maanantai 27. helmikuuta 2017

Sori Brewing Red Alert

Sori Brewing Red Alert

Sitten Soria arviointiin. Tällä kertaa testipenkissä on maitokauppavahvuista Sori Brewingia ja tämä pullo ollut aika hyvin saatavilla kauppojen hyllyissä. 4,4 % ja 44 EBUa tarjoileva punertava Session IPA.

Panimo: Sori Brewing

Maa: Viro

Tyyli: Session IPA

Voltit: 4,4 %

Katkerot: 44 EBU

Fiilikset:

Sitruksinen raikkaus iskeytyy sieraimiin intensiivisellä voimalla ja tuo mukanaan karamellisuutta. Havuisuutta ja trooppista hedelmää.

Maussa on keveyden tuntua, mutta vetiseksi haukkuminen olisi valehtelua. Runkoa on näille prosenteille kiitettävästi. Sitrus ei purrut ainoastaan sieraimiin, vaan ikenetkin saavat oman osuutensa. Ei mitään yltiöpäistä katkerorallia, vaan sivistynyttä, sopusuhtaista ja siistiä. Karamellimallas tuo mukanaan syvyyttä ja antaa tälle oivat mahdollisuudet menestyä ruokajuomana esim. pekoniburgerin kavaljeerina.

Sorin Out Of Office on saanut maitokauppoihin toisen kelvollisen kaverin ja kertoo sorilaisten taidosta panna hieman kevyempääkin IPAa.


Mistä: Saatu panimolta. Löytyy ainakin Keskon maitokaupoista.

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 35/50

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Saimaa Vahva

Saimaa Vahva

7 prosenttinen vahva vaalea Lager! Jo pelkkä ajatus saa osaltani veren kiehumaan.

Pienpanimokulttuuri kukoistaa Suomessa ja tarjolla on paljon loistavia oluita lukuisissa hienoissa oluttyyleissään. Onko Vahva Lager sitten hieno oluttyyli ja kuka tällaisen määrittelee? Itse sanon, että kyseessä ei ole hieno oluttyyli, vaan siinä mennään melko lähelle Malt Liquor ”Viinalager” tyyliä. Se että Vahva Lager on täysmallasolut ja Malt Liquor ei, niin silti lähes samaan kastiin vedän nämä tyylilajit eli ovat ns. ”ryyppäysoluita”.Helppoja oluttyylejä, joissa mahdollisimman vähän makua, mutta prosentteja reilusti.

Mikkelistä Alkon hyllyyn heilahtaa Saimaa Vahva. Olut, joka ei millään mittarilla kuvasta ajatustani nykyolutkulttuurista, vaan tarraa kiinni kulttuuriin, jossa kiskotaan kopallinen keppanaa ja päälle erikoisoluena on muutama Olvin Tuplapukki tms.

Minulla ei ole henkilökohtaisesti mitään suuria tai pieniä panimoita vastaan, mutta jo maistamatta olutta, niin heitän Saimaan Juomatehtaan suuntaan peukkua alaspäin tätä juomaa kohtaan. Samalla näytän peukkua alaspäin muillekin näiden valmistajille.

Tämän blogijulkaisun pointtina ei ole lähteä ketään dissaamaan, vaan lähinnä kertoa omat ajatukseni tästä tyylilajista.

Otetaan kuitenkin maistoon ja katsotaan onko minkälaista. Nämä ovat tietysti makuasiota ja niistä on helppo kiistellä. Itse vaan olen ollut vuosikausia vastaan tällaisia oluita ja sen vuoksi olenkin hieman kriittinen.

Panimo: Saimaan Juomatehdas

Maa: Suomi

Tyyli: Vahva Lager

Voltit: 7,0 %

Humalat: Magnum ja Saaz

Maltaat: Pilsner ja Entsyymi

Fiilikset:

Tuoksultaan makean maltainen ja alkoholi tulee hieman esiin. Ruohoisuus vahvaa. Ei kyllä sytytä minkäänlaisia fiiliksiä maistelua kohtaan.

Ensimmäinen hörppy otettu ja ajattelen mielessäni sanaa: miksi?
Tämä sana kuvastaa sitä, että miksi tällainen olut on tehty? Makuelämysten kanssa ei mitään tekemistä, vaan täsmäisku Olvi Tuplapukkien ja Tosi vahvojen Karhujen reviirille. Läpsäys olutkulttuuria naamalle, mutta tulee varmasti myymään erittäin hyvin. Vuoden päästä tämä olut tulee olemaan top10 myydyimmän Alkon oluen listalla, mutta näin se vaan menee.

