten kylmää Espressoa. Humalointi hieman sitruksinen ja jättää kielen päälle pitkäksi aikaa katkerot pyörimään. Makumaailma on tuoksuun nähden todella raju. Oluen prosentit tuntuvat. Taustalla suolaista salmiakkia ja paahteisuus kuivahkoa. Tummaa hedelmää.

Tuoksu ja maku eivät balanssissa. Tuoksusta tykkään huomattavasti enemmän kuin mausta. Makuskaala liian kulmikas. Onhan kyseessä hyvä olut, mutta tuoksu vaan nosti odotukset entistä ylemmäksi, jolloin odotusarvo loistavasti oluesta tipahti hyvään olueeseen. Kellariin kypsymään ja saattaisi hieman pehmentyä.

Mistä: Saatu panimolta. Saatavilla Alkosta.

Pisteet:
Tuoksu: 10/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 36/50




lauantai 19. marraskuuta 2016

Laitilan Brown Ale

Laitilan Brown Ale

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Brown Ale huokuu ulkoasultaan silmiä miellyttävää retro-meininkiä. Olut on Laitilan uusimpia ja jatkaa samaa toimivaa linjaa, kuten aikaisemmin maistamani Kukko Schwarz.


Panimo: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas

Maa: Suomi

Tyyli: Brown Ale

Voltit: 4,5 %

Kantavierre: 12,7 %

Katkerot: 32 EBU

Väri: 67 EBC

Humalat: Columbus, Cascade, Mosaic, Sorachi Ace, Sterling

Maltaat: Pale Ale, Cookie, Carared, Black

Fiilikset:

Tuoksussa kuiva paahteisuus, pähkinää ja taustalla tummaa suklaata. Jenkkihumalien sitruksisuus selkeää.

Maussa ensimmäisenä tulee esiin pieni sitruksisuus, joka vähitellen paahteisuuden kautta taittuu suklaan puolelle. Rungoltaan kevyt, muttei pahasti heitä vetiseksi. Suuhun lopulta jää pyörimään kitkerä sitrus.

Erittäin maistuva Brown Ale, joka edustaa tyyliä, josta vähitellen olen oppinut yhä enemmän tykkäämään. Sitruspainotteinen Brown Ale pienellä yrttitwistillä


Mistä: Saatu panimolta. Saatavuus on vähittäiskaupat kautta maan.

Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 31/50

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Nøgne Ø Dark Horizon 4th Edition

Nøgne Ø Dark Horizon 4th Edition

Puhuttaessa ns. isoista oluista, emme voi missään vaiheessa sivuta norjalaisen Nøgne Ø:n Dark Horizon –sarjaa. Tämän olutsarjan ensimmäinen osa näki päivänvalon vuonna 2007, jolloin oma olutharrasteluni oli enempi olutsalkkujen kanssa läträämistä ja erikoisolut oli Tumma Velko. Toinen versio tuli saataville 2008 ja kolmas 2010. Tämä nyt maistelussani oleva nelosversio on vuodelta 2013 ja ostin sen silloin Alkosta. Se sitten majaili appiukon kellarissa kolmisen vuotta, kunnes isänpäivänä nappasin putelin mukaani.

Dark Horizon on käytetty viinihiivalla. Siihen on lisätty reilusti muscovadosokeria ja kahvia.


Panimo: Nøgne Ø

Maa: Norja

Tyyli: Imperial Stout

Voltit: 16,0 %

Kantavierre: 21,5 %

Katkerot: 100,0 EBU

Väri: 425,0 EBC

Humalat: Chinook, Centennial ja Columbus

Maltaat: Maris Otter-, vehnä-, suklaa-, kristalli- amber-, musta- ja ruskeamaltaat, paahdetut ohrat

Muuta: Kahvi ja Muscovadosokeri




Fiilikset:


Tuoksussa vahva salmiakki, tuhkaa, makeaa sokeria ja pieni ripaus palanutta kumia. Oluen voima tuntuu sieraimiin, muttei tässä mikään viina puske esiin. Jo pelkkä tuoksu rupeaa poskia punottamaan. Kaikkien noiden ylitse kuitenkin kumpuaa vahva kahvi, joka hallitsee nätisti tuoksumaailmaa.

