perjantai 14. joulukuuta 2018

Jaskan Pien olutjoulukalenteri 2018: Luukku 14 - Olarin Panimo MC Taakibörsta iPa Remix

Olarin Panimo MC Taakibörsta iPa Remix

Heti alkuun täytyy myöntää, etten ole ennen kuunnellut MC Taakibörstaa. Nyt tätä olutta maistellessa laitoin soimaan ja koko oluen ajan kuuntelin. No en lähde sen enempää kommentoimaan musiikkia, vaan mennään oluen kimppuun. Tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun blogissani on arvioinnissa Olarin Panimo olut. Valmistusaineissa näkyy olevan humalien lisäksi myös mangoa ja ananasta.

Panimo: Olarin Panimo

Panimon sivut: www.olarinpanimo.fi

Maa: Suomi

Tyyli: Session IPA

Voltit: 5,3 %

Humalat: Amarillo, Citra, Mosaic ja Galaxy

Muuta: Mango ja ananas


Fiilikset:
Tuoksussa on kyllä reilut annokset trooppista hedelmäisyyttä ja taustalta kumpuaa mustaherukanlehteä. Mallaspuoli ei ota minkäänlaista osaa tuoksuun.

Maussa on pehmeää mangososetta ja sitten puree greippinen humalointi. Lopussa suuhun jää ananas ja humalat pyörii kitalaessa. Sopivasti löytyy runkoa, eikä lähde vetistelemään. Hedelmien ympärillä pyöriskelevä olut, joka maultaan antaa enemmän kuin tuoksu. Tässä tulee hyvin esiin ne extrat (mango ja ananas) ja toimivat osana kokonaisuutta. Ei kuitenkaan yllä miksikään mykistävän upeaksi tyylilajin edustajaksi, mutta kyllä mielellään tällaisen juo jopa parikin peräkkäin.


Mistä: Saatu Pien -olutkaupalta. Löytyy heidän olutjoulukalenterista.


Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 31/50

Novopacké Pivo Valdštejn

Novopacké Pivo Valdštejn

Pivovar Nová Paka valmistaa mm. tätä nyt arvioinnissa olevaa vahvaa lageria. Näiden kanssa itsellä on aina pientä jännistystä, että minkälainen viinalageri sieltä tulee, mutta tämä Novopacké Pivo Valdštejn yllätti erittäin positiivisesti.


Panimo: Pivovar Nová Paka

Maa: Tsekki

Tyyli: Vahva lager (Heller bock)

Voltit: 7,0 %

Katkerot: 31 EBU

Fiilikset:
Viljapeltoinen ja ruohoisesti humaloitu tuoksu. Oluen vahvuus tulee esiin, muttei mitenkään huonolla tavalla.

Maku on voimakas ja katkerot tulevat esiin melko reilusti. Ei niin makea mitä odotin ja se on hyvä juttu. Makeat ja vahvat vaaleat lagerit tökkivät melkoisesti, mutta tämä on oikein juotava. Alkoholi tuntuu, muttei mitenkään etovana viinalagerina. Harvassa on nämä vaaleammat vahvat lagerit, joita pystyy oikeasti juomaan ilman irvistelyjä, mutta tämä Valdštejn on sellainen. Tyylissään aivan asiallinen olut, mutta vaatii kyllä kaverikseen tuhdimpaa liharuokaa.

Mistä: Saatu. Löytyy Alkon valikoimasta.

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 32/50


torstai 13. joulukuuta 2018

Jaskan Pien olutjoulukalenteri 2018: Luukku 13 – Sonnisaari Mulkero

Sonnisaari Mulkero

Nyt sitten lähdetään maistamaan olutta, mikä voisi olla monenkin ihmisen ns. nimikko-olut itseni mukaan lukien. Oluen nimi on Mulkero ja sen on valmistanut oululainen Sonnisaari. Ensimmäisen kerran maistoin tämän oluen tämän vuoden helmikuussa Bangkokissa, jonne vein veljelleni pullollisen lahjaksi. Mukavaa vaihtelua antoi tällainen tumma olut, kun siellä oli päivät lipitellyt vaaleita lagereita, kuten Chang, Singha ja Leo.

Mulkero on 5,5 % portteri, jonka mausteena on käytetty appelsiininkuorta ja fenkolinsiemeniä. Voisi noilla spekseillä olla myös hyvä tarjoiltava olut joulupöytään tai istut sukulaisten kanssa iltaa nauttien joulurauhasta ja sitten tarjoat appiukolle pullollisen Mulkeroa.


Panimo: Sonnisaari

Panimon sivut: www.sonnisaari.com


Maa: Suomi

Tyyli: Portteri

Voltit: 5,5 %


Fiilikset:
Mausteinen ja kuivan paahteinen pitkä tuoksu. Hieman palanutta tummaa maltaisuutta, lakritsia ja reilusti kahvia.

Vahvasti humaloitu portteri, jossa alkukatkeron jälkeen suussa rupeaa pehmenemään. Paahteisuus on myös maussa hieman palanutta (ihan hyvällä tavalla) ja kahvisuus vahvaa. Lopussa taas tulee esiin selkeää humalan katkeroa. Koko maistelun ajan fenkoli tuo esiin oman mausteisuutensa, mutta appelsiininkuorta en löydä missään vaiheessa.


Mistä: Saatu Pien -olutkaupalta. Löytyy heidän olutjoulukalenterista.

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:

Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 34/50



Garage SOUP IPA

Garage SOUP IPA

Heti alkuun täytyy sanoa, että tätä juomaa ei tule millään tavalla sotkea niihin Garage lonkeroihin, joita löytyy jokaisesta kioskista. Kyseessä on barcelonalainen panimo nimeltä Garage Beer Co. ja nyt maistossa heidän SOUP IPA. Kyllähän tuo tölkki on sen näköinen, että helposti myy itsensä monien oluiden seasta ja kukapa ei haluaisi hieman keittoa ottaa.

Keitto IPA on hämyisen värinen IPA eli edustaa New England IPA -tyylilajia. Prosentteja löytyy 6%, joten maitokaupasta tämä keittopurkki ei mukaan lähde. Olutravintoloiden keittolounashommiksi siis menee.

Panimo: Garage Beer Co.

Panimon sivut: www.garagebeer.co

Maa: Espanja

Tyyli: New England IPA

Voltit: 6,0 %

Katkerot: 35 EBU

Humalat: Mosaic ja Citra


Fiilikset:
Paksun hedelmäinen tuoksu, jossa mangoa ja ananasta. Aromikas trooppisen hedelmäinen ja havuisa tuoksu.

Makumaailma on melko mehuisa ja greippistä kirpeyttäkin tulee esiin. Trooppista hedelmää alusta loppuun. Tuoksun mango on päässyt myös makuun mukaan ja mangon loputtua saamme kirpsakan sitruksisen lopun havuilla höystettynä.

Ensikosketus tämän panimon tuotteisiin ja heti sattui kyllä nappisuoritus. Voisin heti vaihtaa keittopäivän keitot tällaiseen purkkiin.


Mistä: Saatu. Löytyy Pien Shop & Bar -valikoimasta ja asiantuntevista olutravintoloista :)

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 38/50


keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Jaskan Pien olutjoulukalenteri 2018: Luukku 12 – Maistila Optimisti

Maistila Optimisti

Puolivälissä urakkaa ollaan tämän olutkalenterin kanssa. Minunkin kaltaisella pessimistillä on melko optimistinen ajatus, että tämä olutkalenteri saadaan kunnialla hoidettua eli ei jää oluita juomatta. Siitä nätillä aasinsillalla tämän päivän oluen kimppuun minkä nimi on Optimisti. Oluen on valmistanut oululainen Maistila ja heiltä ei ole ainakaan allekirjoittaneen ikinä mitään huonoa maistaa eli luottoa Maistilan oluisiin minulta löytyy.

Optimisti on etiketin mukaan mureasti humaloitu amerikkalaistyylinen pale ale.