Maultaan makean maltainen ja alkoholi hallitsee. Ruohoisuutta löytyy. Mitään hyvää sanottavaa en keksi ja onhan puoli litraa tällaista vahvaa lageria, niin aikamoinen urakka. Ei kyllä mene minun seulani läpi jatkoon, mutta kyllähän tämä myy kuin häkä ja se tässä maassa onkin melko perseestä. Tää olut on vaan kaikin osin väärin.



Mistä: Saatu panimolta. Tulee saataville Alkon valikoimaan.

Pisteet:
Tuoksu: 5/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 5/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 8/20
Yhteensä: 24/50


lauantai 18. helmikuuta 2017

Vakka-Suomen Prykmestar Saazer Pils

Vakka-Suomen Prykmestar Saazer Pils


Pilssiä Vakka-Suomen Panimolta. No sepäs kuulostaa enemmän kuin hyvältä. Prykmestar Luomupils on kyllä yksi tyylilajin kärkipään tuotteita, joten tältä kyllä osaa odottaa vähintäänkin pätevää suoritusta. 


Panimo: Vakka-Suomen Panimo

Maa: Suomi

Tyyli: Pils

Voltit: 5,7 %

Katkerot: 37,2 EBU


Fiilikset:

Tuoksussa ruohoa ja viljapeltoa. Mieleeni tulee lapsuus maaseudulla. En siis tarkoita, että join lapsuudessani Pilssiä, vaan lähinnä nää tuoksut. Yrttisyyttä ja sitruksisuutta löytyy.

Maultaan sopusuhtaisen rapsakka Pils, jossa öljyisän soljuva pehmeä suutuntuma. Sitruksisuutta ja yrttinen. Makeaa leipäistä mallasta ja olut vaan häviää lasistani. Saazer Pils jatkaa panimon loistavien Lagereiden sarjaa hienolla oluella, vaikkei omaan makuuni niin hyvä kuin Luomupils.

Mistä: Ostettu Alkosta. (4,95 € / 0,5 l pullo)

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 38/50



keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Jaskan olutjoulukalenteri 2016: 24luukku: Birra del Borgo 25 Dodici

Birra del Borgo 25 Dodici

Hupsista! Sehän meinasi ihan unohtua julkaista Beery Christmas –olutjoulukalenterin viimeisen luukun olut. Oluen hävitin elimistöni lävitse jo aika päivää sitten, mutta arvio tulee ”pienellä” viiveellä. Ei tää nyt mitenkään niin mullistava ollut, että olisi tarvinnut arviota jemmata, joten toivottavasti olette malttaneet odottaa? Vahvaa Belgii from Italy

Panimo: Birra del Borgo (AB InBev)

Maa: Italy

Tyyli: Belgityylinen Vahva Ale

Voltit: 8,0 %



Fiilikset:

Tuoksultaan makea, paahteinen ja hiivainen. Tummaa hedelmää. Aika mieto tuoksu. Sieraimet savuten pitää hangata tuoksuja esille.

Makumaailma on kyllä sekava. Yrttisyyttä ja pöytäkaljaa belgihiivalla. Paahteisuutta ja sokerista makeutta. Rusinainen ja hieman hedelmäinen. Siis juotava, mutta en kyllä toista kertaa hommaisi.

Vahvoja Belgejä on lukuisia, jotka pistävät omalla loistavuudellaan aivan hiljaiseksi ja sitä lähes liikuttuu, kun pääsee sitä nektaria kurkkuunsa kumoamaan. Tämä ei ollut sellainen. Liian sekavan oloinen kokonaisuus.


Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 31/50



sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Malmgård Amarillo Tripel

Malmgård Amarillo Tripel

Harvoin on alkuasetelmat isketty näin vahvasti kohilleen, kuin nyt.
  • Oma suosikki panimoni suomalaisten pienpanimoiden joukosta
  • Yksi suosikki humalalajikkeistani
  • Panimon aikaisempi onnistuminen tässä tyylilajissa

Kaikki nuo kolme on nyt yhdessä pullossa ja se pullo on kädessäni. Juoma onkin jo lasissani. Napsautan ”ammattitaitoisesti” valokuvat kännykälläni, jossa kameranlinssi halki. En anna sen häiritä, koska olutkamerahipsteri en ole. Hoidan nämä kirjoitukset loistavalla kirjoitustaidollani. Ei hitto! Ei mulla oo sitäkään. No teen nämä koska nautin jakaa ajatuksiani oluista ja sen osaan. Nyt kerron miltä tämä olut maistuu omassa suussani.

Panimo: Malmgårdin Panimo

Maa: Suomi

Tyyli: Tripel

Voltit: 9,0 %

Katkerot: 50,1 EBU

Humalat: No ainakin sitä Amarilloa :)

Fiilikset:

Tuoksultaan pehmeän hedelmäinen, sitruksisen kirpeä ja belgihiivainen. Taustalla mausteisuutta.

Maku on yhdistelmä pehmeyttä ja pientä kirpeyttä. Oluesta tulee esiin Malmgårdin taito valmistaa belgialaisia oluita ja Amarillon tuoma kiva säväys sitruksisuutta. Sitruksen säväys on hento, mutta riittävä. Vahva 9 prossaa on pelottavan hyvin piilossa. Taas kerran omaan makuaistiini osuva olut maalgoordenilta. Hieno olut, joka kannattaa ottaa maistoon.

Mistä: Alkosta kävin ostamassa (5,97 € / 0,5 l pullo)

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 37/50



perjantai 10. helmikuuta 2017

Vakka-Suomen Prykmestar Terva Suomi 100 Juhlaolut

Vakka-Suomen Prykmestar Terva Suomi 100 Juhlaolut

Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi Vakka-Suomen Panimolta on tullut Alkon valikoimiin tervalla maustettu Dunkler Bock. Ajatuksen tasolla vaikuttaa mielenkiintoiselta. Tämän oluen toi mukanaan maistoon isäni KalaHarri, joka kävi piipahtamassa kylässä. Hän soitti minulle Alkosta ja kirosi, että miksi täällä ei ole Prykmestar Savua, johon hän oli ihastunut muutama päivä aikaisemmin. Nappasi sitten talteen tämän toisen Prykmestarin.

Panimo: Vakka-Suomen Panimo

Maa: Suomi

Tyyli: Dunkler Bock

Voltit: 6,1 %

Katkerot: 22,0 EBU

Fiilikset:

Tuoksussa savusaunan kylkeä ja juurikin sieltä sitäpuolelta. Tervaa, paahteisuutta ja leipäistä maltaisuutta.

Maussa kuivaa paahteisuutta, makeaa maltaisuutta ja vahva tervaisuus. Leipäisä, yrttinen, marjaisa ja tästä tulee kyllä mieleen tervaleijonapastillit, joita en ole kyllä vuosiin maistanut. Tuli sellainen outo flashback noihin pastilleihin. Ihan hyvä olut, muttei todellakaan nouse panimon kärkioluiden kastiin. Ehkä kuitenkin hieman sekava kokonaisuus. Tätä mielellään maistelee desin annoksen, mutta puolen litran leka on kuin tervaa joisi.

KalaHarri myös kiskoi oman pullonsa alas ja tykkäsi erittäin paljon. Siemaustensa välistä sai sanottua, että maistuu tervalta ja lakritsilta.


Mistä: KalaHarri toi ja Alkosta oli ostanut tai näin ainakin olitin hänen tehneen. (5,46 € / 0,5 l pullo)

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 10/20
Yhteensä: 29/50

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Maku Brewing Steam Lager

Maku Brewing Steam Lager


Itse kyllä tykkään Höyryoluista. Tyylilajin pioneeri ja klassikko statuksen omaava Anchor Steam Beer on kyllä näppärä olut ja useasti tulee maitokaupasta ostettua Laitilan Mississippia, joka on itselleni yksi ostetuimpia ns. käyttöoluita. Mitä tarkoitan käyttöoluella, niin tarkoitan sitä, että otan purkin ja nautiskelen pois. Useasti joko saunassa purkista suoraan tai ruoanlaiton ohessa. Hyvänmakuinen, simppeli ja virkistävä juoma. Sitä minun mielestäni tämä tyyli on. Hyvää, simppeliä ja virkistävää. Katsotaan Makun vastaus tähän tyyliin.

Panimo: Maku Brewing

Maa: Suomi

Tyyli: California Common

Voltit: 5,2 %

Katkerot: 31,8 EBU

Fiilikset:

Tuoksussa ruohoisuutta, sitruksisuutta ja hedelmäinen pehmeys. Maltaisuutta.

Maultaan raikas olut, jossa viljapeltoa ja hedelmäistä hiivaisuutta. Ruohoista humalointia.

Suuhun soljuava juoma. Rapsakan ruohoinen ja hedelmäinen olut. Maku Steam Lager kertoo maistajalleen mistä tässä tyylissä on kyse. Tyylissään tyylikäs.

Mistä: Saatu panimolta. Löytyy Alkosta (3,80€ /0,33l tölkki).

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 33/50

Huom. 8.2.2017 klo. 21.48 lisätty Alkon hinta.


maanantai 6. helmikuuta 2017

Mustan Virran Pistolekors Porter

Mustan Virran Pistolekors Porter

Jos pullon muodosta voisi sanoa, että on symppis, niin sitä nämä Mustan Virran Panimon pullot todentotta ovat. Ja miksei voisi sanoa. Musta Virran mullojen muoto ja etikettien design huokuvat historiaa.

Tämä Alkon pienpanimokattaukseen kuuluva Porter on minulle ensikosketus Mustan Virran Panimon tuotteisiin.

Oluen arvioinnissa mukana oli tapansa mukaan myös Teppo kissa :)

Panimo: Mustan Virran Panimo

Maa: Suomi

Tyyli: Portteri

Voltit: 7,0 %

Fiilikset:
Tuoksussa turpeista savuisuutta, makeaa paahteisuutta ja navettaa.

Suussa tuntuma on melko kevyen oloinen. Makeahko ja paahteinen. Hiilihappotaso on hieman alle keskitason. Kuivahko, hedelmäinen ja aavistuksen varovainen Porter. Oluesta jää auttamatta liian pliisu olo. Kokonaisuus on aivan liian kevyt ja makumaailma melko iisi. Helposti lähestyttävä Porter.

Mistä: Saatu panimolta. Löytyy Alkon 2017 pienpanimokattauksesta, jonka oluet tulivat tänään 6.2. saataville.

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 2/5
Yleisvaikutelma: 10/20
Yhteensä: 29/50

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Laitilan Savu India Pale Ale

Laitilan Savu India Pale Ale

Laitilan SIPA eli Savu India Pale Ale. Ensimmäisen kerran kun kuulin tästä oluesta, niin ajattelin että nyt on panimomestarilta karannut järki päästä. Lähteä nyt yhdistämään IPA ja savu. Ei aivan ensimmäisenä tule tämä combo itsellä mieleen, mutta tässä onkin lähdetty tekemään erilaista ja siitä pisteet Laitilan suuntaan. Nämä kaksi toimivat itselleni mallikkaasti erillään ja nyt sitten katsotaan kuinka yhdistettynä. Kieltämättä hieman pelottaa!

Panimo: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas

Maa: Suomi

Tyyli: India Pale Ale

Voltit: 5,9 %

Katkerot: 68 EBU (Panimon ilmoittama) ja 34,5 EBU (Alko)

Humalat: Pekko, Mosaic ja Equinox

Maltaat: Smoked, Pale Ale, Carared

Fiilikset:

Tuoksu on savuinen ja yrttinen. Pienellä pyörittelyllä irtoaa greippiä. Savustettu greippi TÄH!

Maku ei ole läheskään niin selkeän savuinen, kuin tuoksu. Suussa pyörii kevyesti savustettu greippi. Yrttisyyttä löytyy. Suuhun jää outo vahva kitkeryys, joka yhdistettynä savuisuuteen tökkii. Ei kyllä savu ja IPA keskenään toimi, niin kuin hieman osasin epäillä. Näin ei ainakaan itselläni. On tämä kuitenkin parempi, mitä combolta odotin. Ottaisin mieluummin IPAn IPAna ja savut savuina. Miedot katkerot, mutta se jopa hieman pelastaa tämän oluen. Jos ajattelisi, että olisi vahva savuinen humalapommi, niin saattaisi jäädä juoma lasiin.

Jos savua pitää työntää IPAan, niin lähtisin kokeilemaan sitä Black IPAan.

Mistä: Saatu panimolta. Lähiaikoina Alkossa

Pisteet:
Tuoksu: 5/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 9/20
Yhteensä: 27/50


lauantai 4. helmikuuta 2017

Rekolan Panimo Kaffe Stout

Rekolan Panimo Kaffe Stout

Rekolan Panimolta on tulossa Alkon pienpanimokattaukseen nyt arvioinnissa oleva Kaffe Stout. Kyseessä on laktoosilla ryyditetty Stout eli puhumme Sweet Stout –tyylistä. Tähän tyyliin on tullut muutamia kelpoja oluita, kunhan vaan yltiöpäinen makeus pysyy kurissa. Itselläni on laktoosivamma, joten ei näitä hirmu usein tule maistettua.

Panimo: Rekolan Panimo

Maa: Suomi

Tyyli: Sweet Stout

Voltit: 5,5 %

Fiilikset:

Tuoksussa kuivaa paahteisuutta ja turvesavua. Nokikahvia. Laktoosinen makeus hillittyä ja siitä peukku!

Suutuntuma pehmeän laktoosinen maitokahvijuoma. Pientä yrttisyyttä ja paprikaa (outoa). Voimakkuudeltaan eli siis alkoholiprosenteiltaan optimaalinen. Ei liian paksu, mutta ei kyllä liian kepoinenkaan. Naulan kantaan osuva kahvipainotteinen Sweet Stout. Plussaa, myös taidokkaasta laktoosin käytöstä, koska tässä ei olla laktoosin makeudella lähdetty revittelemään. Huomattavasti mieluummin tätä juo päiväkahviaikaan, kuin automaattikahvia tai kahvia ylipäätänsä. Tuo on paljon sanottu, koska vedän kahvia aivan liikaa. Onnistunut olut.




Mistä: Saatu panimolta. Alkot kautta maan ja vieläpä lähipäivien aikana.

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 38/50

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Mistäs se olutharrastus sai alkunsa?

Olen juonut olutta siitä lähtien, kun täytin 18 vuotta ja ehkä hieman jo ennen sitä merkkipaalua. Ensiksi join olutta saavuttaakseni humalatilan ja sitä haettiin joka viikonloppu. Yleensä myös löydettiin. Vuosikausia join ainoastaan ns. perusbulkkia eli salkkuolutta. Silloin ostettiin ehkä jopa enemmän olutkoreja, koska olivat vielä halvempia kuin nämä salkut. Joensuussa Tokmannilta käytiin aina korilliset Hartwallin Erikoista ja sitten kun muutettiin Kuopioon, niin haettiin Maxi Makasiinista korilliset Olvia. Silloin en juonut olutta maun vuoksi, vaan siksi että se oli märkää, lähti jano ja se juovutti. Viikonloppuna täydet pullot vaihtuivat tyhjiksi, eikä tuntunut missään. En nyt sano, että sitä juhlittiin ja ryyppäiltiin joka viikonloppu, mutta useampi olut iltaan upposi.


Välikommentti: Nää höpinät ovat tapahtuneet viimeisen 13 vuoden aikana.

Kuopiossa asuessa tein paljon reissuhommia Etelä-Suomeen ja olin arkipäivät poissa. Palasin Savoon torstai-iltana ja siinä sitten kotisohvalla nyljin muutamat Karhut televisioruutua tuijottaen. Ja seuraavana viikonloppuna sama juttu jne… Yksi kerta istuin sohvalla riipien Karhua ja maistoin sitä. Maistoin vielä toisen kerran ja tokaisin itsekseni ”ei tässä ole mitään järkeä”. Ja siis missä ei ollut järkeä, niin siinä että join olutta vaan juomisen ilosta, enkä maistanut sitä. Nyt ensi kertaa oikein kunnolla maistoin tätä maltaista juomaa ja totesin päässäni ”tämä ei anna minulle yhtään mitään”. Se oli tähän mennessä viimeinen kerta, kun olen ostanut olutsalkkua tai olutkoria. Poikkeuksena on ollut Kukko Pilssin 12päkki, mutta siitä isompia en ole ostanut.