Maussa ensin tulee palanut paahteinen mallas ja vahva sokerisuus. Paksua siirappista suklaalientä. Prosentteja on reilusti ja tämä olut kertoo sen makumaailmassaan huutaen. Missä pehmeys? DH4 hyökkää joka suunnasta intensiivisellä raivolla tarjoillen makuja laidasta laitaan, muttei tämä ole sellainen ultimaattinen nautiskeluolut.  Prosentteja on sen verran, että menee heittämällä sinne överiosastolle.

Pullokoko on 0,25 dl ja se on juurikin sopiva tällaiselle EXTREME-oluelle. Kahvia tässä on PALJON ja juuri sellaista nuotiolla keiteltyä pannukahveeta. Olutkokemuksena huikea makujen ilotulitus, mutta onko tämä huikea Imperial Stout? Väitän ettei ole. Maailma on pullollaan vieläkin mahtavampia tyylilajin edustajia, mutta tämä sopii loistavasti samaan överi Imperial Stout –kategoriaan, kuten BrewDogin Tokyo*. Hienoja juomia, mutta onhan niissä kaikkea vähän liikaa. Tässä jälkiviisaana miettii, että oisko pitänyt antaa vielä muutama vuosi olla kellarissa? Ei se ainakaan huonoa olisi tehnyt. No sitä on mun turha itkeä, kun liemi on jo virrannut aika päiviä sitten elimistön läpi. Kohti uusia kokemuksia tätä hienoa kokemusta rikkaampana.


Mistä: Alkosta vuonna 2013 eli nyt hain kellaristani.

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 5/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 5/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 40/50


maanantai 14. marraskuuta 2016

The Flying Dutchman Nomad More Dry And Sour Than Your Mother In Law Saison x 2

The Flying Dutchman Nomad More Dry And Sour Than Your Mother In Law Saison x 2

The Flying Dutchman Nomad Brewing Company on Ronald de Waalin perustama kiertolaispanimo, jossa Ronald toteuttaa oluitaan yli 20 vuoden kokemuksella. Hän on valmistanut oluita Suomessa, Hollannissa ja Belgiassa.

The Flying Dutchman Nomad Brewing Company erottuu hienoilla etiketeillään ja oluiden nimet ovat kyllä aivan toiselta planeetalta. Olen maistanut parit oluetkin tältä panimolta ja erottuu myös siellä edukseen.

Jos palataan niihin oluiden nimiin, niin ei nää mitään perussettiä ole:
  • Big Bold Marigold Flower Power Apple Sour Fruit Beer
  • Black is Black and I want My Baby Back Black IPA
  • Flip Flopped White Socked Strong Hopped White IPA India Pale Ale (IPA)
  • Flower Power Hippy Dippy All Things Pretty Amber Ale
  • More Complicated Than Your Girlfriend Stout Stout
  • More Dry And Sour Than Your Mother In Law Saison Saison
  • Nuts Freezing Frost Biting Tongue On Frozen Pole India Pale Ale (IPA)
  • Rose Hipped Hibiscus Dipped Flower Power Funky Sour Fruit Beer
  • Strong Minded Brave Hearted Bold as Love India Pale Lager Pale Lager
  • Tree Hugging Wood Chopping Mother Nature Loving IPA

Ostin muutamia viikkoja sitten Helsingin reissulla More Dry And Sour Than Your Mother In Law Saison –pullon ja sitten pari viikkoa sen jälkeen Joensuun Prismassa katsoin, että tutun näköinen pullo. No ostin pois ja kotona huomasin, että etiketit olivat eriväriset. Toinen oli oranssi ja toinen keltainen. Eroa oli parasta ennen -päiväys.

Tämän vuoden OlutExpossa tapasin itse The Flying Dutchmanin eli Ronaldin ja hänen kanssaan oli erittäin mielenkiintoiset keskustelut. Hän myös kertoi, että näiden oluiden välillä on pientä eroa kuitenkaan paljastamatta mitä. Nyt sitten otin ne maistoon ja tässä mietteitäni näistä oluista.


Panimon sivuilta kuvaus oluesta:
"Yeah yeah, we know, not all mother in laws are dry and sour. Some are actually quite tolerable maybe even sweet. But you get the picture. This Belgium style farmhouse ale is brewed with Japanese Sorachi Ace hops and spiced with Coriander, Orange Peel and Grains of Paradise. Thanks to special yeast type it is dry like English humour. Or your mother in law. Imagine her sourpuss face when she is not happy with you. That’s exactly how you feel when drinking this pretty Saison."

Panimo: The Flying Dutchman Nomad Brewing Company

Pantu: De Proefbrouwerij

Maa: Suomi

Tyyli: Saison

Voltit: 4,7 %

Katkerot: 40 EBU

Humalat: Citra, East Kent Golding, Styrian Golding ja Sorachi Ace

Muuta: Korianteri ja Appelsiinin kuori

Fiilikset:

Oranssi etiketti:
Parasta ennen: 21.3.2018

Tuoksu keskittyy hiivaan ja yrttisyyteen. Raikas ja kirpeän oloinen. Korianteri tulee vähitellen taustalta ja voimistuu koko ajan.

Oluen kirpeys ja happamuus oikein polttelee suussa. Pirskahteleepas voimakkaasti kitalakea vasten. Siitä päästään vähitellen makuihin, joka pyörii hyvin pitkälle Sorachi Acen tillimäisyyden ja yrttien ympärillä. Korianteria löytyy, mutta se on pidetty nätisti kurissa, eikä hyökkää yli. Appelsiinin kuoren kitkeryys jää pyörimään suuhun. Hiilihappoisuus on kyllä reilua ja jopa liian reilua. Kokonaisuus toimii ja raikas olutkokemus vailla vertaa.
--




Keltainen etiketti:
Parasta ennen: 12.1.2018

Tuoksun alkuun iski pieni metallisuus. Oluen hiiva tulee esiin mietona ja viljaisempi kuin oranssi. Yrttisyyttä ei juurikaan ole. En löydä korianteria.

Makumaailma ei niin kirpeä ja hapan, kuin oranssissa. Makumaailma keskittyy sitruksiseen puoleen ja ei anna paljon tilaa muulle. Makujen kirjo on huomattavasti simppelimpi, kuin oranssissa.  Greippiä puskee esiin ja mausteista yrttisyyttä. Yksipuolinen.

Yhteenveto:
Keltaetikettinen on huomattavasti simppelimpi kokonaisuus, jossa makuja paljon suppeammalla skaalalla. Oranssi taas tarjoaa laajalla otteella makuja ja kokonaisuutena rakentuu huomattavasti toimivammaksi juomaksi. Näiden kahden välillä on tehty jotain pientä muutosta ja onhan nämä erilaisia. Jos pitää ruveta miettimään missä ne erot ovat, niin oranssissa enemmän korianteria ja Sorachi Ace vahvemmin esillä. Keltainen oli vaan sitruksinen Saison, josta noita ei juurikaan löytynyt. Ihan mielenkiinnolla odotan, että kuulen panimon suunnalta onko näissä mitä eroja. Huomioitavaa on, että kyseessä on kaksi eri oluterää ja ne ovat myös eri-ikäisiä. Nuo kaksi asiaa voivat tehdä jo edellä mainitut erot. Keltaisen mallaspuoli oli myös suoraviivaisempi. Hankalia juttuja löytää se ero, mutta oranssi oli omaan suuhuni huomattavasti maistuvampi.


Yksinkertaisesti sanottuna: Oranssissa on enemmän kaikkea!

Mistä: Oranssia löytyy ainakin Joensuun Prismasta.