Panimo: Maistila

Panimon sivut: www.maistila.fi

Maa: Suomi

Tyyli: American Pale Ale

Voltit: 5,4 %

Humalat: El Dorado ja Ahtanum

Fiilikset:
Humaloinniltaan voimakas. Trooppista hedelmää ja yrttisyyttä. Ripaus karamellisuutta, mutta hyvät menevät edellä.

Onhan tässä melkoisesti humalaa, mutta toisaalta suussa melko pyöreähkö. Hedelmäkarkkinen ja muutenkin trooppisen hedelmäinen pakkaus. Katkeroa riittää, mutta on täällä karamellista makeuttakin.

Mitäs tässä muuta voi sanoa, kun että taattua Maistilan laatua. Edelleenkään en muista, että olisin heiltä mitään huonoa maistanut ja tämä ei muuta ajatustani.


Mistä: Saatu Pien -olutkaupalta. Löytyy heidän olutjoulukalenterista.


Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 35/50




Hyvää ruokaa, olutta ja musiikkia Vol.2



Vuonna 2013 kävin vaimoni kanssa Helsingissä ja teemana oli hyvää ruokaa, olutta ja musiikkia. Tässä linkki siihen juttuun. Tämän viikon alussa homma pistettiin uudestaan, mutta vaimon tilalla oli hyvä ystäväni. Reissun pääjuttuna oli lähteä yhden suosikkibändimme eli Disco Ensemblen jäähyväiskeikalle.

Kello oli rapsakat 4.20, kun aamusta Onnibussilla höräytimme matkan käyntiin kohti pääkaupunkia. Kolmen tunnin yöunilla puolet reissusta oli melkoista pilkkimistä ja joka kerta, kun meinasin nukahtaa, niin suustani pääsi kuorsauksen ja röhkäisyn välimuotoinen äänähdys. Täten en viitsinyt nukkua, koska kanssamatkustajat meinasivat kuolla nauriin minun röhkiessäni.

Helsingissä ensiksi kahvia koneeseen ja sen jälkeen etsimään ruokapaikkaa. Paikaksi valikoitui City Centerissä sijaitseva Social Burger Joint. Ruoka oli oikein mainiota, mutta Helsingistäkin löytyy useampi paikka, josta saa parempia burgereita.

Social Burger Joint lounas

Sometussessio käynnissä

Vatsa täynnä olikin hyvä ottaa suunta kohti Pien Shop & Baria, jossa en ollutkaan käynyt muutosten jälkeen. Pieni ja hämärä putiikki oli muuttunut tilavaksi ja valoisaksi olutravintolaksi. Istuimme siinä pitkän tovin ja maistelimme hanoista löytyviä herkkuja. Espanjalaisen The Flying Inn -panimon The Warp Imperial Oatmeal Stout oli suuta hivelevän hieno juoma. Kaupan valikoima oli jakautunut kahdenlaisiin oluisiin. Kaikki alle 5,5 % -oluet pystyi ostamaan mukaansa ja kaikki oluet olivat mahdollista nauttia myös paikan päällä. Valikoima oli kyllä vaikuttavan hieno. Vahva suositus tälle paikalle ja tämä tulee jatkossa olemaan pakollinen etappini näillä Helsingin matkoilla.

Hanalistaa




Tällaista purkkievästä tuli ostettua mukaan

Helsingin lähes kaikki hotellit olivat myyty täyteen, joten yöpaikaksi ystäväni otti hostellin, jossa oli sitten kaikille yhteiset vessat ja suihkut. No yhden yön pystyy viettämään missä tahansa. Tavarat jätettiin huoneeseen ja siirryimme illalliselle.

Illallispaikkana meillä oli Bryggeri Helsinki, mikä oli kokenut paljon muutoksia panimon ja ravintolan puolella. Hanasta maisteluannoksena alkuun Pils, Weizen, IPA, Spezial ja Sofia. Laatu oli tututtuun tapaan kohdallaan ja IPA erittäin hyvässä vedossa.



Alkupalaksi tilasin Panimon Tartarin, jossa oli kotimaista naudan marmorifileetä, pikkelöityä puolukkaa ja ryytisinappimajoneesia. Vahvoja makuja, jotka saatu nätisti nidottua hyväksi kokonaisuudeksi. Ystäväni tilasi Olutglaseerattua kananpoikaa ja sitruunalla maustettua crème fraîchea. Maistoin palasen ja olipa muuten mehevää kananpoikaa.

