Jaskan suosikkiolut

On olemassa jos minkälaista olutlistaa, jossa on parhaat oluet laitettuna järjestykseen. Näissä listoissa on tyylilajista riippumatta kaikki oluet ja ne on yleensä listattu olutharrastajien pisteiden mukaan parhaimmuusjärjestykseen. Olutsivustoja jos katsotaan, niin koko maailman ykkössivusto taitaa olla Ratebeer.com ja sieltäkin löytyy TOP50 –olutlista. Tämän listan ykkösijalla on vuosikausia majaillut Westvleteren Abt 12 ja kyseinen olut onkin monta kertaa rankattu maailman parhaaksi olueksi. Itse olen kyseisen oluen maistanut ja voinkin sanoa, ettei ainakaan omalla listallani noussut kärkisijoille, vaikka loistava olikin. Ratebeerin listaa muuten pääasiassa hallitsevat jenkkioluet, joista suurin osa on itseltäni maistamatta.

Sitten kun katsotaan meidän suomalaisten omaa olutraamattua eli Olutopas.infoa, niin siellä parhaimpia oluita ovat mm. Nøgne Ø #100, Nøgne Ø Dark Horizon 1. edition ja ylläkin mainittu Westvleteren Abt 12. Noista kolmesta Dark Horizon 1 on itselläni maistamatta ja varmaan jääkin maistamatta, koska kyseistä olutta löytyy ainoastaan olutharrastajien kellareista. #100 on tähän mennessä maistamista oluista se mille olen antanut parhaat pisteet (47/50) ja voinkin sanoa, että kyseessä on paras maistamani olut tähän mennessä.

Siinä oli pientä pohdintaa virallisten olutlistojen kärkijoukosta eli maailman parhaista oluista. Nyt kuitenkin otan puheeksi sen mikä on oma suosikkiolut. Tämä kysymys on yksi pahimpia mitä voi kysyä olutharrastajalta. Loistavia oluita löytyy älyttömän suuri määrä, sitten on niitä oluita joiden pariin palaa aina vähän väliä ja oma suosikki voi olla sellainen olut jota juo vaikka joka viikko. Tähän ei päde mitkään viralliset listat, vaan tässä ratkaisee ainoastaan omat mieltymykset ja fiilikset. Nøgne Ø #100 on paras maistamani olut, Plevnan Siperia on paras maistamani suomalainen olut ja Kosoolan Panimon Del Norte Titan on paras maistamani kotiolut. Mikään näistä ei kuitenkaan ole suosikkiolueni.

Kuinka sitten määrittelen oman suosikkini. Kyseisen oluen pariin tulee palattua vähän väliä ja vuodenajasta riippumatta. Parhaiten se maistuu kesällä. Tästä oluesta ei löydy mitään erikoisspesiaalisuperturbo –juttuja, vaan yksinkertaista tyylikästä laatutyötä. Omassa tyylilajissaan pidän tätä olutta parhaana ja tätä kuluu kesäaikaan melkoisesti. Alkon valikoimasta harvoin löytyy mitään tajunnanräjäyttävää, mutta kun haluaa hyvää olutta, niin tämä olut useasti löytää tiensä ostoskoriin. Olen pohtinut pääni puhki tätä, että mikä se on oma suosikkiolut. Nyt kuitenkin olen saanut pohdinta tehtyä ja suosikkini on selvä.



Jaskan suosikkiolut on 
Weihenstephaner Hefeweissbier!!!

Jaskan suosikkiolut!!!

Weihenssin Heeffe on kesäoluiden kuningas ja kaikin puolin loistava olut, joka tarjoaa vanhoja perintesiä saksalaisia makuja. Tämä olut kertoo kaiken mitä tulee tietää Hefeweizeneistä ja on omasta mielestäni yksi klassisimpia oluita koko maailmassa. Olen pisteyttänyt tämän oluen (40/50) ja tällä pistemäärällä ei pääse edes 30 parhaan oluenlistalle, mutta omassa suosikkioluessa ei olekaan kyse pisteistä, vaan ainoastaan siitä fiiliksestä mitä olut sinulle tarjoaa. Tämä olut tarjoaa minulle juuri sen fiiliksen mitä suosikkioluen tulee tarjota. Joka kerta jotain uutta, taattua laatua ja loistavan makuelämyksen. Eli tällainen on minun suosikkini!


Lähes tasan vuosi sitten blogikollegani Raumalta Reittausblogin Harri kertoi oman suosikkioluensa, joka on huikean hieno saksalainen vehnäolut Schneider Weisse TAP5 Meine Hopfenweisse. Itse maistoin kyseistä olutta viimeksi viime syksynä Munchenissä panimon ravintolassa ja voinkin sanoa, että ei Harri turhaan hehkuta kyseistä herkkua.

Tässä linkki Harrin juttuun suosikkioluestaan
Reittausblogi – Minun lempioluena


Mikä on teidän suosikkioluenne ja miksi?

Mikä oluttyyli sopii parhaiten Radleriin?

