tiistai 26. helmikuuta 2019

Mustan Virran Tott Double IPA

Mustan Virran Tott Double IPA


Sitten otetaan testaukseen savonlinnalaisen Mustan Virran Panimon olut nimeltään Tott Double IPA. Tämä olut on aikaisemmin ollut saatavilla panimonmyymälässä ja muutamissa muissakin paikoissa, mutta nyt se löytyy Alkon tämän vuotisesta käsityöläiskattauksesta.

Panimo: Mustan Virran Panimo

Panimon sivut: www.mustanvirranpanimo.fi

Maa: Suomi

Tyyli: Tupla IPA

Voltit: 8,5 %

Katkerot: 81,0 EBU


Fiilikset:

Hedelmäkarkkinen, havuinen ja trooppisen hedelmäinen tuoksu. Sen verran tuhti, että raikkaus kärsii. Karamellinen ja makea kokonaisuus.

Paksua hedelmäcocktailia ja havuisuutta. Loppua kohti voimistuva greippisyys. Prosentit tuntuvat ja saavat tuntua. Tott on hyvässä tasapainossa. Nautinnollinen pitkään siemailtava tupla IPA.

Mistä: Saatu. Löytyy Alkon käsityöläisolutkattauksesta.

Kuvausvekotin: Huawei Nova3

Maista jos tykkäät tuhdista ja tasapainoisesta oluesta, jossa reilusti hedelmiä ja karamellista makeutta.


Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 35/50



sunnuntai 24. helmikuuta 2019

AF Big Black Mash

AF Big Black Mash

AF Brew on venäläinen panimo ja olen tältä panimolta maistanut useimpia tuotteita. Laadultaan heidän oluensa ovat olleet erittäin hyviä, joten tämän imperial stout -tölkillisen poimiminen Alkon hyllystä ei enimpiä jahkailuja tuottanut. Kymppipinnainen kermatoffee imperial stout, jo ajatuksen tasolla kuulostaa melko herkulliselta.


Panimo: AF Brew

Maa: Venäjä

Tyyli: Imperial Stout

Voltit: 10,0 %

Katkerot: 29,0 EBU

Muuta: Karamellisokeria ja laktoosia.

Fiilikset:
Toffeinen paksu tuoksu. Täyteläinen ja tahmaavan makea. Täytyy sanoa, että on kyllä hieno tuoksu.

Täyteläinen suutuntuma, jossa makeaa toffeisuutta ja laktoosia. Hienoa makujen sinfoniaa, jossa paahteisuus nätissä tasapainossa muiden makujen kanssa. Paksuhko ja pehmeä Imperial Stout, jota nautiskelee pitkään. Parhaimmillaan huoneenlämpöisenä. Hieno jälkiruokaolut.



Mistä: Alkosta ostettu.

Kuvausvekotin: Samsung Galaxy A5

Maista jos tykkäät täyteläisistä ja makeista imperial stouteista. Maista jos haluat helpon jälkiruoan eli eiku vaan olut lasiin ja nauttimaan.


Pisteet:
Tuoksu: 9/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 40/50





perjantai 22. helmikuuta 2019

sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Imperial stout -battle – Ruosniemi vs. Malmgård vs. Beer Hunter’s

Imperial stout tämä olutmaailman kuningaslaji on mitä hienoin nautiskelujuoma ja jälkiruoka. Alkon valikoimaan tuli tämän vuotiseen käsityöläiskattaukseen useampikin olut tähän tyylilajiin. Otin niistä testiin kolme, joiden parhaimmuutta lähdin testaamaan. Pistin oluet rinnakkain ja ne pääsivät taistelemaan parhaimmuudestaan tuoksussa ja maussa.

Ruosniemen Panimo, Malmgårdin Panimo ja Beer Hunter’s ovat jokainen kovia tekijöitä suomalaisten pienpanimoiden joukossa, mutta mikä panimo valmisti tähän olutkattaukseen parhaimman imperial stoutin? Se selviää alla. Kävin läpi jokaisen oluen kohdalla tuoksun, sekä maun. Sen jälkeen annoin tuomioni. Lopussa sitten kerron mikä oluista tuoksui parhaalta, mikä maistui parhaalta ja mikä oli kolmikon paras olut.


Ruosniemen Panimo Vuorineuvos Salted Caramel

Voltit: 9,5 %

Tuoksu: Makea, paahteinen ja ripaus meriveden tapaista suolaisuutta. Suolaisuudesta tulee sama fiilis kuin meren äärellä olevasta tuulesta. Karamellisen pyöreä aromi. Herkullinen.



Maku: Nyt suussani on melkoinen ilotulitus. Siellä on toffeisuutta ja melko voimakasta humalointia. Lopussa tulee oluen suolaisuus esille ja se ei toimi niin hyvin kuin tuoksussa. Jää pieni fiilis, että olut olisi tehty meriveteen. Tämä fiilis onneksi ainoastaan aivan lopussa, mutta muuten olut hyvinkin nautinnollinen.