Panimon Tartar


Olutglaseerattua kananpoikaa ja sitruunalla maustettua crème fraîchea



Pääruokana Grillattu Flank steak, savuselleripyreetä, bataattiranskalaisia sekä tryffelillä ja chilillä maustettua Bearnaisekastiketta. Huh, että oli hyvää. Tämäkin annos kertoi sen, että Bryggeri Helsinki on ravintolana sellainen, jossa ei ole tarvinnut ikinä pettyä ruokaan, vaan huippulaatua saa aina. Ystäväni tilasi Cheeseburgerin & Coleslaw ja sanoi, että aivan eri luokassa, kuin aikaisemmin syöty Social Burgerin vastaava. Ennen pääruokaa meidän luonamme kävi kuulumiset vaihtamassa suomalaisen pienpanimokulttuurin kovin jätkä eli Pekka Kääriäinen ja mukavahan se on aina Pekan kanssa rupatella.

Grillattu Flank steak, savuselleripyreetä, bataattiranskalaisia sekä tryffelillä ja chilillä maustettua Bearnaisekastiketta

Cheeseburger & Coleslaw

En ole mikään kakkujen ym. systeemien ystävä, joten jälkiruokavalinta oli helppo. Kummallekin lasilliset Lammin Sahtia ja ystäväni pääsi ensimmäistä kertaa kokemaan sahdin ja heti kerrasta tykästyi. Bryggeri Helsingin puolella on panimon ja ravintolan puolella muutoksia tapahtunut, mutta homma toimii yhtä loistavasti edelleen ja tämä on suosikkiruokapaikkojani Helsingissä.

Jälkiruoka: Lammin Sahti

Hymy herkässä, kun Sahtia saa :)
--
Bryggeri Helsingistä lähdimme sitten kohti Tavastiaa, jossa illan keikka oli. Pieni Pien-vierailu tehtiin siinä matkan varrella ja sieltä yhdet hyvät oluet ennen keikkaa.



Disco Ensemble on kuulunut suosikkibändeihini vuodesta 2005 asti, kun he julkaisivat First Aid Kit -albuminsa. Tämä jäähyväiskeikka Tavastialla oli kuudes kerta, kun näen bändin livenä. Mitäs sitä pystyy tästä viimeisestä keikasta sanomaan, kuin sen olleen yhtä energinen mitä kaikki aikaisemmatkin esiintymiset.  Yksi parhaista livebändeistä ja äänihän siinä meinaa mennä, kun osaa kaikki biisit itsekin "laulaa" mukana. Mahtava keikka.



Keikan jälkeen vielä piipahtamiset Angleterressa ja Black Doorissa. Siitä sitten hostellille. Päivän aikana tuli käveltyä mukavat 16 kilometriä, joten siinä tuli samalla testattua, että miten se leikattu polvi kestää. Seuraavana päivänä kävelimme ystäväni kanssa vielä enemmän. Matkaa taittui jalkaisin 21 kilometriä. Ystäväni halusi käydä Verkkokauppa.comin liikkeessä ja käytiin oluella Tommy Knockersissa, Il Birrificiossa ja viime hetken eväät Stones’issa. Siitä sitten Onnibussin kyytiin ja taittamaan kuuden tunnin kotimatka takaisin Joensuuhun. Yöllä kotia saavuttua hieman tuntui leikatussa polvessa, kun 37 kilometriä käveli kahteen päivään ja istui siihen vielä 12 tuntia ahtaassa linja-autossa. Sauna + pils toimivat hyvänä lääkkeenä, joten siitä eiku paluu takaisin arkeen. Oli kyllä hieno reissu ja taisikin olla kiireisen vuoden ensimmäinen Helsingin reissu. Ensi vuonna sitten ehkä enemmän reissuja!





tiistai 11. joulukuuta 2018

Jaskan Pien olutjoulukalenteri 2018: Luukku 11 – Level 11 Brewing Panda Sour

Level 11 Brewing Panda Sour


Pullollinen hapanta pandaa kaatuu lasiini ja kyseessä on granaattiomenan siemenillä maustettu sour ale. Panimona Level Eleven Brewing, joka on käynyt valmistamassa oluen UG Brewerylla.