Radler on kesäjuomaa parhaimmillaan. Kyseessä on juomasekoitus, jossa käytetään yleensä olutta ja limonadia. Tämä juoma sai alkunsa vuonna 1922 Saksassa ja tarkemmin vielä Münchenissa. Tätä juomaa valmistettiin pyöräilykilpailua varten ja paikallinen olutmestari pystyi takaamaan juoman riittävyyden lisäämällä olueeseen sitruunamehua. Radler tarkoittaakin Saksankielellä pyöräilijää.

Tästä juomasekoituksesta on useita eri versioita, mutta nykyisin ehkä ne tunnetuimmat rakentuvat sitruunalimonadin ympärille. Yleisin sekoitussuhde on 50 % olutta ja 50 % limua. Jokainen tietysti tekee oman mieltymyksensä mukaan. Itse ajattelin ottaa testiin neljä erityylistä olutta ja kokeilla mikä soveltuisi parhaiten Radleriin. Oluiksi valitsin lähes jokaisesta maitokaupasta löytyviä Nokian Panimon oluita. Tässä alla lista näistä oluista ja sitruunalimonadin roolin hoiti 7UP.

• Nokian Keisari Elowehnä (Hefeweizen)
• Nokian Keisari 66 American Pale Ale (American Pale Ale)
• Nokian Keisari Kellari (Kellerbier)
• Nokian Keisari (Pils)

Tästä alla olevalta videolta selviää mikä on paras vaihtoehto.

Heittäkäähän kommenttia, että mikä on oma suosikkinne ja sekoitussuhde!

Antaa harrastajien harrastaa...

Lueskelin tuossa eilen Olutposti –lehden jutun, jossa kokenut olutkouluttaja ja oluenpanija Mikko Salmi kirjoittaa olutblogien keveydestä. Jutussa kerrotaan mm. että ”olutbloggari on kaksi vuotta oluita harrastanut nuorimies” jne...

Olen sitä mieltä, että kaikki saavat kirjoittaa kuinka haluavat ja tämä pätee myös Mikon kirjoittamaa juttua kohtaan. Tässä kuitenkin omia mietteitä tätä kyseistä juttua kohtaan.

Lukaiskaa ensin alkuperäinen juttu tästä:
Olutposti.fi - Blogien sietämätön kepeys


Olutblogien kirjoittaminen on harrastus siinä missä muukin. Ei tämä näpyttely eroa suuresti esim. puulaakifutiksen pelaamisesta. Sitä tehdään, koska siitä tykkää. Jokainen olutblogi eroaa toisestaan ja eihän futiskentälläkään ole samanlaisia pelaajia. Toisilla juttu luistaa (pallo pysyy hallussa ja yläkulmat soivat) ja sitten toiset vielä harjoittelevat (välillä pallo karkaa ja 10 metriä ohi maalista heilahtaa). Vertaan tässä harrastefutista ja olutblogin kirjoittamista, koska kumpikin ovat harrastuksia (niitä tehdään intohimosta itse tekemiseen ja siitä ei makseta palkkaa). Olutblogien tekstejä jos ruvetaan vertaamaan oluttoimittajiin ja pyytämään apua esim. Unto Tikkaselta, niin sama, kuin vertaisin omia otteitani maalitolppien välissä ammattimaalivahteihin ja pyytelisin apua Buffoneilta tms. Perustermistö on kaikilla blogeilla omansa. Se sisältää omia kikkoja ja toisilta opittuja (sopii myös futikseen). Aina ei termi osu kohdilleen, mutta ei se kentälläkään joka kerta mene puikoista sisään. Onko tällaisella mitään väliä. Ei, koska harrastamme.

Kuva otettu kännykällä...

Kun teksissä sanotaan, että ”Miksi tavallinen tallaaja luulee, että hänen asiantuntemattomat jorinansa kiinnostavat?” Tähän voisikin sanoa, että tuskinpa kukaan olutblogiharrastajista luuleekaan, että kiinnostaa, mutta onhan se hieno jos joku niitä tykkää lukea. Onhan se puulaakimatsissakin kiva jos joku on katsomassa (yleensä ei ole), mutta ikinä ei luulla että jotain kiinnostaisi meidän kentällä tapahtuvat säheltämiset.

Salmi puhuu jutussaan, että ”kaikki saavat leikkiä asiantuntijoita ja loistaa”. Väittäisin, että yksikään olutblogisti ei pidä itseään asiantuntijana ja sama pätee, ettei meidän puulaakifutis –sarjassakaan kukaan pidä itseään ammattilaisena. Se että useassa blogissa on kännykkäkameralla (mm. omassakin bloginissani näitä löytyy) kertoo juuri siitä, että tämä on harrastus ja kaikki käyttää niitä välineitä joihin käytännössä on varaa. Itselläni on 50 euron futiskengät, eikä sponsorisopimusta Adidaksen kanssa, koska harrastan.

Onko sitten tässä omassakaan kirjoituksessani mitään järkeä. No ei välttämättä. Haluan ainoastaan ilmaista, että tämä on harrastus siinä missä futis, kuviokellunta tai vaikka pitsin nypläys. Ei harrastamista pidä lähteä vertaamaan ammattimaiseen tekemiseen ja pyydellä apua alan legendoilta. Harrastus on yleisesti se mitä tehdään arkityön vastapainona vähäisissä määrissä, kun suurin osa päivästä menee muita töitä tehden. Silloin pohjatyön teko ja muut tekijät eivät voikaan olla samalla tasolla, kun ammatikseen juttuja tekevällä asiantuntija/ammattilaisella.