Tuomio: Kokonaisuus on tämän olutkolmikon tasaisin. Tuoksu toimii ja niin myös maku. Ruosniemen Panimo on ottanut heidän loistavan Vuorineuvoksen ja antaneet sille asiallisen twistin. Laatutuote alusta loppuun.
--

Malmgårdin Panimo Vintage Imperial Stout

Voltit: 9,2 %

Tuoksu: Hyvin perinteinen Imperial Stout. Tuoksumaailma on kuitenkin melko mieto. Paahteisuus vahvin elementti. Suklaata ja ripaus lakritsia.

Maku: Voimakkaan lakritsinen ja paahteisuutta riittää. Kylmää kahvia ja aivan kuin tämä olut heräisi aromimaailman horroksesta tarjoillen makua. Yrttistä vetoa. Tuoksuun nähden parantaa makuosastolla huomattavasti. Runko ei aivan prosenttien tasolla.

Tuomio: Malmgårdin Panimo ei aivan pääse perille puhtain paperein. Panimo, joka valmistaa ehkäpä jopa Suomen parhaan portterin (X-Porter) ei tässä imperial stoutissaan pääse edes lähellä X-Porterin tasoa. Tuoksu on liian vaisu, mutta onneksi maku hieman parantaa. Tässä kuningastyylilajissa ei kuitenkaan pärjää vaisulla ja varovaisella oluella. Selkeä pettymys.
--

Beer Hunter’s Mufloni Kauramoottori Imperial Oatmeal Stout

Voltit: 10,0 %

Tuoksu: Pehmeä olemus, jossa kaikki aromit hyvässä tasapainossa. Helposti lähestyttävä tuoksu, josta ei löydy mitään teräviä kulmia. Tasaista menoa alusta loppuun, jopa liian tasaista.

Maku: Paahteinen ja mokkaisa. Tämän olutkolmikon tukevin tapaus ja suussa pyörii paksu täyteläinen olut. Loppu vetää lakritsin puolelle. Maku on tuoksuun nähden huomattavasti parempi. Tarjoaa kaikkea isommin ja enemmän, kuin kaksi muuta olutta.

Tuomio: Tuoksultaan melko simppeli ja varovainen olut herää maisteluissa henkiin ja tarjoaa asiallisen kokemuksen. Ei todellakaan paras panimon olut, mutta tykkäsin siitä kuinka tässä on kauralla leikitelty.
--



Missä paras tuoksu?
Tuoksun osalta voittaja oli aivan selkeä. Malmgård ja Beer Hunter’s olivat hyvin hentoja tuoksumaailmaltaan, eikä sieltä saanut mitään tarttumispintaa. Ruosniemi tarjoili jotain erikoisempaa, mutta samalla se oli toimivaa. Syvemmällä aromimaailmallaan Ruosniemen Panimo vie selkeän voiton. Kilpakumppanit olivat tasaisesti toisella sijalla.
--

Missä paras maku?
Maun osalta kilpailu oli tiukempi ja siinä kaksi olutta taistelivat voitosta. Malmgård tippui heti kättelyssä, mutta kaksi porilaista taistelivat rinta rinnan voitosta. Lopulta maussa Beer Hunter’sin Kauramoottori ajaa maaliviivalla videotarkastuksen jälkeen hiuksen hienosti ohi. Täyteläisempi kokonaisuus.
--

Mikä oli paras?
Loppujen lopuksi voittajan valitseminen oli melko selkeää. Tuoksun puolella parhaudesta ei ollut epäilystä ja siellä selkeän niskalenkin otti panimokolmikon kuopus. Maku oli kahden kauppa, mutta siellä Vuorineuvos nousi niin lähelle, että selkeän voiton tässä Imperial Stout -battlessa otti Ruosniemen Panimo Vuorineuvos Salted Caramel.
--
Mitäs tykkäsitte tällaisesta battlesta? Pitäisikö näitä olla enemmän? Millä tyylilajilla ja millä oluilla? Teenkö kirjoittaen vai videolla? Tässä muutama kysymys pohdittavaksi ja kertokaa mielipiteenne.



perjantai 15. helmikuuta 2019

Plevnan Pikku Mörkö Black IPA

Plevnan Pikku Mörkö Black IPA

Panimoravintola Plevnan olutosastolla eli Koskipanimolla on valikoimissa lymyillyt Mörkö. Sehän on heidän tarkemmin lajiltaan tupla IPA. Nyt sitten maistelussa on mörön pikkuveli* eli Pikku Mörkö. Tämä kyseinen sankari on hieman tummempaa sorttia ja tyylilajiksi täten tulee black IPA. 

Panimo: Koskipanimo (Panimoravintola Plevna)

Panimon sivut: www.plevna.fi

Maa: Suomi

Tyyli: Black IPA

Voltit: 5,5 %

Fiilikset:
Nokinen ja sitruksinen tuoksu. Yleensä tämän tyylilajin idea on, että tuoksusta ja mausta ei juurikaan pysty sokkona sanomaan oluen olevan tumma. Pikku Mörkö ei väritystään peittelevä, vaan nokisesti kertoilee paahteisuudestaan. Mustaa kylmää kahvia.