Panimo: Level Eleven Brewing

Maa: Suomi

Tyyli: Sour ale

Voltit: 4,2 %


Fiilikset:
Sopusuhtaisen hapan ja hedelmäinen. Granaattiomenan tunnistaa ja punaista marjaa sieltä myöskin löytyy. Kevyt viljaisuus.

Makua hallitsee granaattiomenainen mehuisuus, joka ei ole itsessään mikään miellyttävä (on tullut monesti juotua). Happamuus miedonoloista ja poreita ei juurikaan löydy eli lähes täysin hiilihapoton. Runko jää vieläpä vetiseksi. Nyt on kyllä sellainen olut, jossa ei oikein ole mikään osa-alue onnistunut. Varovainen esitys, jonka kyllä kerran voi maistaa.

Mistä: Saatu Pien -olutkaupalta. Löytyy heidän olutjoulukalenterista.

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 5/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 5/10
Suutuntuma: 5/5
Yleisvaikutelma: 8/20
Yhteensä: 25/50




Panimo Kiiski Vastaranta Savulager

Panimo Kiiski Vastaranta Savulager


Panimo Kiiski on oluillaan vakuuttanut allekirjoittaneen ja tämä Vastaranta Savulager ei poikkea siitä linjasta. Tämän vuoden Helsinki Beer Festivaleilla Vastaranta nappasi kultaa ja Suomen Paras Olut -kilpailusta vaalea lager -sarjassa tuli toinen sija. Katsotaanpas sitten, miten se minulle maistui?

Panimo: Panimo Kiiski

Panimon sivut: http://panimokiiski.fi

Maa: Suomi

Tyyli: Savuolut

Voltit: 5,5 %

Katkerot: 42 EBU



Fiilikset:
Tuoksu on savuisa ja viljapeltoinen. Runkoa juuri sopivasti, eikä vetistele. Savuisuus juoksevampaa savusaunanseinää, eikä niinkään pekonimeininkiä.

Panimo etiketissään kertoo ”MALTAAT EDELLÄ” eivätkä he paskaa jauha. Näin tässäkin oluessa on mukavasti viljaista runkoa ja savuisuus voimakasta. Täyteläinen suutuntuma ja pehmeys tekevät tästä mahtavan ruokajuoman, mutta ei myöskään välttämättä kaipaa ruokaa kaverikseen. Vastaranta taitaakin olla joulupöytäni uusi kuningas (jos ei sahtia lasketa).

Mistä: Saatu.

Saatavilla Alkon tilausvalikoimasta ympäri Suomea, joten eiku tilaamaan omaan Alkoon (huom. nämä Alkon tiedot muuttuvat nopeasti, joten välillä on ja välillä ei)

Muita paikkoja joista löytyy:
  • Citymarket: Mäntsälä, Hyvinkää, Järvenpää, Lahti, Porvoo
  • Prisma Lahti Laune, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava
  • K-Supermarket ja K-MARKET: yllämainitut paikkakunnat
  •  S-market Mäntsälä ja Tuusula
  • Ravintolat: Varusteleka Sotima Bar, Ölhus Helsinki, Eikan pub Järvenpää.
  • Panimon myymälä: perjantaisin klo 14 – 18 ja lauantaisin klo 10 - 16

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 38/50

maanantai 10. joulukuuta 2018

Jaskan Pien olutjoulukalenteri 2018: Luukku 10 – Vallilan Orion Hemp Ale

Vallilan Orion Hemp Ale

Nyt emme puhu Netrauta.comista löytyvästä Vallila Orion pimennysverhosta, vaan puhumme Vallilan Panimon Orion -oluesta, joka on hamppu ale. Olut on julkaistu hieman reilu pari vuotta sitten ja nyt itse sitä ensimmäistä kertaa kaatelen lasiini. Viime vuoden kalenterissa maistossa oli Vallilan Panimon Sauna 1-IPA ja tässä linkkiä siihen arvioon. Hamppuale kyllä kieltämättä kiinnostaa, koska itsellä ei ole käynyt mielessäkään, että sitä käyttäisi oluessa.