Tämänkin yllä olevan jutun kirjoitin nopeasti ja vähäisellä pohjatyöllä, koska aika ei riitä tehdä suuria töitä asian eteen (ei tarkoita, etten haluaisi), vaan ei aika muun ohella riitä. Olutblogin kirjoittaminen on itselleni erittäin rakas harrastus ja tulen jatkossakin sitä tekemään. Tällä jutulla en halua dissata Mikkoa enkä ketään muuta. Olen pitkään jo arvostanut Mikon tekemisiä oluen eteen, eikä tämä juttu tee asiaan mitään poikkeusta. Ei tämä kuitenkaan ole mitään vakavaa. No hard feelings!

Kiitos ja anteeksi!

Terveisin,

Olutblogiharrastaja Jaakko ”Jaska” Matikainen

Ps. Oli laji, kuin laji kyseessä, niin annetaan harrastajien harrastaa.

Laitilan Kukko Pils vs. Grillimaisteri Pils

Lähes tasan vuosi sitten tein rinnakkaisvertailun Laitilan Kukko Pilsin ja Grillimaisteri III –oluen välillä ja totesin tämä oluet tismalleen samaksi olueksi. Täksi kesäksi Lidliltä tuli myöskin Grillimaisteri olut. Tölkkikoko oli muuttunut 0,33:sta 0,5:seen ja nimi muotoon Grillimaisteri Pils. Muutama viikko sitten otin yhden tölkin maisteluun tätä Pilssiä ja jotenkin tuntui, että kyseessä ei ole sama maisteri, kuin vuosi sitten. Jos minua tällainen asia rupeaa mietityttämään, niin silloin on tapana selvittää asia.

Tässä vielä viime vuoden rinnakkaisvertailu:
Laitilan Kukko Pils vs. Grillimaisteri III-olut

Laitilan Kukko Pils vs. Grillimaisteri Pils

Tässä lähtee käyntiin rinnakkaisvertailu näiden kahden oluen välillä. Olutlaseiksi valitsin Pilsner Urquell –lasit ja lasit oli pesty tismalleen samalla tavalla eli yhtä puhtaat lasit kyseessä. Oluiden parasta ennen – päiväykset olivat lähes identtiset. Grillimaisteri on lyhennetty GM ja Kukko Pils on Kukko.

Päiväykset:
GM: 21.12.2014
Kukko: 18.12.2014

Panimo:
GM: ???
Kukko: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas

Maa:
GM: Suomi
Kukko: Suomi

Tyyli:
GM: Pils
Kukko: Pils

Voltit:
GM: 4,5 %
Kukko: 4,5 %

Kantavierre:
GM: ?
Kukko: 11,8 %

Katkerot:
GM: ? EBU
Kukko: 35,0 EBU

Väri:
GM: ? EBC
Kukko: 7 EBC

Ulkonäkö:
Väriltään nämä oluet ovat täysin identtisiä. Vaahdoissa tulee selkeitä eroja. GM:n vaahto on huomattavasti kestävämpi, kuohkeampi ja jättää reilusti pitsiä lasin reunoille. Kukko taas nostaa enemmän kuplia oluen pintaan.

Tuoksu:
Lyhyesti sanottuna, niin Kukossa on tuttua Laitilan omaa tuoksua, mutta GM:stä sitä ei löytynyt.

Maku:
Maultaan Grillimaisteri oli makeampi ja maltaisempi, kuin Kukko. Kukossa oli reilummin ruohoista humalointia ja tuttu Laitilan makua.

Tuomio:
Testin perusteella väitän, että kyseessä on kaksi eri olutta. Älyttömän paljon näissä ei eroa ollut, mutta kuitenkin eroavaisuuksia löytyi. Tällä kertaa omasta mielestäni Grillimaisteri oli hieman paremman makuinen.

Ostanko jatkossa: 
Kukko Pilsiä tulee ostettua yleensä saunaolueksi ja nyt kesän ajan tämä Grillimaisteri saakin hoitaa tätä saunaoluen virkaa.

Mistä:
GM: Joensuun Lidlistä ostin ja löytyy ympäri maata.
Kukko: Joensuun Pilkon K-Citymarketista.


Oliko kyseessä sama olut?
Kyseessä on eri olut, mutta en tiedä mikä olut tämä Grillimaisteri voisi olla vai onko aivan oma oluensa.