Reilusti humalaa tarjoava olut, jossa viipyilevä paahteisuus. Greippinen olemus. Nätti runko näille prosenteille. Makuosastolla olemme jo enemmän siinä, että hetki pitääkin miettiä mitä sitä on nyt tullut suuhun kaadettua. Tuoksu jättää hampaankoloon tai siis nenänkoloon (voiko noin sanoa), mutta maku korjaa potin. Erittäin hyvä tyylilajin edustaja.



Mistä: Saatu. Löytyy panimon olutmyymälästä. 

Kuvausvekotin: Huawei Nova 3

Maista jos tykkäät greippisestä oluesta, joka yhtäkkiä paljastuukin tummaksi olueksi viipyvän paahteisuutensa myötä.

Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 34/50

*sukulaisuussuhde on täysin hatusta tempaistu.

tiistai 12. helmikuuta 2019

Haapala Hiukan Helmeilevä

Haapala Hiukan Helmeilevä
Arkistojen kätköstä kaivelen tämän arvion, koska flunssa hieman vielä vaivailee, enkä täten viitsi lähteä maistelemaan mitään uusia oluita tuolta olutkaapistani. Jonkun verran olutarvioita päätyy myös pöytälaatikkoon ja niitä tulee sitten myöhemmin julkaistua. Tämä Hiukan Helmeilevä on yksi sellaisista arvioista.

Hiukan Helmeilevä on Haapalan Panimon valmistama golden ale. Ensikosketuksen tähän juomaan sain käydessäni perheeni kanssa syömässä heidän ravintolassaan ja samalla myös kävimme vierailulla panimolla. Tässä on juttua siitä reissusta: Haapala bnb - Loistavaa ruokaa ja hienoja oluita.

Paikkana Haapala on mitä idyllisin ja sijaitsee Sotkamossa, vain noin kilometrin päässä Vuokatin matkailukeskittymästä. Haapala tarjoaa hyvät majoittumismahdollisuudet ja ravintolan. Sen lisäksi sijainti on lähellä hiihto- ja laskettelupaikkoja, joten mikäs sen mukavampaa kuin hiihtolenkin jälkeen käydä Haapalan latukahvilassa kaakaolla ja munkilla? Itsehän en hiihdä, mutta kuvittelisin sellaisen maistuvan hiihtolenkin ohessa :)


Panimo: Haapalan Panimo

Panimon sivut: https://www.haapalabnb.fi

Maa: Suomi

Tyyli: Golden ale

Voltit: 4,7 %

Fiilikset:

Suoraviivainen ja puhdas tuoksu. Viljaa ja sitruksisuutta.

Alussa iskee vahvasti sitruksisuus, joka on maussa hallitsevin osa-alue. Taustalla kevyttä viljapeltoa. Helposti juotava ja erittäin virkistävä Golden Ale. Voisin helposti kuvitella siemailemassa tällaista useammankin lämpimänä päivänä terassilla.

Mistä: Saatu.

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 33/50



Maku Brewing West Coast IPA

Maku Brewing West Coast IPA

Maku Brewing toi tämän vuotiseen Alkon käsityöläisolutkattaukseen nyt arvioinnissani olevan West Coast IPAn. Näin NEIPA-aikaan on hienoa saada maistoon West Coast IPA, jotka ovat omaan makuuni niitä kaikkein osuvimpia ipoja. Mikä parasta, niin tämä sopii useampaan suuhun, koska on gluteeniton.


Tässä ajatuksiani kaikista tämän vuoden Alkon käsityöläiskattauksen oluista


Panimo: Maku Brewing

Panimon sivut: www.makubrewing.com

Maa: Suomi

Tyyli: India pale ale

Voltit: 6,4 %

Katkerot: 71,0 EBU


Fiilikset:
Sitrusvoittoinen tuoksu, jossa muitakin hedelmiä löytyy. Kuivahko ja suoraviivainen laadukas tuoksu.

Hyvä humalan purenta ja sitruksista kirpeyttä. Suuhun jää pyörimään kokonainen greippi ja nätti lopun kuivuus hivelee suuta. Laatutavaraa Maku Brewingilta ja iskee tähän käsityöläiskattaukseen loistavan oluen.

Tässä on hyvä olut Makun IPA-perheeseen ja perus-IPAn rinnalla tuo hyvää laajuutta.


Mistä: Saatu. Löytyy Alkon käsityöläisolutkattauksesta.

Kuvausvekotin: Huawei Nova 3

Maista jos tykkäät voimakkaasti humaloiduista oluista, jotka ovat sitrusvoittoisia ja loppua kohti kuivahkoja.


Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 39/50




maanantai 11. helmikuuta 2019

Alkon käsityöläisoluet 2019 - Jaskan ajatukset


Elämme vuoden niitä hetkiä, jolloin Alko raottaa hieman oveansa suomalaisten pienpanimoiden suuntaan ja tuo valikoimiinsa 17 erilaista olutta. Tällä kertaa valikoima on hyvin Imperial Stout -voittoinen ja näitä kuningaslajin oluita löytyy tuosta valikoimasta peräti viisi. Kirjoitin omat ajatukseni tämän kertaisista oluista sen perusteella, mitä Internetin syöväreistä tietoa löysin. Alla olevat ajatukset ovat allekirjoittaneen mielipiteitä näistä oluista. Ajatukset on kirjoitettu flunssan kourissa, joten jos jutut vaikuttavat normaalia oudommilta, niin se johtuu tästä flunssan tarjoamasta tilasta.


Beer Hunter's Mufloni Kauramoottori Imperial Oatmeal Stout
Voltit: 10 %
Tyyli: Imperial Stout
Ajatukset: Beer Hunter’silla on yksi Suomen parhaista Imperial Stouteista. Tässä näyttäisi mukana olevan kauraa, joten voi olla melko pehmeää herkkua luvassa. Heti alkuun taisi tulla se kaikkein kiinnostavin. No jatketaanpas listaa.
--
Bock's Doppelbock
Voltit: 7,5 %
Tyyli: Doppelbock
Ajatukset: Minun kaltainen Doppelbock -fani ei voi jättää tätä väliin.
--
Fiskarsin Will O' Wisp Wild Berry Sour
Voltit: 5,2 %
Tyyli: Sour Ale
Ajatukset: Hapanolut, jossa mukana ruusunmarjaa, vadelmaa, karpaloa ja tyrniä. Tätä ei ole valmistettu kattilahapattamalla, vaan mäskin sekaan on sekoitettu luomuviljaa ja sen jälkeen koko mäski on hapatettu. Kyllä kieltämättä kiinnostaa juuri tuon hapattamistavan takia.
--
Flying Dutchman Little Red Corvette Riding Hood Red Wine Sour
Voltit: 6,0 %
Tyyli: Sour Ale
Ajatukset: Kyseessä on red wine sour, mutta se on valmistettu valkoviinillä ja seljanmarjoilla. OK! Olut on kuivahumaloitu Nelson Sauvinilla ja kypsynyt ranskalaisilla tammilastuilla. Kuulostaa melkoiselta oluelta, joten laitetaan harkintaan. Ei kuitenkaan heti hyppää silmille, että tätä on pakko saada.
--
Humalove & Atom Virgo Mexican Spiced Double Stout
Voltit: 8,0 %
Tyyli: Imperial Stout
Ajatukset: Humalove on valmistanut tämän oluen brittiläisen Atom Beersin kanssa. Kaakaonibsejä, vaniljaa, kanelia ja parit erilaiset chilit. Parhaimmillaan tällainen chilinen olut voi olla loistava, joten kiinnostaa kyllä ottaa kokeiluun. Kuitenkin huonoimmillaan se voi olla närästävä kokemus.
--
Iso-Kallan Baltic Porter
Voltit: 7,0 %
Tyyli: Balttityylinen portteri
Ajatukset: Perinteinen ilman kikkailuja valmistettu balttiportteri, joten tämähän voi olla maistamisen arvoinen, koska hyvä perusbalttiportteri on kyllä hyvää juotavaa.
--
Kakola Lauha Imperial Stout
Voltit: 9,0 %
Tyyli: Imperial Stout
Ajatukset: Kakola Brewing Companyn eivät ole allekirjoittaneelle millään tavalla tuttuja, joten sen kautta rakentelen kiinnostusta tätä olutta kohtaan.
--



Laitilan Brown Ale
Voltit: 5,0 %
Tyyli: Brown ale
Ajatukset: Tämä brown ale on tullutkin jo arvioitua ja toimivaksi todettua. Tässä on ajatukseni tästä hyvästä brownista.
--

Maku West Coast IPA
Voltit: 6,4 %
Tyyli: India Pale Ale
Ajatukset: Tämä tuli maistettua pari päivää sitten ja oli kyllä taattua Maku Brewingin IPA-laatua. Tähän laittelen aivan kohta puoliin linkkiä arvioon, jonka siis julkaisen kohta. Tämä on kyllä maistamisen arvoinen olut.
--
Malmgård Vintage Imperial Stout
Voltit: ?
Tyyli: Imperial Stout
Ajatukset: Malmgårdin Panimo harvoin kyllä pettää, enkä usko että tälläkään kertaa sitä tarvitsee pelätä.
--
Mustan Virran Tott Double IPA
Voltit: 8,5 %
Tyyli: Double IPA
Ajatukset: Tuplasti kuivahumaloitu tupla IPA, jota olen aikaisemminkin maistanut. Silloin oli hyvää, joten maistuu varmasti uudestaankin.
--

Ruosniemen Vuorineuvos Salted Caramel
Voltit: 9,5 %
Tyyli: Imperial Stout
Ajatukset: Ruosniemen Vuorineuvos on jo perusversiona loistava suomalainen Imperial Stout. Siihen kun isketään sekaan suolaisuutta ja kinuskia, niin kuulostaa vähintäänkin herkulliselta.Tämän olutkattauksen kiinnostavampia oluita.
--