Pisteet (suluissa keltainen):
Tuoksu: 7/10 (6/10)
Ulkonäkö: 3/5 (3/5)
Maku: 7/10 (5/10)
Suutuntuma: 3/5 (3/5)
Yleisvaikutelma: 13/20 (11/20)
Yhteensä: 33/50 (28/50)



lauantai 12. marraskuuta 2016

Hiisi Ruisperkele

Hiisi Ruisperkele

No nyt on oluella sellainen nimi, että oksat pois. Nimi kumpuaa vahvaa asennetta ja antaa oluelle jo tietyn odotusarvon. En mitenkään voisi kuvitella, että tuolla nimellä tarjoillaan, joku Radler tai vastaava. Eikä Hiisi todellakaan sitä tee, vaan iskee pöytään (tai siis Alkon valikoimaan) 8,5 % Tupla IPAn. Otataanpas testiin kuinka perkeleellinen tämä Ruisperkele lopulta on.

Panimo: Panimo Hiisi

Maa: Suomi

Tyyli: Double IPA

Voltit: 8,5 %

Kantavierre: 17,1 %

Katkerot: 81,3 EBU

Väri: 20,3 EBC

Humalat: Chinook ja Simcoe

Maltaat: Pilsner-, pale ale-, ruis- ja crystalmaltaat, ruishiutaleet

Fiilikset:
Tuoksussa huokuu rukiinen kuivuus ja kypsää hedelmää. Sieraimet kertovat, että prosentteja tästä löytyy. Humalointi greippinen, havumetsäinen ja iskee perkeleellisellä voimalla kohti klyyvaria.

Makumaailma on vahvan rukiin ja hedelmänektarin sekoitus. Ruis hyökkää voimakkaasti ja vie mukanaan juotavuutta. Antaa kyllä vastapainoksi nimelle vastinetta, mutta eihän tää pidä olla nopeasti kulauteltava olut, vaan hitaasti nautiskeltava juoma, jossa paljon makua. Ruista on paljon, mutta tässä on myös kaikkea muutakin vähintäänkin yhtä paljon. Voimakas humalointi on nätisti balanssissa rukiin kanssa ja mallasrunko kantaa raskaan taakan kiitettävästi.

Ruis on oluessa hankala raaka-aine (siis ainakin omasta mielestäni), mutta Hiisin hemmot ovat taidokkaasti valjastaneet perkeleellisen rukiin ja rakentaneet tasapainoisen laatuoluen. Hieno tuote, jonka makumaailma on sitä nimi antaa olettaa.

Kuva: panimohiisi.fi



Mistä: Alko, K-Citymarket Pilkko, Joensuu

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 37/50



perjantai 4. marraskuuta 2016

OlutExpo 2016 - Jaskan 10 parasta


OlutExpo 2016 oli itselläni kahden päivän mittainen rutistus, jossa perjantain ja lauantain aikana maistoimme lukuisia loistavia oluita ja tapasimme hienoja ihmisiä. Aikaisempiin vuosiin nähden itselleni silmiinpistävää oli olutvalikoima, joka oli mielestäni parasta mitä olen itse maamme rajojen sisäpuolella päässyt todistamaan (en tietysti ole kaikissa tapahtumissa käynyt). Kun ryhdyin miettimään, että mitkä oluet jäivät itselläni parhaiten mieleen, niin se listahan oli melkoisen valtava. Maahantuojat olivat panostaneet juomavalikoimiinsa ja suomalaisten pienpanimoiden omat oluet olivat hiottu hienoon kuntoon. Tapahtuman puolella positiivinen muutos oli ruokavalikoiman paraneminen ja sisäänkäynnin muuttaminen toimivammaksi. OlutExpo tapahtumana kehittyy vuosivuodelta parempaan suuntaan ja siellä oluenystävä kyllä pääsee nauttimaan.


Perjantaina keskityimme maistamaan enemmän happamia oluita tai näin siinä pääsi käymään, kun monelta tiskiltä otimme maistoon kiinnostavimman oluen ja muutaman tunnin päästä huomasimme maistaneemme ainoastaan happamia juomia. Lauantai menikin sitten tummempien ns. suurten oluiden maisteluksi ja tynnyri kypsytetyt oluet olivat sen päivän teema. Listasin alle muutamia juomia, jotka itseäni sykäyttivät kaikkein eniten ja aloitetaan siitä tapahtuman parhaasta oluesta. Alla listattuna 10 poimintaa tapahtumasta, jotka tekivät minuun suuren vaikutuksen. Ne eivät ole missään parhaimmuusjärjestyksessä. Alla olevat oluet eivät ole tarkkaan arvioitu, vaan niistä olen jotain poiminut esiin. En oluttapahtumissa kirjoita muistiinpanoja enkä ns. reittaa, vaan nautin hetkestä ja haen hienoja kokemuksia.

OlutExpo 2016 paras olut:
Rodenbach Alexander:
Tiski: Brew Seeker

Tätä olutta odotin kaikista eniten ja Alexander lunasti kyllä kaikki odotukseni. Maistoin perjantaina ja olihan sitä pakko maistaa lisää myös lauantaina. Sopivan hapan ja suutuntuma melko pehmeän oloinen. Reilusti kirsikkaisuutta, mutta muutenkin kauttaaltaan hedelmäinen olemus. Tasapainoisuus on tämän oluen kulmakivi ja melko helposti nautittava myös sellaiselle, joka ei normaalisti happamista tykkää. Mikä parasta, niin tämä olut on tulossa marraskuun aikana Alkon tilausvalikoimaan eli sieltä eikun itselle joululahjaksi hommaamaan.
--



OlutExpo 2016 parhaimmistoa:

Founders KBS:
Tiski: Diamond Beverages

Olen tästä oluesta kirjoittanut arvion ja se on minulta saanut toiseksi korkeimmat pisteet ikinä. Hanasta nautittuna tämä tapahtuman viimeiseksi valitsemani olut oli kyllä vähintäänkin samaa täydellisyyttä, ellei enemmän kuin pullosta nauttimani. Täydellinen Imperial Stout, joka on tässä kuninkuuslajissa suuri teko. Silkkinen toteutus, jossa vaniljaa, bourbonia ja reilua paahteisuutta. Onhan tämä lähes yhtä harvinaista herkkua hanasta näillä leveysasteilla, kuin ensimmäisenä mainittu Alexander.
--



Põhjala Meri
Tiski: Servaali

Perjantain ensimmäinen olut, jos ei infotilaisuudessa nautittua Pyynikin Ruby Jazz Alea lasketa. Hyvin simppeli Göse, jossa kuivahko olemus ja virkistävä liuku. Mausteisuus antaa syvyyttä makuun. Erittäin pätevä starttiolut, joka avasi mukavasti makunystyrät.
--



Valamo Monastery Distillery Erakko Wine Sweet Dessert

Olen portviinien suuri ystävä. En tiedä portviineistä mitään, mutta ne maistuvat suuhuni oikein mallikkaasti. Valamon Erakko oli portviini ilman sellaista ällömakeutta ja sopi hyvin olutmaistelujen väliin. Yksi tapahtuman hienoimpia juomia.
--



Vakka-Suomen Prykmestar TalviBock
Syys- ja talvi-iltojen takuuvarma lämmittäjä. Doppelbock on itselleni talvikauden suosikkityylilaji. Tuhti paahteisen maltainen Bock, jossa ruohoista humalaa ja pehmeä tuntuma. Suklaisa. Tätä maistoin perjantaina pienen annoksen ja lopulta päätyi myös illan viimeisenä lasiin. Taattua laatua Uudestakaupungista, josta tulee tämän maan parhaat saksalaistyyliset oluet. Hieno olut!
--



Panimo Hiisi Ikiiurso
Ikuturso x 2!!!
Paksuhko Imperial Stout ja makumaailma monipuolinen & rikas. Siirappinen, lakritsia ja paahteista mallasta. Kerta kaikkiaan nautinnollinen ja ISO OLUT Hiisiltä! Sori kun huusin, mutta tämän oluen kohdalla sallittakoon!
--