Alahovin Viinitilan Oluet

Maaliskuun lopulla matkasin perheeni kanssa kohti Savoa ja menimme isäukon luokse viikonloppua viettämään. Matkan varrella oli yksi pieni välietappi nimeltään Alahovin Viinitila ja olin kuullut, että siellä ovat aloittaneet valmistamaan olutta. Kuopion suunta on itselleni tuttua seutua, kun siellä tuli opiskeluaikoina asusteltua sellaiset viisi ja puoli vuotta. Olen myös ajanut satoja kertoja Kuopio – Joensuu –väliä. Moneen otteeseen on ollut tarkoitus käydä Alahovin Viinitilalla, mutta se on vaan joka kerta jäänyt ainoastaan suunnitteluasteelle. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja nokka kohti viinitilaa.
Paikan päällä pääsin tutustumaan panimoon ja keskustelemaan heidän oluistaan. Siellä sain maistiaisen yhdestä panimon oluesta, joka oli Vanhan Tornin Vaalea Olut. Reilun tunnin mittaisen rupattelun jälkeen ostin parit pullot kumpaakin Alahovin olutta mukaani ja sain vielä maistiaispullot matkaani.

Kävimme Kiuruvedellä viettämässä viikonlopun ja siellä maistelimme hirvenlihan kaverina Alahovin Riistamusta Viinimarjaviiniä.

Alahovin Viinitilan Riistamusta Viinimarjaviini

Tuoksussa ja maussa tulee vahvasti esille mustaviinimarja ja taustalla mansikkaa. Mansikka antaa sopivasti makeutta. Oikein maistuva marjaviini, joita harvoin tulee maistettua.
---

Samaisen viikonlopun sunnuntai-iltana kotosalle saavuttuani otinkin nämä oluet testiin. Alahovin Viinitilalla on harjoiteltu oluenvalmistusta pari vuotta ja sitten he aloittivat tehdä sitä kaupallisesti.
Nyt ne heidän oluet ovat ruvenneet vähitellen löytämään kauppojen hyllylle. Esim. Omastakin lähikaupastani löytyy näitä oluita.


Ensiksi otin maistoon yhden heidän oluistaan, joka oli viime vuotista testierää ja olut oli ”KahviStout”.

Alahovin Viinitilan ”KahviStout”

Tyyli: Stout
Voltit: ?

Oluen päälle muodostui erittäin kestävä kolmen sormen mittainen vaahto. Väriltään olut oli tummanruskea, jopa lähes musta. Tuoksusta tuli esiin reilua paahteisuutta, kahvia, turvesavua ja suklaata. Maultaan pehmeähkö, paahteinen ja turvetta tuntui melko reilusti. Vahva alkumaku vaihtuu melko nopeasti ja jälkimaku on hieman olematon. Hieman vetisen oloinen, reilusti hiilihappoa ja pikkuisen vissyvesimäinen. Suutuntuma kevyen oloinen ja olisinkin toivonut huomattavasti vahvempaa runkoa. Nyt jää melko latteaksi. Ei oikein sytyttänyt.

Sitten maistoon Vaaleaa olutta…

Alahovin Viinitilan Vanhan Tornin Vaalea Olut

Olutopas.info - Arvio 

Tyyli: Golden/Blond Ale
Voltit: 4,7 %

Väriltään oranssinruskea olut, jossa reilu valkoinen vaahto. Tuoksussa karamellia ja hedelmiä, mutta eipä oikeastaan muuta. Maku on tuoksun mukainen. Hivenen makea ja erittäin kevyt, jopa vetinen. Humalointi on ruohoista. Tämä ei kyllä toiminut ollenkaan. En tiedä meneekö kokemattomuuden piikkiin vai mihin, mutta ei tämä omasta mielestäni ole tässä muodossaan sellainen mitä odottaa kaupanhyllyltä löytyvän. Jotenkin Paljon virhemakuja ja vaatii paljon hiomista. Ei tule  ostettua uudestaan ellei tapahdu muutosta.

Tämän jälkeen oli vuorossa vielä se Tumma olut…

Alahovin Viinitilan Vanhan Tornin Tumma Olut

Olutopas.info - Arvio 

Tyyli: Brown Ale
Voltit: 4,7 %

Vaalea olut oli pettymys ja erittäin pliisu tapaus, joten toiveissa oli, että tämä tumma pelastaisi illan.  Tyylilajina on Brown Ale, joka ei tyylilajina hirveästi muutenkaan itseäni ole säväyttänyt. Ainut hyvänmakuinen Browni tähän mennessä on ollut Anchorin Brekle’s Brown. No kaadetaan savolainen Brown Ale ja katsotaan kuinka käy.

Olut kaatuu lasiin kirkkaana punaruskean värisenä ja melko reilulla vaahdolla. Tuoksussa pientä paahdetta ja hedelmää. Reilusti hiilihappoa, hieman paahteisuutta, hedelmää ja ripaus maltaisuutta. Erittäin kevyt ja vetinen. Maultaan epämiellyttävä kotikaljamainen olut, josta ei löydy positiivista sanottavaa. En tykännyt ollenkaan.

Kaikki kolme maistamaani Alahovin Viinitilan olutta olivat pettymyksiä ja niistä ei kyllä positiivista sanottavaa jäänyt. Harmi, mutta toivottavasti näissä tapahtuu kehittymistä parempaan suuntaan ja sitten voisi kokeilla uudestaan. Paljon on opeteltavaa vielä oluiden valmistukseen, mutta viinit olivat erinomaisia!