Saimaa Brewing Co. Brewer's Special Florida Double Cryo Dry Hopped IPA
Voltit: ?
Tyyli: India Pale Ale
Ajatukset: Saimaa Brewing Co. on parantanut pale ale -osastolla kuin sika lentoaan ja siellä on liejun väriset humalamössö IPAt vaihtuneet laiteuudistusten jälkeen juomakelpoiseen suuntaan. Kuitenkin ne ovat olleet parhaimmillaan vasta ihan ok-tasoa, joten harkitsen hankintaa.
--
Stadin Fest Pils
Voltit: 5,3%
Tyyli: Pils
Ajatukset: StaPalta pilssiä, no mikäpä jottei! Ei mitään epäilystä, etteikö tämä olisi hyvä olut.
--
Suomenlinnan Wrede Brown Ale
Voltit: 6,5 %
Tyyli: Brown Ale
Ajatukset: Siinä missä Laitila on lähtenyt perinteisellä linjalla brown alessaan, niin Suomenlinnan Panimo on tehnyt samaan tyylilajiin modernin näkemyksensä. Perinteisiä tyylilajin edustajia prosenteiltaan vahvempi ja kuivahumaloitu olut, jossa humalahommat hoitaa Cascade ja Centennial. Tältä panimolta ei huonoa tule, joten huoletta voi tehdä ostopäätöksen ja heittää Wreden jos toisenkin koriinsa.
--
Teerenpeli Vahva Veijo Imperial Pils
Voltit: 7,2 %
Tyyli: Imperial Pils
Ajatukset: Imperial Pilsit ovat sellainen laji, josta en itse ainakaan ole useinkaan saanut mitään itselleni toimivaa. Ainakaan tässä vaiheessa ei herätä minussa enempiä kiinnostuksia, mutta toisaalta monesti olen joutunut sanani syömään, kun olutta olen maistanut.
--
Vakka-Suomen Prykmestar Perle Pils
Voltit:
Tyyli: Pils
Ajatukset: Vakka-Suomen Panimo ja pils on varma pari, joten en epäile hetkeään etteikö tämä olisi herkkua.
---
Huom. Lisäilen juttuun puuttelliset tiedot, kunhan saan ne selville.


torstai 7. helmikuuta 2019

Maku Brewing Pobre Calamansi Pale Ale

Maku Brewing Pobre Calamansi Pale Ale

Makustelussa tällä kertaa Pobre Calamansi Pale Ale. Pobre on Helsingissä Kampissa sijaitseva filippiiniläinen ravintola ja calamansi eli calamondin on sitrushedelmä, jota viljellään pääasiassa Filippiineillä. Tässä vehnäalessa on 4,9 % calamansimehua ja itse oluessa on alkoholia 5,1 %.

Panimo: Maku Brewing

Panimon sivut: www.makubrewing.fi

Maa: Suomi

Tyyli: Wheat ale

Voltit: 5,1 %


Fiilikset:
Tuoksu on kesäinen tuulahdus sitruksisuutta ja vehnää. Sitruksisuus lähes parfyymisen hienoa. Kaikin puolin mukava tuoksu ja calamansi tuo uutta erilaisempaa sitruksisuutta mitä yleensä oluissa on.

Maku menee hyvin calamansimehun tuoma omalaatuinen sitruksisuus edellä. Se ei ole kirpeä, vaan sieltä tulee esiin sitrushedelmän kuoren tuomaa kuivuutta ja omalaatuisuutta. Oluen vehnäisen makumaailman kanssa tulee hyvässä tasapainossa alusta loppuun. Virkistävä janojuoma, joita voisi helposti siemaista parikin tölkillistä.

Mistä: Saatu.

Kuvausvekotin: Huawei Nova 3

Maista jos tykkäät virkistävistä oluista ja haluat uuden sitruksisen makukokemuksen.


Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 35/50


maanantai 4. helmikuuta 2019

Du Bocq Blanche de Namur Rosée

Du Bocq Blanche de Namur Rosée


Maistelussa 3,4 -prosenttia tarjoava vadelmalla maustettu vehnäinen olut. Tämän oluen vadelma on luontaista vadelma-aromia. Rosée -versio on yhdistelmä perus Blanche de Namuria ja edellä mainittua aromia.

Panimo: Brasserie Du Bocq

Panimon sivut: http://bocq.be/en

Maa: Belgia

Tyyli: Hedelmäolut

Voltit: 3,4 %

Katkerot: 6 EBU



Fiilikset:
Tuoksultaan hyvin vadelmalimonadimainen. Makeahko, ilmavan kevyt ja ripaus vehnäisyyttä.

