lauantai 17. elokuuta 2019

Jaskan pyöräilyhaaste 2019: Fiilikset huhtikuusta kesäkuun loppuun


Nyt voisikin pitkästä aikaa kirjoitella hieman pyöräilystä ja siitä, että kuinka vuoden 2019 alussa aloittamani pyöräilyhaaste sujuu. Ensinnäkään en ole ehtinyt joka kuukausi täällä päivitellä, kuinka homma sujuu, kun olen ollut koko ajan pyöräilemässä. No heh heh! En siellä koko aikaa ole ollut, mutta ei vaan ole ehtinyt juttuja naputtelemaan. Vedotaan vaikka kiireeseen, kun en muuta keksi. Mennääs sitten asiaan.

Edellinen päivitykseni on maaliskuulta ja silloin pyöräiltäviä kilometrejä oli jäljellä 2045. Tuon jälkeen olen päässyt paremmin vauhtiin ja sairastelut ja polviongelmat ovat hieman helpottaneet. Tämä juttu voisikin olla huhti- kesäkuun yhteenveto.


Huhtikuu 2019: 206 kilometriä tuli ajettua ja siitä suurin osa X-TREME Fat Bikella. Pyörästä onkin toisessa blogissani eli JaskanTestit –blogissa tarkempi kestotesti, että miten on ketju liikkunut. Tässä linkki juttuun.

Toukokuu 2019: 202 kilometriä, joten tahti jatkui tasaisena edelliseen kuukauteen nähden. Tässä vaiheessa täytyi opetella enemmän polkupyörän tekniikkaa, koska vaihteiden kanssa oli ongelmaa. Polkupyörien tekniikka ei ollut entuudestaan tuttua, joten vaati muutamien tuntien opiskelun YouTube-videoiden parissa.

Kesäkuu 2019: Nyt pääsin hyvin vauhtiin ja kilometrejä kertyi kiitettävät 571. Hieman hommaa jarrutti revennyt takarengas, mutta uusi rengas tuli muutamassa päivässä ja sen ajan ajelin vanhalla maastopyörälläni.

Tämän vuoden tavoitteena oli ajaa 2714 kilometriä ja siitä oli kesäkuun lopussa jäljellä vielä 1066 kilsaa. Seuraavassa jutussa sitten luvassa heinäkuusta syyskuuhun fiiliksiä, mutta nyt siirrytään palautumisjuoman pariin.



--


Huhtikuun – Kesäkuun palautumisjuoma

Nokian Panimo Keisari Stout

Nokian Panimon Keisari Stout on kyseisen panimon uusimpia tuotoksia ja tervetullut olut maitokauppojen valikoimiin.

Panimo: Nokian Panimo

Tyyli: Stout

Voltit: 5,5 %

Nauttimistilanne: Kävin heittämässä Fatbikella 50 km lenkin, jossa puolet matkasta aivan järkyttävä vastatuuli. Siitä kun pääsi kotia, niin kylläpä vaan upposi nätisti.

Fiilikset:
Paahteinen ja liukuva stout, jossa sopivasti nokisuutta. Juotavuus on erittäin hyvä ja toimii myös näin pyörälenkin jälkeen. Oma suosikkini Nokian Panimon tuotteista ja tätä kyllä mielellään ostaa, juurikin monikäyttöisyyden takia.

Tästä oluesta löytyykin blogissani arvio. Tässä linkki.



--

Palautumisjuoma on käsitelty ja sitten saakin Juho kunnian olla huhtikuusta kesäkuuhun esiteltävä Olutpolkija. No Juholla juttua riittääkin kaikkien noiden kuukausien edestä.



Moikka! Nimeni on Juho.