Alahovilaisia

Stadin West Coast Imperial Stout

Stadin West Coast Imperial Stout

 Olutopas.info - Arvio

Yleistä: Otin tuossa muutama viikko sitten maisteluun Stadin Panimon uuden oluen. Kyseessä on Stadin West Coast Imperial Stout. Tämä eroaa panimon toisesta Imperial Stoutista Katariinasta reilummalla humaloinnillaan.

Stadin Panimolla on tapana valmistaa pieniä oluteriä ja tämän vuoksi sieltä tulee vähän väliä uusia ja mielenkiintoisia oluita. Katsotaan kuinka toimii tämä WC IS!

Panimo: Stadin Panimo

Maa: Suomi

Tyyli: Imperial Stout

Voltit: 8,0 %

Katkerot: 80 EBU

Humalat: Magnum ja Cascade
 
Ulkonäkö: Kolmen sormen mittainen beige vaahtoinen pikimusta olut. Vaahdosta pari sormellista häviää melko nopeasti jättäen hieman pitsiä lasin reunoille. Oluen pinnalle jää parin sentin vaahto hyvin pitkäksi aikaa.

Tuoksu: Tuoksusta tulee ensimmäisenä esiin voimakas paahteisuus. Tämän paahteisuuden jälkeen tulee samanlaista turvesavua, kuin mm. Stadin Savuruis Portterista. Sitten pääsemme tuoksuissa suklaan pariin, jonka kaverina on myös kahvia. Jämäkkää maitokahvia.

Maku: Makumaailma on voimakkaan sitrushedelmäisesti humaloitu ja paahteinen. Sitten tulee esille pehmeää maitokahvia. Humalointi on tarkemmin makusteltuna greippisen oloinen. Kahvia tästä löytyy reilusti ja tämä olut on hieman kuivahko. Paahteisuus on hieman palaneen oloista, joka hieman antaa takapakkia.

Tuomio: Oikein nautinnollinen ronski Imperial Stout. Vahvaa paahteisuutta ja vieläkin vahvempaa humalointia. Monipuolinen tuoksu- ja makumaailma. Tällaiselta olutta pitäisi olla saatavilla laajemmin. Hemmetin hyvän makuinen suomalainen Imperial Stout. Hienoa työtä Stadin Panimolta, vaikka itse pidän enemmän samaisen panimon Katariina Imperial Stoutista. 

Ostanko jatkossa: Kyllähän tällaista mielellään ostaisi

Mistä: Sain kyseisen oluen suoraan panimolta.

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 37/50

Kolme sanaa: Jämäkästi humaloitu maitokahvi

Iso-Kallan Saison

Iso-Kallan Saison

Olutopas.info - Arvio 

Yleistä: Kävin muutamia viikkoja sitten kyläilemässä Pohjois-Savon suunnalla Iso-Kallan Panimolla ja silloin sain kuulla, että tällaista Saisonia olisi luvassa. Saison on tyylilajina melko harvinainen Suomessa ja tällä tarkoitan sitä, että ei sitä hirveän monesta paikasta saa. Alkosta ei juurikaan löydy ja ravintoloissa vaihtelevasti. Suomalaiset panimotkin valmistavat melko vähän näitä, mutta sitten kun valmistavat, niin sieltä tulee mahtavia juomia esim. Beer Hunter's Mufloni Saison de Randonneur Kataja Edition ja Stadin American Saison. Kumpikin noista edellä mainituista ovat lähes rikollisen hyvää ja kestävät erittäin hyvin vertailua ulkomaalaisiin Saisoneihinkin verratessa.

Sain Iso-Kallan Panimolta pullollisen tätä Saisonia maisteluun ja tuossa tiistai – iltana otinkin sen sitten testiin. Kyselin hieman infoa tästä oluesta Iso-Kallan Pasi Pelkoselta ja hän vastasi seuraavasti:

”Tässä Saisonissa on haettu mausteista mutta ainakin hieman raikasta kesäolutta, eli ainakin tarkoitus oli tehdä kausiolut. Itse pidän farmhouse alen tyylisistä ja tässä haettu sitä suuntaa kesään sopivan vehnän aromein.”

Eiku Saisonin kimppuun..



Panimo: Iso-Kallan Panimo

Maa: Suomi

Tyyli: Saison

Voltit: 6,2 %

Kantavierre: 13,5 %

Katkerot: 42 EBU

Humalat: Belma, Chinook, First Gold

Maltaat: Pilsner, Vehnä, Munich

Ulkonäkö: Olut kaatuu lasiin muodostaen noin neljän sentin mittaisen kuplivan vaahdon samean kultaoranssin oluen pinnalle.

Tuoksu: Tuoksultaan hedelmäinen, hiivainen ja pieni mausteisuus tuntuu. Elementit ovat kohillaan ja suu ei meinaa malttaa odottaa päästä maistelemaan.

Maku: Maultaan hedelmäinen ja vehnäisen viljainen Saison. Taustalla hieman banaanisuutta. Mausteisuutta on juuri sopivasti ja humalointi tulee esille melko reilusti.

Tuomio: Sopivan raikas kesäinen juoma, jossa vehnä antaa kivaa pehmeyttä tälle oluelle. Tämä on tähän mennessä oma suosikkini näistä Iso-Kallan Panimon oluista ja tykkään tästä erittäin paljon. Tätä mielellään pitäisi omassa jääkaapissa ja silloin tällöin nautiskelisi takapihan terassilla auringonpaisteessa. Hyvää työtä Iso-Kallan Panimolta.

Ostanko jatkossa: Varmasti tulen ostamaan jatkossa.

Mistä: Tämän arvionnissa olleen pullon sain panimolta. Iso-Kallan Saison löytyy lähipäivien aikana Joensuusta 60’s Palaverin hanasta. Tämän jälkeen se tulee saataville myös Jyväskylään Harry’siin ja Helsinkiin Oluthuone Kaislaan. Jossain vaiheessa tulee saataville myös Ouluun Oluthuone Leskiseen. Muitakin paikkoja on varmasti myös luvassa.


Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 36/50

Kolme sanaa: Loistava kesäinen janojuoma

Tampere SOPP2014 - Panimoravintola Beer Hunter'sin juomalista

Lisäyksiä Tampereen Suuret Oluet Pienet Panimot -festivaalien juomalistauksiin tulee Porin suunnasta. Heikkisen Mika laittoi äsken viestiä Beer Hunter'sin oluista ja tällaisia Mufloneja on luvassa Mansessa!











 
Mufloni Simcoe Saison 6%

Mufloni CCCCC IPA 7%

Mufloni Säppi APA 6%

Muflonator 6,5%

Mufloni Hyppy IPA 2,8%

Mufloni Pils 5,0%

Mufloni Polaris IPA 5,0%

Tampere SOPP 2014 - Panimo Hiisin juomalista

Jyväskyläinen Panimo Hiisi saapuu Tampereelle mielenkiintoisella olutkattauksella. Hanasta löytyy erilaisia koiraeläimiä ja turvemaltailla höystettyä saisonia. Pullopuolelta mm. mustikalla maustettua Imperial Stoutia! Kirsikkana kakunpäällä on itsellenikin erityinen olut, koska olen ollut mukana mahdollistamassa tämän oluen syntymisen. Toimin idean isänä, jossa Kosoolan Panimon Juhani Palttalan reseptillä valmistettu huikea olut DEL NORTE TITAN käytiin valmistamassa Hiisin panimolla. Kyseinen olut ei ole suorakopio esikuvastaan, vaan tätä voisi kuvailla Del Norte Titanin veljesoluena. Tämä olut on tehty juuri teitä oluenystäviä varten, koska maistettuani tätä olutta halusin, että sitä pääsisi mahdollisimman moni maistamaan. Minulla on ilo ja kunnia paljastaa, että Kosoolan Panimon ja Panimo Hiisin yhteistyöolut Pohjoisen Jättiläinen tekee ensiesiintymisen juuri Tampereen Suuret Oluet Pienet Panimot –festivaaleilla. Itsekään en ole vielä tätä uutuutta maistanut, mutta nyt te Tampereen suunnalla olevat oluenystävät pääsette sitä maistamaan! Tulen lähiaikoina myös paljastamaan muut paikat mistä tätä olutta tulee saamaan. Alla olevat kuvaelmat ovat panimon runoilun tuloksia.

HANAT:

Rakki 4,5 %
Humaloilla läjäytetty American Pale Ale.

Hukka 5,0 %
Yhden humalan voimalla (Centennial) suut suppuun laittava Pale Ale.

Palokka SuviSavu 4,5 %
Kotimaisilla turvemaltailla ryyditetty Saison janonsammuttajaksi vaikka peltotöihin.

Raivoava Rakki 6,2 %
Jatkuvalla humaloinnilla kiusattu ja runsaalla maltaalla syötetty IPA.



PULLOT:

Kiira 4,5 %
Tumma ja lempeästi hennolla lakritsijuurella viettelevä olut.

Metsänpeitto 8,5 %
Yhteistyössä HateBrew:n kanssa tehty ja kotimaisella mustikalla viimeistelty imperial stout.

Humulus Lupus 9,0 %
Humulus Lupus on oikeamielisen humaloinnin ja one man wolfpack -elämäntyylin epäpyhä liitto sekä tiukka DIPA.


POHJOISEN JÄTTILÄINEN 11,0 %
Kosoolan kehittämä - Jaskan kätilöimä - Hiisin toteuttama. Häikäilemättömän monisävyinen ja syvä ameriikan ohraviini!!!

Tampere SOPP2014 - Vakka-Suomen Panimon juomalista

Juomalistojen käsittely jatkuu ja nyt katsotaan mitä juomia Vakka-Suomen Panimo tuo mukanaan Tampereen SOPPiin!

Hanassa:

Prykmestar Vehnä 

Prykmestar Schwarz 

Prykmestar APA 

Prykmestar ASB 

Prykmestar Kahvistout 

Prykmestar DIPA 

Prykmestar Savu 

Prykmestar Savukataja 

Prykmestar Wehnäbock 

Prykmestar Luomupils 


Pullossa (siiderit):

Prykmestar Kuiva-Omena

Prykmestar Ahomansikka Raparperi

Tampere SOPP2014 - Rekolan Panimon juomalista

Tampereen Suuret Oluet Pienet Panimot  -festivaaleille saapuu Rekolan Panimo seuraavanlaisella kattauksella. Oluiden kuvaukset otettu Rekolan Panimon nettisivuilta ja on niissä myös omaani mukana.

Hanassa:

Amerikan Serkku
Suodattamaton, vaalea, sitruksen tuoksuinen ale. Sopii mainiosti BBQ-ruokien kyytipojaksi tai ihan vaan sellaisenaan ystävien kanssa nautittavaksi.


Amerikan Eno Single Hop Cascade
100 % Cascade – humalalla humaloitu versio Amerikan Enosta, joka oli Alkonkin valikoimassa alku vuoden pienpanimokattauksen aikaan.

Tervahauta
Rekolan Panimon savuinen maitokauppavahvuinen portteri. Savumaltainen ja tervainen olut.

Metsän Henki
Kuusenkerkällä miedosti maustettu suodattamaton, maltainen ja punaruskea olut. Mainio kumppani riistaruualle sekä pataruuille ja rehti valinta myös sellaisenaan!

Kesäkolli
Tuoreella inkiväärillä maustettu vehnäolut. Kirpsakka ja raikas kesäpäivän janojuoma. Taustat: yhdistettiin kaksi mielijuomaa: ginger beer ja vehnäolut.


Pullossa:

Katajan Kuiske
Katajanmarjoilla höystetty rukiinen olut. Perinteisten makujen lojaali kumppani. Sopii myös nuotion ääreen sellaisenaan.

Munkintie 
Tuhti ja henkevä suodattamaton tumma ale. Täyteläinen, keskiasteisesti humaloitu, kuivahedelmäinen, luumuinen, rukiinen ja mausteinen. Loistava vaihtoehto vahvojen makujen kuten juustojen kanssa tai tunnelmalliseen nautiskeluun myös sellaisenaan.

Tampere SOPP2014 - Ruosniemen Panimon juomalista

Ruosniemen Panimo on varannut Tampereen Suuret Oluet Pienet Panimot – festivaaleille seuraavanlaisia oluita. Mukana on mm. Sori Brewingin kanssa yhteistyössä valmistettu Vientiassistentti Gose. Alla olevat kuvaelmat poimittu Ruosniemen nettisivulta.

Oluet

Sihteeri Blond
Sihteeri on vaalea ja raikas kesäjuoma, joka on maustettu belgityyliin korianterilla, inkiväärillä ja mustapippurilla.

Pikkupomo
Pikkupomo (6,0 %) on punertava ja tukevarunkoinen pintahiivaolut, johon perinteiset amerikkalaishumalat, Columbus ja Cascade, tuovat hienostuneen hedelmäisen säväyksen.

Piirimyyjä
Piirimyyjä on oranssi ja hedelmäinen American Pale Ale. Kevyessä, humalointia korostavassa mallaspohjassa on myös hitunen vehnää. Katkerohumalana on saksalainen Magnum ja olut kuivahumaloidaan ronskisti Cascadella.

Vahtimestari
Vahtimestari on väriltään musta, tuoksultaan paahteisen suklainen ja maultaan vaniljaisen lempeä.

Vientiassistentti Gose
Matala-alkoholinen, suolainen ja hieman hapan vehnäolut, jonka mausteena on korianteria. Vientiassistentti osaa arvostaa korkeaa laatua, joten Rainbow-suolat saivat jäädä kauppaan ja gosen aatelointi tehtiin Himalajan ruususuolalla.

muokattu: 21.5.2014 klo. 21:09 tuli tieto, että myös Pikkupomo on tulossa mukaan tapahtumaan!

Tampere SOPP2014 - Pyynikin Käsityöläispanimon juomalista

Tampere 22. - 24.5.2014

Tamperelainen Pyynikin Käsityöläispanimo tulee kotikaupunkinsa olutfestivaaliin mielenkiintoisella valikoimalla. Alla oleva lista kuvaelmien kera on poimittu Pyynikin Käsityöläispanimon Facebook –sivulta.

PYYNIKIN MENU:

VIRGINIA
4,4%, kesäisen keveä janojuoma kuumalle päivälle. Real ale, tarjoillaan caskistä.

WANAKASTOUT
4,5%, Uuden-Seelannin humalilla keitetty, kevyesti kulkeva soturistout.


RUBY JAZZ ALE 
4,7%, svengaava humalaliuku syvänpunaiseen makumaailmaan. Tamperelaisilta pihamailta kerättyä pihlajanmarjaa rytmitukena.

SAUVIGNON PALE ALE
5,0%, vaalea hybridi. Valkoviininen olut kevään ja kesän juhlakauteen. Humalan ja hiivan taustalla Sauvignon blanc.

SIMO-VEHNÄOLUT
5,2%, vaalea suodattamaton, uuden sukupolven vehnäolut.

HERWOOD BLACK IPA
5,5%, hervantalainen aamukahvi, tarjolla yleensä Pub Kultaisessa Apinassa. Yhteistyössä olutseura Maltainen Apina.

ELISABETH 
5,9%, hieno ja pehmeä special bitter, Real ale, tarjoillaan caskistä.

RONYA 
6,5%, miedosti savuinen, helposti maistettava vehnäolut.

PIRUN POLKKA
6,66%, tukeva, jalohumalainen tanssahteluale.

VAHVAPORTTERI
7,5%, lempeän tukeva nautiskeluolut illan päätteeksi.

Tampere SOPP 2014 - Saimaan Juomatehtaan juomalista

Saimaan Juomatehdas ja samalla tietysti Panimoravintola Bruuveri saapuvat Tampereelle laajalla olutkattauksella. Mukaan mahtuu Saimaan Juomatehtaan oluita, Bruuverin Ilkka Sysilän taidonnäytteitä ja myös muitakin juomia. Juomien kuvaelmat ovat panimon käsialaa.

OLUET

Marsalkka Vaalea Luomu 4,6 %
Suodatettu kullankeltainen täysmallaslager, joka valloittaa pehmeällä raikkaudellaan. Oluen kevyen maltainen maku syntyy puhtaasta kotimaisesta luomuohrasta.

Marsalkka Vaalea Luomu 5,2 %
Suodatettu kullankeltainen täysmallaslager, jonka normaalia tukevampi humalointi tuo olueen ryhtiä ja runsaasti makua. Viipyvä ja puhdas jälkimaku viimeistelee tasapainoisen kokonaisuuden.

Marsalkka Vahva Luomu 8,2 %
Marsalkka Vahva Luomu 8,2 % on suodatettu kuparinruskea täysmallaslager, jonka tavallista runsaampi alkoholipitoisuus tuo maukasta maltaisuutta ja hedelmäisyyttä.

Marsalkka Tumma Luomu 4,6%
Pähkinänruskea täysmallaslager, jonka suodattamattomuus tuo olueen samettista pehmeyttä. Hedelmäiset ja paahtuneet aromit viimeistelevät makunautinnon.

Marsalkka Luomuvehnä 4,6 %
Suodattamaton vehnäolut, joka hurmaa hedelmäisellä raikkaudellaan. Olut on valmistettu kotimaisilla pelloilla kasvaneista luomuohrasta ja –vehnästä.

Marsalkka Luomuvehnä 6 %
Suodattamaton vehnäolut, joka hurmaa hedelmäisellä raikkaudellaan. Runsas kermainen vaahto kruunaa Marsalkka Luomuvehnän oljenvaalean värin.

Marsalkka Golden Ale Luomu 4,6 %
Suodatettu pintahiivaolut, jonka tuoksussa ja maussa on samettinen maltaisuutta sekä trooppisia hedelmiä. Oluen tasapainoinen ja pehmeä maku syntyy luonnomukaisesti tuotetusta kotimaisesta Pale Ale -maltaasta.

Marsalkka Lemon Ice Luomu 4,6%
Kullankeltainen suodatettu luomulager, jonka sitruksinen aromi virkistää kesäisellä raikkaudellaan.

Marsalkka Double IPA 8%
Tuhdisti jenkkihumaloitu ja täyteläinen IPA.

Luostari Dubbel 7,5%
Hillitty ja hienotunteinen Valamon Luostarin kanssa yhteistyössä valmistettu maailman ainoa ortodoksiluostariolut.

Ben’s Special 4,6%
Hedelmäinen ja tasapainoisesti humaloitu vehnä-IPA

Django & Steven Pale Ale 5,2%
Vuoden olut 2014 (HBF). Hedelmäisen raikas makunautinto on humaloitu Columbuksella, Cascadella, Chinookilla. kv 13,5%, 45 IBU

Treasure Island Sunset Ale  4,7%
Jenkkihumaloitu Pale Ale (Columbus, Cascade & Chinook).
35 EBU

Bix Beiderbecke Pale Ale 7,2%
Jenkki- ja Brittihumaloitu täyteläinen Pale Ale (Admiral, Cascade, Chinook, Amarillo).
80 EBU

Hudson Lake Pale Ale 4,7% 
Jenkki- ja Brittihumaloitu  Pale Ale(Columbus, Cascade, Chinook, Amarillo, Admiral).
45 EBU

SIIDERIT

Kuulas Luomuomena 4,7 %
Suodatettu kuiva luomusiideri, jonka tuoksussa ja maussa on tuoreen omenan puhtautta ja raikkautta. Vuoden siideri 2014 (HBF)

Kuulas Mesimarja Luomu 4,7 %
Suodatettu puolikuiva luomusiideri, joka valloittaa luontaisen marjaisalla aromillaan sekä lempeällä raikkaudellaan.

ORGANIC LONG DRINKS

No. 52 Organic Grape Long Drink 4,7 %
Aito suomalainen luomulonkero, joka valloittaa tuoreen hedelmäisellä raikkaudellaan. Sen aidon greippinen maku ja tuoksu syntyvät  luonnonmukaisesti kasvattetujen greippien mehusta ilman säilöntäaineita.

No. 52 Organic Lemon Long Drink 4,7 %
Aito suomalainen luomulonkero, joka virkistää raikkaan sitruksisella maullaan. Sen aidon sitruksinen maku ja tuoksu syntyvät  luonnonmukaisesti kasvattetujen sitruunoiden ja greippien mehusta ilman säilöntäaineita.