Suussa tuntuu vadelmasiirappinen paksu makeus, joka saa tämän oluen alussa tuntumaan, jopa itseään vahvemmalta. Mitä pidemmälle menemme, niin huomaamme, kuin vadelmasiirappinen makeus väistyy ja sieltä tulee esiin hentorunkoinen vehnäolut. Suuhun jää hieman tahmea fiilis nielaisun jälkeen, eikä ole mitenkään hyvin virkistävä kokemus. Siinä missä perusversio on raikas tuulahdus, niin tämä kompastuu makeuteensa. Ei mitenkään erityisen hyvä hedelmäolut.

Mistä: Saatu.

Kuvausvekotin: Huawei Nova 3

Maista jos tykkäät makeasta vadelmasiirapista ja muutenkin vadelma on sinun juttusi.


Pisteet:
Tuoksu: 5/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 5/10
Suutuntuma: 2/5
Yleisvaikutelma: 9/20
Yhteensä: 25/50


sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Jaskan pyöräilyhaaste 2019 ja Olutpolkijat esittely

Kuva: Olutpolkijat

Tuossa vuodenvaihteessa laittelin sosiaalisen median puolelle itselleni haasteen, että vuonna 2019 tulen polkemaan kunto- ja polkupyörällä sen verran, kun tulee tykkäyksiä ja jakoja. Niitä sitten kertyi 2714 kappaletta, joten saman verran pitäisi kilometrejä sitten polkea vuoden 2019 aikana. Haaste on kova, koska en ole koskaan ollut mikään pyöräilijä. Pyöräily on itselle ollut se viimeinen oljenkorsi, jos muita mahdollisuuksia liikkumiselle ei ole. Haasteesta yhä kovemman tekee se, että minulle tehtiin viime marraskuussa polvileikkaus ja olen siitä kuntoutumassa. Pyöräily on siihen paras tapa kuntoutua, mutta tiukkaa tekee kun ei ole pystynyt reiluun puoleentoista vuoteen kunnolla liikkumaan. Painoakin oli sinä aikana ehtinyt kertyä sen verran, että ennen joulun herkutteluja vaaka näytti 98,8 kg.

Pyöräilyhaasteeni näki myös polkupyöräseura nimeltä Olutpolkijat ja he olivatkin minuun yhteydessä. Homma välillämme klikkasi saman tien ja liityin mukaan seuraan. Tuosta pääsemmekin aasinsiltana siihen miksi kirjoitan pyöräilystä ja tuosta haasteestani olutblogiin. Aloitimme samalla JaskanKaljat -olutblogin ja Olutpolkijat Ry:n välillä yhteistyön, jonka tarkoituksena on tuoda esille oluen ja pyöräilyn ilosanomaa kaikille. Tulen vuoden 2019 aikana kirjoittamaan jokaisen kuukauden jälkeen jutun, jossa käsitellään oluita ja pyöräilyä. Näissä jutuissa tulen kertomaan yhden palautumisjuoman (olut), joka sopii hyvin pyöräilylenkin jälkeen. Olutpolkijat tulevat kertomaan jokaisessa jutussa hyödyllisen vinkin liittyen pyöräilyyn ja näiden vinkkien avulla saada nostettua pyöräilykokemuksesi uudelle iloisemmalle tasolle. Lisäksi jokaisessa jutussa nostamme yhden Olutpolkijan esille ja kerromme lyhyesti hänestä, hänen suhteestaan oluisiin ja pyöräilyyn. Olutpolkijoihin kuuluu vaikka sun minkälaista polkijaa naisista miehiin ja ikähaitari on erittäin laaja. Olutpolkijat on polkupyöräseura, jossa on iloisia ihmisiä ja heitä kaikkia yhdistää rakkaus pyöräilyä ja olutta kohtaan.

Tässä yhteenvetoni tammikuulta:

Ensimmäinen kuukausi ja kilometrejä oli alkuun jäljellä se 2714. Tammikuun aikana kertyi yhteensä 13 pyöräily kertaa ja olen homman aloittanut kuntopyörällä, koska ulkona liikkumista varten oleva väline on vielä tuloillaan. Kilometrejä kertyi 305, joten muille kuukausille tekemistä jää 2409 km. Pientä palautumisjuomienkin (olut) testaamista olen aloittanut, mutta niistä lisää tulevissa jutuissa.

Tämä nyt julkaistu juttu on ensimmäinen ja tässä esitellään Olutpolkijat Ry. Ennen kuukausittaisia olut- & pyöräilytarinoitamme annan puheenvuoron Olutpolkijoiden puheenjohtajalle Esa ”Essi” Lehtiselle, joka kertoo kuinka tämä seura on saanut alkunsa ja mitä vuosien varrella on tapahtunut.

Kuva: Olutpolkijat


Tästä pääset liittymään mukaan Olutpolkijoihin

Olutpolkijat historiaa:

Kaikki alkoi ”Essillä” 2010 kun valuvika selässä välilevysurkastuman muodossa laittoi miehen kirjaimellisesti polvillaan katsomaan itseään peiliin. Yrittäjän epäsäännöllinen elämänrytmi (= lue 24/7 työtä), yösyönti ja oluen nauttiminen riittävästi oli tehnyt tehtävänsä. Kaljareppu oli ”kääntynyt” mahan puolelle, painoa 96kg ja repun painosta selkä vääntynyt painamaan juurikin sitä valuvikaa. Kävellä pystyi 20-30 metriä kerrallaan, pukeutuminen vaimon avustuksella ja pöntölle kyllä ite pääsi, mut poies ei muuten kuin pudottautumalla kyljelleen lattialle. Siinä pers paljaana itseään kaakelista peilatessa tuli mieleen, että ”tarttis varmaan tehrä jotain” Ikäähän oli jo kuitenkin 43 vuotta.

Kuva: Olutpolkijat

Lääkäriin.
Oli hyvä lekuri. Otettiin kaikki mahdollinen ja röntgen kertoi karvaan todellisuuden. ”Alaselän nikamassa välilevysurkastuma, jäljellä 35%”
Siinä sitte kaiken maailman ”venytyshoitoihin”, jotka tutumpia monelle bond-filmeistä kidutuskohtauksista.
Sen jälkeen lääkärin faktaa päin naamaa:
- Voidaan leikata. 50% mahdollisuus, että onnistuu ja jatkat terveenä elämääsi
- 50% että ei onnistu ja et enää edes kävele normaalisti, syöt kipulääkkeitä lopun ikääsi (etkä aja edes autoa, koska ne lääkkeet luokitellaan huumeeksi)
...
”Jaahas” (hetken mietintää). Mitäs jos mä vaan koitan pärjätä näin kuin nytkin?
Lääkärin ketku oli varmaan tuon etukäteen jo ajatellutkin ja jatkoi:
- Pudotat heti painoa vähintään 10kg ja alat urheilla, vahvistat selän lihaksia, jotka tukee rankaa estäen hermopaineen. Lopuksi tokas: ”Onnea yritykselle”
Siitä kotiin ja asiaa pohtimaan. ”Mitä hittoa mä voin urheilla kun en voi edes kävellä 30m kuin välillä pysähtyen ja lepuuttamaan selkää polviin nojaten” (eli etunoja-asento helpotti paineen välilevyssä)
Yksi asia oli varma: Olutta en jätä, vaikka sitten joutuis pyörätuolissa etenemään.

Siitä se lähti. ”pieni etukeno” löytyi aluksi kuntopyörästä stongaan kyynärpäillä nojaten, sitten vanhasta tunturi-pyörästä Tuusulan järveä kiertäen. Paino putos sinne suunnilleen 80kg lukemiin ja 10km kävelylenkitkin oli ihan ok. (vaati toki paljon myös selkäjumppaa) Elämä alkoi taas maistua... Ei kun ”Elämä alkoi”

2011 retki-tunturilla polkiessa sain kiinni ”oikean pyöräilyharrastajan”. Ajoi komealla ”Bianchi” maantiepyörällään ja mä sain sen oikeesti kiinni! Juteltiin pitkän matkaa ja oli sitä pyöräänsä myymässä kun uusi oli jo tilattu. Oltiin saman pituiset, joten kaupat synty heti.

”Elämä alkoi taas, uudestaan”
Ajoasento oli vielä parempi selälle ja se vauhti ! Woi wide. Ainakin suunnilleen 26km/h keskinopeuksiin pääsi lyhyemmillä lenkeillä (Heh, nykyään taitaa mennä aina +30)

Pyöräilyyn hurahtaneena, mutta yksikseen polkien tuli mieleen ajatus: ”Olis kiva nähdä koko kotimaa”

2012 kesällä poljin siis Hangosta Nuorgamiin sillä Bianchilla. Mahti reissu. On komia Isänmaa meitillä! Ja miten hyvältä suomalainen olut maistuukaan poljettuaan 150 - 200 km!

Samana vuonna 2012 täytti isoveljeni Kari ”Kalle” 50v (marraskuu). Hänelle oltiin mietitty kimpassa pitkään lahjaa ja päädyttiin cyclo-cross pyörään. Siis Kepulikonstein yllytin veljeni mukaan, koska kaipasin ”reissuilleni” seuraa. Velihän innostui aivan tosissaan ja 2013 ”Veljekset Lehtinen” pyöräili Baltian läpi Puolan Gdanskista Eestin Tallinnaan. Jälleen aivan mahti reissu. Ja on muuten aivan mahtavia paikallisia oluita baltiassa tarjolla. Paras oli illallisen jälkeen kun jäi olut juomatta (ei jaksanut kolmatta), niin tarjoilija laittoi sen mukaan ”dog bägiin”

2013 - 2014 oltiin jo tutustuttu kumpikin omilta tahoiltamme erilaisiin pyöräilyseuroihin ja porukoihin. Kaveriporukka oli syntynyt. Ja 2014 ”jostain” syntyi porukalle nimi ”Olutpolkijat”
Teetettiin myös omat paidatkin. Oli meitä jotain 10 mukana siinä vaiheessa.