Põhjala Jouluöö
Tiski: Servaali

Niin kuin muillakin tiskeillä, niin jäätävän kylmänä olut valuu lasiini. No ei minulla kiire ole, vaan sopivasti sattui blogikollega Keikyklubista ja olutta lämmitellessä vaihdamme useammankin sanasen. Oluen lämmittyä sieltä kuoriutuu hieno Imperial Porter. Vaniljaisen tamminen, paahdetta ja reilut annokset suklaata. Voisin jo kuvitella jouluaattoiltana istuvani sohvalla ja takkatulen lämmittäessä nauttivani tätä olutta. Taattua Põhjalan laatua!
--



Sori Brewing Conca d’Oro
Lauantaina klo. 18.00 oli hetki, jolloin Sori Brewingin tiskillä tuli saataville tämä punaviinitynnyrissä kypsytetty Imperial Stout. Tiskin luona oli jo melkoinen kuhina, kun saavuimme paikalle. Pääsimme kuitenkin maistamaan ja oli kyllä kuhinan arvoinen olut. Hieno punaviinin ja suklaan liitto, jossa viini oli tuoksussa & maussa selkeä, muttei hyökkäävän vahva. Sorin parhaimmistoa ja antoi osviittaa mitä kaikkea hienoa on tulossa pohjoismaiden suurimmasta tynnyriprojektista.
--



Ruosniemen Vuorineuvos Bunnahabhain Barrel Edition
Sorin punaviini IiÄssän jälkeen siirryimme viereen maistamaan Ruosniemen viskitynnyri Vuorineuvosta. Siinä missä Sori onnistui nitomaan punaviinin nätisti yhteen oman Imperial Stoutinsa kanssa, niin Ruosniemen Panimo tekee onnistunutta työtä viskin ja Vuorineuvoksen kanssa. Parin kuukauden tynnyröinti tuo juuri sopivasti viskin esille. Vuorineuvos on tyylilajissaan Suomen parhaita ja nyt se on saanut arvoisensa lisän. Loistavaa!
--



Pilsner Urquell Tankovna
Tiski: Servaali

Meille näytettiin eri tapoja laskea hanasta Pilsner Urquell ja onhan se hienon näköistä näin livenä. Aikaisemmin katsonut Youtuben kautta videon, kun isäntä tekaisee erinäköisiä tuopposia. Maistoimme Hladinka (Smooth) ja Mílko (milk) –versiot. Onhan tämä vaan klassikkojen klassikko. Hladinka oli kyllä erittäin pehmeä ja sopusuhtaisen ruohoisa. Olut ilman mitään turhaa kikkailua. Juuri sellainen hyvänmakuinen olut, jota voit ottaa helposti tuopillisen ja toisen hyvässä seurassa. Mílko oli taas 100 kertaa pehmeämpi. Voidaan puhua, että hieno maistelukokemus ja makuhan oli erittäin hyvä. Minulle kerrottiin, että Tšekeissä Mílko juodaan shottina ja sitten näimme, kun hetkessä iso tuopillinen hävisi kurkusta alas. Tätä kirjoittaessa rupesikin tekemään mieli Pilsner Urquellia.
--


Hladinka

Mílko


Siinä oli kymmenen juomaa, jotka jäivät itselläni parhaiten mieleen tämän vuoden OlutExposta. Haluan kiittää tapahtumanjärjestäjää, tapahtumassa työskennelleitä, panimoita, maahantuojia ja kaikkia seurassani viihtyneitä (ja niitäkin, jotka olivat seurassani mutteivat viihtyneet) onnistuneesta tapahtumasta. OlutExpolla on kyllä tärkeä paikka suomalaisten oluttapahtumien joukossa ja se tuli taas todistettua. Hienoa!




Jaska & Cyde: Pilkettä silmäkulmassa ennen tapahtuman alkua

Rekolan Sahtia

Ruosniemi valmiina yleisölle!



Selehvie

Mulle tuo

Valinnan vaikeus














Radbrew

Hiisiläiset










Illallinen

Jälkiruoka