Näin lukee panimon sivulla oluesta:
”Suomen ensimmäisessä kaupallisessa hamppuoluessa hamppua on käytetty sekä mallaspohjassa että humalan tapaan tuomassa aromeja olueen.
Hampunsiementen hento pähkinäisyys täydentyy tuorehampun hedelmäisen yrttimäisillä aromeilla. Sekä tuoksussa että maussa on ripaus arbuusia.”



Panimo: Vallilan Panimo

Panimon sivut: www.vallilanpanimo.fi

Maa: Suomi

Tyyli: Aromisoitu olut

Voltit: 5,5 %

Fiilikset:
Vau! Aikamoinen aromi. Jotain sellaista mitä ei ole aikaisemmin oluessa tullut vastaan ja nyt voi sanoa, että tämä on hyvä asia. Monesti on tullut uusia ja tuntemattomia tuoksuja vastaan ja samalla toivoo, ettei olisi tullut vastaan. Orionin kanssa sitä ei ole, vaan nyt on mielenkiintoista erikoisuutta. Tuoksu on tuttu, koska olen parinakin jouluna ostanut vaimolleni The Body Shopin hamppuvoidetta, joten olen tämän tuoksun kanssa tullut tutuksi. Voinen sanoa, että tuoksu on hamppuinen ja se toimii. Se on hieman vihanneksinen, pähkinäinen ja reilun yrttinen tuoksu, joka pehmentää sopivasti tämän oluen aromia.

Suussa pyörii, kuin olisin syönyt sitä vaimoni hamppuvoidetta. Tuntuma on rasvaisen öljyisä ja jää kiinni kitalakeen. Huom. en ole maistanut vaimoni voidetta, mutta harkinnut olen. Maku tarjoaa samaa yrttisyyttä, kuin tuoksukin. Onneksi vihannes on tiessään. Hampun voi kyllä maistaa myös tai ainakin tältä sen kuvittelen maistuvan. Kirpeää hedelmäisyyttä löytyy myös.

Suoraan sanottuna tykkään tuoksusta makua enemmän. Toisaalta minut on totutettu tuoksuun jokailtaisella rasvailuilla (huom. kerran itsekin kokeilin ja toimii). Maku on hyvin erikoinen ja hamppu tarjoaa siihen aivan uuden ulottuvuuden. Suosittelen ehdottomasti kaikkia maistamaan, koska tämä olut on hyvällä tavalla erikoinen ja siinä se erikoisuus on saatu toimimaan osana olutta.


Mistä: Saatu Pien -olutkaupalta. Löytyy heidän olutjoulukalenterista.

Kuvausvekotin: Canon EOS M3

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 2/5
Yleisvaikutelma: 11/20
Yhteensä: 29/50



sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Jaskan Pien olutjoulukalenteri 2018: Luukku 9 – Open Water American Pale Ale

Open Water American Pale Ale

Aikaisemmin Open Water Brewerya olen maistanut, kun viime vuotisessa kalenterissa oli Galaxy Sessions Saison. Tällä kertaa luukun takaa paljastui American Pale Ale, jossa prosentteja löytyy 4,5. Pullossa lukee, että ”easy-going American Pale Ale”

Panimo: Open Water Brewery

Panimon sivut: http://openwaterbrewery.com


Maa: Suomi

Tyyli: American pale ale

Voltit: 4,5 %


Fiilikset:
Tuoksu on alkuun sitruksinen. Pidemmällä nuuhkimisella sieltä pilkistää vihannesta. Yksitoikkoinen eikä mitenkään vakuuttava.