2014 Oltiin ekaa kertaa mukana kilometrikisassa, sijoitus tehosarjassa 18.
2014 Essi koitti yksinään 24h pyöräilyä, Pääsi Oulusta Poriin 504km
2014 Veljekset Lehtinen teki Suomi-Lenkin 1416km

2015 oli vähän vaisumpi tapahtumien ja tempausten osalta, mutta kilometrejä kertyi sitäkin enemmän.

Kuva: Olutpolkijat


2016 oli ”Olutpolkijat” jo saanut jonkin verran huomiota ja kiinnostusta. Kaveriporukkaa oli suunnilleen tusina kasassa, ja jopa sponsoreita.
- Vaasa – Rauma 12h pyöräily (Essi ja Risto) 293km
- Vättern 300km (Anssi, Essi, Kalle) (10h 14min)
- Viikonloppuretki Järvenpää-Sysmä-Järvenpää
- Kilometrikisa. Piensarja sija 16.

Kuva: Olutpolkijat


2017 HOMMA RÄJÄHTÄÄ!
Oltiin osa jossain seurassa jäsenenä ja muut muuten vaan pyöräilyhulluina ja päätettiin lähteä ”oikeasti” kisaamaan Master-cup kilpailuihin (7 kilpailua kauden aikana). Koska emme olleet virallinen seura, niin pyydettiin jokainen omalta seuralta lupa osallistua kilpailuihin omana ”tiiminä” joka oli säännöissä mahdollista. Aluksi se oli kaikille seuroille ok, mutta jossain vaiheessa se kääntyi negatiiviseksi heidän silmissään. ”Olut ja pyöräilyurheilu ei sovi yhteen?” Saatiin kuitenkin jatkaa ja tulokset:
- M40 Sami Tenhunen sija 8 (ajoi 3 kilpailua)
- M50 Esa Lehtinen sija 30 (ajoi 1 kilpailun)
- M55 Kari Lehtinen sija 9 (ajoi 2 kilpailua)
Muutenkin vuonna tapahtui:
- Uudet ajoasut
- Kevätretki Italian Garda järvelle (video)
- Vättern 300 km (Sami, Essi, Kalle) 9h 46min (video)
- Välimeri – Itämeri (Sami, Essi) 1412km
- Viikonloppuretki Järvenpää-Sysmä-Järvenpää (video)
- Kilometrikisa (talvi) Piensarjan sijoitus 3.
- Kilometrikisa (kesä) tehosarjan sijoitus 4.


Kuva: Olutpolkijat

Ja koska muut seurat ovat katsoneet nimemme olevan ”oikeutettu” otimme yhteyttä Suomen pyöräily unioniin. Heillä ei ollut mitään ”estettä” nimemme suhteen vaan päinvastoin. Humoristinen nimi nähtiin vain piristykseksi alalle. Ja siitä syntyi päätös perustaa virallinen seura. Lokakuussa 2017 rekisteröitiin ”Olutpolkijat ry”

2018 olikin jo aika hulinaa:
Master cup tilastot (6 osakilpailua)
- N40 Päivi Grönroos, Sija 1
- M40 Sami Tenhunen, Sija 3.
- M80 Esko Lehtinen, Sija 3.
- M55 Kari Lehtinen, Sija 4.
- M40 Pasi Nikkanen, Sija 9.
- M50 Esa Lehtinen, Sija 14.

Mallorcalla käytiin kevätretkellä (5vrk) (video)
Giro Espoo, Mukana 12 Olutpolkijaa. Musan soidessa poljettiin yhdessä hieno reissu (video)

SM kilpailut (kaikkien vastoinkäymisienkin jälkeen):
- SM HOPEAA, Esko Lehtinen

Muutenkin aktivoiduttiin mukavasti, oli Vierumäellä viikonloppua keväällä, Syksyllä ”päättäjäisiä” Mäntsälässä ja kasvatettiin porukka kokoon 35 jäsentä.

2019 tulee olemaan Olutpolkijoiden ”kasvun vuosi”
- Suomen pyöräily ry nostanut jäsenmaksut seuroilta kolminkertaiseksi –> seuramäärä tulee romahtamaan
- Olutpolkijoiden sponsorisopimukset kattavat tulevat muutokset
- Jäsenmaksu tullaan pitämään maltillisena ja kaikkein alhaisimpana (20€/v)
- Edut jäsenille vuonna 2018 oli 95€/jäsen, suoraan rahalliseksi muutettuna. Tasapuolisesti kaikille.
- Lisäedut jäsenille
- Paljon viikonloppuleirejä
- Säännölliset kimppalenkit ohjatusti
- Valmennusta
- Luentoja

Kuva: Olutpolkijat

Ja tuo yllä oleva kuva ehkä kertoo minusta ja seurasta parhaiten kaiken:
Kuva on omilta 50v syntymäpäiviltäni. Valitsin juhlien sijaan 2017 Vättern 300km pyöräilyn kylmänä sateisena yönä. Kuva aamulla maaliin tulon jälkeen kun ystävät ovat lahjoineen muistaneet.
”Minä Elän”

Ja niin tekee Olutpolkijatkin!