Ajattelin heittää homman päälaelleen ja aloittaa heti oluesta puhumisen, niin lukijat, joita ei pyöräilyhommat niin kiinnosta voi sitten skipata loppuosan. :) Kun siis täysi-ikäisenä ensimmäistä kertaa menin vuosituhannen vaihteessa kauppaan olutta ostamaan päädyin kokeilemaan jotakin itselle vielä tuntematonta merkkiä kaupan ylähyllyltä. Tuohon aikaan valikoima oli melko vaatimaton kaupoissa (Jonnet ei muista) ja tämä olikin äkkiä loppuun kaluttu. Huomasin kuitenkin, että makuja on valtava määrä ja että jokaisen oluen takana oli joku tarina joko valmistusteknisesti, tai sitten raaka-aineiden osalta. Kiinnostuin aiheesta niin paljon, että enää harvemmin törmäsin kädessäni samaan olueen uudelleen. Työskentelin myös opiskelujen aikaan osa-aikaisesti Mustialassa Kuninkaankartanon panimolla panimoapulaisena ja pääsin näkemään oluenvalmistuksen hienoudet ja salat. Kirjoitin alusta pitäen maistamistani oluista lyhyen muistiinpanon ja jossakin vaiheessa pidin aiheesta jopa blogia (My Wonderful World of Beers), mutta tämä homma kuivahti jonkun ajan jälkeen kasaan, kun totesin, että oluen maistaminen, muistiinpanojen tekeminen ja blogaaminen sekä reittaaminen veivät aivan hirveästi aikaa perheelliseltä ihmiseltä. Ja välissä meinasi janokin yllättää. Toisaalta blogini ei ikinä lähtenyt oikein kunnolla lentoon lukijoiden määrän osalta. Siirsin blogaamisen myös Facebookiin hetkeksi saman nimisille sivuille ja pistin lyhyitä luonnehditoja oluista eetteriin. Nykyään teen muistiinpanoja ja kirjaan/reittaan oluet Pint pleaseen. Koitin jossakin vaiheessa myös Untappedia, mutta Pintti vei lopulta voiton suomalaisuudella.

Omat lempiolueni ovat kategorioissa DIPAt, NEIPAt, Stoutit/porterit, sourit, kesällä virkistävät goset, witit sekä syksyisin lämmittävät barley winet, joista lopulta olen oppinut jopa nauttimaan. Oikeastaan lager on ainoa oluttyyli, jota en kaupasta mukanani enää kanna. Olutfestareita tulee kierrettyä vuodessa muutamia ja aina liikkuessani maailmalla pyrin löytämään jotakin paikallista, mieluiten pienpanimotuotetta, tai ainakin paikallisten mukaan parhaat paikat sikäläiseen olutkulttuuriin tutustumiseen. Suomen kamaralla minut voi nähdä liikkeessä olutpyörälläni ja houkuttelenkin ihmisiä tulemaan juttusille joko pyöräilyyn tai olueen liittyen kun stradalla tavataan! ;)



Minua käy myös kiittäminen/syyttäminen tästä blogivaltauksesta OLPOn osalta. Tulin aikoinani kyselleeksi Jaakolta voisimmeko seurana olla auttamassa tavoitteen saavuttamisessa ja tehdä samalla yhteistyötä näkyvyyden parantamiseksi kukin omalla maallaan. Loppu onkin jo historiaa ja yhteistyö molemminpuolinen etu! Pyöritän siis nykyään kampea Olutpolkijoiden hallituksessa varapuheenjohtajana nyt JO ensimmäistä kautta. :) Tämä ei toki tarkoita, että olisin aloittanut pyöräilyn vasta nyt, vaan on enemmänkin elävä todiste siitä, että kun pitää silmänsä auki, niin voi nähdä lähelle. Olin nimittäin viime kesänä pyöräilemässä normaalista poikkeavaa lenkkiä töistä kotiin, kun havaitsin keltapaitaisen polkijan, jota luulin aluksi Rynkebyn tiimin jäseneksi. Eikä siinä, olen Rynkebyn kanssa pyöräillyt myös ennekin, kun kävivät lenkittämässä meidän työporukkaamme. Kuitenkin tarkemmin ajopaitaa katsoessani näin siinä itselleni toista kautta tuttuja logoja, kuten Maku-brewingin tuotelogon. Tästä kiinnostukseni lisäännyttyä tarkistin myös fillaristin muun sotisovan ja huomasin mainosten joukkoon piilotetun tekstin Olutpolkijat sekä pyöräilevän tuoppi-logon. Kotiin päästyäni tarkistin asian Googlesta ja totesin löytäneeni oman porukkani luettuani seuran sivuilla olleen "Pyöräilykin voi olla hauskaa!" –mainoslauseen. Päätin liittyä mukaan. Tapasin porukan ensimmäistä kertaa seuran kaudenpäättäjäisissä, jossa sain jo ensimmäisen palkintoni (ehkä viimeisenkin) Olpon riveissä, kun voitin tilaisuudessa järjestetyn 7-ottelun (ks. Kuva)