Maku on iskevän sitruksinen ja oikein pistelee suussa. Suuhun jää pyörimään epämääräistä kitkeruutta. Tuoksun tavoin makukin hyvin yksitoikkoinen, eikä oikein lähde missään vaiheessa käyntiin. Jokainen panimo tekee APAn jos toisenkin ja valitettavasti näin heppoisella esityksellä ei siinä tyylilajissa pärjää. Kahden maistetun Open Water Breweryn oluen jälkeen en ainakaan vielä ole vakuuttunut. Mielenkiintoista olisi tutustua muihinkin tuotteisiin ja vakuuttua.


Mistä: Saatu Pien -olutkaupalta. Löytyy heidän olutjoulukalenterista.


Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 5/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 5/10
Suutuntuma: 2/5
Yleisvaikutelma: 9/20
Yhteensä: 24/50



lauantai 8. joulukuuta 2018

Jaskan Pien olutjoulukalenteri 2018: Luukku 8 – Nilkko Brewing Korra Black IPA

Nilkko Brewing Korra Black IPA

Sitten on luvassa mäntyharjulaisen Nilkko Brewingin Black IPA. Oluen nimi on Korra ja sehän ainakin uralilaisella kielellä tarkoittaa palokärkeä. Samainen lintu on myös pullon etiketissä, joten voisin luulla nimen mysteerin olevan tuossa.

Panimo: Nilkko Brewing

Panimon sivut: www.nilkko.fi


Maa: Suomi

Tyyli: Black IPA

Voltit: 5,5 %

Katkerot: 48 EBU


Fiilikset:
Paahteisuus etunenässä ratsastava Black IPA. Suklaisuutta ja kahvisuutta. Tästä tulee tuoksun perusteella mieleen stout pienellä hieman reilummalla humaloinnilla ns. jenkkistout.

Maun puolella mennään sitten humalat edellä, eikä enää ole epäilystä mikä olut on kyseessä. Kovan tuntuista sitruksista humalointia ja muutenkin olemus enemmän hedelmäinen, kuin tumman paahteinen. Paahteisuuden kimppuun pääsemme viiveellä ja silloin olemmekin tämän tyylilajin perusteissa kiinni.

Sen minkä Korra tuoksussaan menettää, niin maussa ottaa korkojen kanssa takaisin. Tuoksua kun saadaan vielä hieman hiottua oikeaan suuntaan, niin pisteissäkin saadaan tuoksu- ja yleisvaikutelma kohtia hilattua kumpaakin parilla pisteellä ylöspäin. Silloin olemmekin jo erittäin hyvillä pisteillä.


Mistä: Saatu Pien -olutkaupalta. Löytyy heidän olutjoulukalenterista.


Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 5/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 31/50

Whiplash Let Forever Be – Simcoe Pale

Whiplash Let Forever Be – Simcoe Pale

Whiplash on aloittanut taipaleensa vuonna 2016, mutta olen ehtinyt kuulemaan pelkkää hyvää heidän tuotteistaan. Tämä Let Forever Be on itselleni ensimmäinen kosketus tämän irlantilaisen panimon tuotteisiin. Olut on valmistettu Larkin’s Brewerylla. Oluessa on maltaina käytetty Maris Otteria ja Carapilsia. Humalista mukana ainoastaan Simcoe.


Panimo: Whiplash

Panimon sivut: www.whiplashbeer.com

Maa: Irlanti

Tyyli: American Pale Ale

Humalat: Simcoe

Maltaat: Maris Otter ja Carapils


Fiilikset:
Suoraviivainen, vaaleamaltainen ja sitrushedelmäinen tuoksu. Puhdas ja pieni ripaus karamellisuutta. Hieman kissanpissaa, mutta silleen hyvällä tavalla.

Makumaailma ei kaadu kikkailuun, vaan vetää suoraviivaisella ja kliinisellä otteella alusta loppuun. Pitkää sitruksista vetoa ja aivan aavistus karamellisuutta. Melko hyvällä tasapainolla varustettu pale ale. Hyvin tehty single hop -olut, koska ei kuitenkaan liian yksipuolisen sieluton. Harvassa on yhden humalan oluet, jotka maistuvat näin hyvin.



Mistä: Saatu. Löytyy Pien Shop & Bar -valikoimasta ja asiantuntevista olutravintoloista :)

Kuvausvekotin: Canon EOS M3


Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 35/50