Tapahtui kyllästyminen perusbulkkiin ja aloin kokeilemaan erilaisia oluita. Muitakin kuin toisia Vaaleita Lagereita. En tehnyt hurjaa ratkaisua, että vaihdanpa tässä Karhun Karjalaan, vaan ostin maitokaupasta niitä siihen aikaan puhuttuja ”erikoisoluita”. No okei tämä sana on monella käytössä edelleen, mutta silloin sitä käytettiin paljon enemmän. Lähdin ostamaan oluita peruskaavalla eli ostin pullon jossa oli hieno etiketti ja alkuun reaktiot oli ”HYI HELVETTI!!!” ja muutaman pahan oluen jälkeen mietin tän jutun järkevyyttä. En kuitenkaan luovuttanut, vaan rupesin yhä enemmän ottamaan selvää oluista. Rupesin lukemaan Internetiä. Lukeminen itsessään oli itselle iso kynnys, koska en ole ikinä pystynyt lukemaan mitään. Ei vaan ole kiinnostanut. Tekee se sitten minusta hölmön tai jotain, muuta niin ei sillä väliä. Ei vaan ole ikinä lukeminen kiinnostanut. Sen ajan olen aina käyttänyt jalkapalloon tai salibandyyn ym.. Nyt kuitenkin rupesin lukemaan ja hemmetti vieköön täähän oli kiinnostavaa. Luin ja luin ja luin, enkä saanut tarpeekseni (en ole vieläkään saanut tarpeekseni). Otin selvää oluttyyleistä, luin oluiden historiaa ja luin olutarvioita. Aloitin lukemaan olutblogeja. Halusin tietää miltä joku olut maistuu. Kirjasin kaupasta oluiden nimiä ylös kännykkääni ja kotona tietokoneella sitten selvitin miltä ne maistuvat (ei ollut älypuhelinta). Seuraavalla kerralla, kun menin kauppaan, niin tiesin tasan tarkkaan mitä ostan. Tämä juttu rupesi toimimaan. Ei tullut enää vastaan huonoja oluita ja ostin itselleni olutsalkun sijasta 4 - 5 olutta. Jatkoin oluttietouden tankkaamisesta päähäni ja hain uusia olutkokemuksia.

Siitä seuraava askel olikin, että rupesin pohtimaan olutblogin kirjoittamista. Pienen pohdiskelun jälkeen aloitin kirjoittamaan tätä samaista blogia, josta yrität lukea sekavaa tekstiäni. Suurin kynnys kirjoittamisen aloittamiselle oli se, etten osaa kirjoittaa. Siihen auttoi se ajatus, että paskanko väliä jos itse siitä nauttii. Pilkut on väärissä paikoissa ja yhdys sanat miten sattuu. Itse tästä nautin ja siksi tätä teen.




Mikä sitten oli tämän jutun opetus? Ei kai tällä jutulla ole mitään opetusta. Halusin vaan kertoa, että kuinka itselläni olutharrastus alkoi. Nykynuoriso on minua viisaampia ja teillä on hyvä lähteä suoraan tuohon maisteluhommaan mukaan. Tarjonta on räjähtänyt siitä, kun itse noin 10 vuotta sitten aloitteli maistelemaan ”erikoisoluita”. Suomessa on n. 80 pienpanimoa ja olutravintoloiden valikoimat mahtavia. Internet pursuaa tietoa. On tarjolla nelisenkymmentä olutblogia tämän meikäläisen rävellyksen lisäksi ja sitä tietoa on vaan hienosti saatavilla. Älypuhelin on jokaisella taskussa ja saat sekunneissa infoa jokaisesta kaupan oluesta. Nyt sinulla on välineet aloittaa ja myöskin jatkaa olutharrastustasi. Nauttia hienoista oluista, niin että laatu korvaa määrän. Olutharrastus on elinikäinen koulu, jossa et ole ikinä valmis. Itsekään en tiedä tästä vielä paskan vertaa, vaikka vuosia olen tietoa tankannut. Nautitaan hyvistä oluista ja jaetaan oluiden ilosanomaa toisille. Pelastetaan yhdessä mahdollisimman monta bulkkikaljalta ja tarjotaan antoisampi vaihtoehto! No ehkä tässä sittenkin oli joku opetus!  Olen tämän tarinan kertonut kymmeniä kertoja ja nyt se sitten kokonaisuudessaan ekan kerran täällä kirjailtuna.

Ps. En kyllä jaksanut oikolukea tekstiäni, vaan lähen saunaan.