Oma historiani pyöräilyssä on lähes yhtä pitkä kuin elämä tähän mennessä. Olen siis pyöräillyt pienestä pitäen aina ja kaikkialle. Poljin pyörällä kouluun ja vapaa-ajalla kavereiden luokse sekä kesäaikaan myös harjoituksiin. Kavereiden kanssa poljettiin kesällä retkiä ja etsittiin rajojamme pyörän sarvissa. Keulimaan en silti ikinä oppinut ja tämä onkin tulevien kesien työlistalla! :) Pidemmät matkat ja tavoitteellisuus tulivat kuvioihin vasta myöhemmin, siskon miehen osittaisella kannustuksella. Lankomies kertoi olleensa kiinnostunut maantiepyörän ostamisesta ja katselimme yllättäen samaa pyöräaihiota samaan aikaan eri liikkeissä. Lopulta kävi niin, että itse kävin ostamassa itselleni tuon kyseisen cyclo crossin, koska halusin kokeilla jotakin maastopyöristä poikkeavaa välillä. Lankomiehen tarina lienee vielä järisyttävämpi, mutta tätä tarinaa ei kerrota tässä yhteydessä. :) Ensimmäistä cycloa ulkoiluttaessani tuli epätodellinen olo: voiko pyöräily olla näin kevyttä?! Tällä pyörällä taittelin työmatkat kesät talvet siitä eteen päin, kunnes uteliaisuus kehittää harrastusta eteen päin valtasi mielen. Eipä aikaakaan, kun tuli hyvä tilaisuus hommata ensimmäinen hiilikuituinen pyörä, kun sen aikainen työnantaja lupasi hieman ylimääräistä taskurahaa, jollen ilmestyisi enää jatkossa töihin. Tästä eteen päin olen päivittänyt kalustoa ja muuttanut ajotottumuksia siten, että nykyään pyöräilen vuodet ympäriinsä työmatkat sekä siihen päälle lenkkiä pääasiassa yksin. Kovasti kiinnostaisi ensi kesänä tehdä enemmän lenkkiä ryhmässä ja tätäKIN varten päädyin polkemaan Olutpolkijoissa! Hauska lisälinkki oluen ja pyöräilyn välillä on myös se, että liityin viime kesänä Brewdogin Chain gangiin, eli skottipanimon harrastekerhoon ja tässä hommassa otin roolin Helsingin Brewdogin Chain gang ride leaderina. Lenkkejä tuli järjestettyä kesän aikana vajaa kymmenkunta ja osallistujia oli välillä vähän ja välillä vielä vähemmän. :) Kokemuksia ryhmäajon mukavuudesta on karttunut sittemmin myös Triathlon cornerin ja aiemminkin mainitun Rynkebyn kanssa ja sen verran hauskaa on kaikissa porukoissa ollut, että lisää ryhmälenkkiä täytyy päästä ajamaan!



Kuvat: Juho


Sitten se pyöräilyaiheinen vinkki:

Risteysalueen väistämisvelvollisuussääntöjen pikakertaus.

Tämä pyöräilijälle elintärkeä tieto olisi hyvä olla tietysti kaikkien ajatuksissa, mutta harmillisen moni menee oman mielen mukaan ja tässä kohtaa pyöräilijän ei auta kuin väistää, vaikka olisikin etuajo-oikeutettu. Harmillisen moni pyöräilijäkin jättää säännöt omaan arvoonsa ja aiheuttaa näin ollen myös suotta skismaa muissa liikennöitsijöissä. Säännöt on kasattu varsin helpposelkoiseksi paketiksi tämän linkin taakse (s. 8)


Itse olen yksinkertaisena ihmisenä yksinkertaistanut tätä pakettia vielä seuraavaan muotoon: pyöräilijä on etuajo-oikeutettu vain kahdessa tilanteessa autoon nähden ja kaksi sääntöä onkin jo helppo muistaa!
  1. Se helpompi sääntö: kun väistämisvelvollisuus on autoilijalle erikseen merkein osoitettu. Pitää sisällään väistämisvelvollisuudesta ilmoittavan kolmiomerkin sekä stop-merkin. Voidaan varustaa pyöräilijöistä erikseen varoittavalla lisäkilvellä, mikäli näkyvyys pyöräilijöihin on heikko.
  2. Kun auto kääntyy ristyksestä ja risteävän tien yli kulkee pyörätienjatke. Tämä sääntö sisältää myös liikenneympyrän molemmat liittymät, sisään sekä ulos.

Väistämisvelvollisuushan tarkoittaa sitä, että väistettävälle on taattava esteetön kulku ja tämä harvemmin toteutuu, kun autolla ajetaan pyörätien jatkeen päälle odottamaan vuoroa risteyksessä. Tällekään ei valitettavasti voi jälkikäteen mitään. Ja kuten sanottua: ei paljoa lämmitä mieltä saada sanoa sairaalavuoteessa, että oli oikeassa. Pyöräilijä harvemmin vammoitta yhteentörmäyksestä selviää. Otetaan siis joustomieltä mukaan liikenteeseen ja hätäily ja kiire myös ratin takana pois. ;)

Lopuksi toivotetaan koko kansalle Kireitä ketjuja kaikille tänä kesänä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti